HELSINGIN YLIOPISTON KANSANRUNOUSTIETEEN LAITOKSEN KANSANRUNOUSTIETEEN LAITOKSEN OPINTOTYÖT 1886-1985 (bibliogr afia)

Mahtavaa matskua, joka ei googlettamalla muuten löytyisi, joten tässä. Laitoksen kotisivu on tässä http://www.helsinki.fi/folkloristiikka/index.htm

HELSINGIN YLIOPISTON KANSANRUNOUSTIETEEN LAITOKSEN TOIMITE 5
KANSANRUNOUSTIETEEN LAITOKSEN OPINTOTYÖT
1886-1985
LUETTELO JA ASIAHAKEMISTO
TOIMITTANEET IRMA-RIITTA JÄRVINEN
JA HELENA SAARIKOSKI-HYTTINEN

TOINEN UUDISTETTU PAINOS
HELSINKI 1987

ESIPUHE

Helsingin yliopiston kansanrunoustieteen laitoksen opintotyöluettelon ja asiahakemiston nyt ilmestyvä toinen painos kattaa noin 1800 opintotyötä (v. 1886-1985). Luettelo pohjautuu vuonna 1977 ilmestyneeseen kirjaan Kansanrunoustieteen laitoksen opintotyöt 1886-1977: Luettelo ja asiahakemisto (Kansanrunoustieteen laitoksen toimite 5). Opintotyöluettelon ja asiahakemiston ensimmäinen painos syntyi professori Matti Kuusen aloitteesta. Asiasanoja poimivat Anita Kelles, Seppo Knuuttila, Matti Kuusi, Heikki Tikkala ja allekirjoittanut. Täydennykset toiseen painokseen kahdeksan vuoden ajalta on tehnyt hum.kand. Helena Saarikoski- Hyttinen. Hän on myös saattanut asiahakemiston ajan tasalle.
Opintotyöt ovat tieteelliseltä arvoltaan epätasaisia, mutta parhailta osiltaan arvokkaampia kuin painettu keskitason folkloristiikka. Eräitä tutkielmia on muokattuina julkaistu mm. Kotiseudussa, Virittäjässä ja Kalevalaseuran vuosikirjassa, ja uudemmista töistä on tekeillä artikkelikokoelma laitoksen julkaisusarjaan. Monia töitä on käytetty aikanaan hyväksi myöhemmissä tutkimuksissa ja yleisesityksissä, mm. Kaarle Krohnin eri teoksissa, Suomen kirjallisuus I:ssä (Kirjoittamaton kirjallisuus) ja sananparsi- sekä arvoitus- tutkimuksissa. Seminaari-, pro gradu-, laudatur- ja lisensiaatintöiden lisäksi laitoksen kokoelmissa on jonkin verran aineistoa teemaseminaareista ja kongresseista sekä eräiden vieraskielisten tieteellisten julkaisujen suomenkielisiä käsikirjoituksia ja käännöksiä. Laitos on myös saanut joitakin lähiaineiden laitoksille sekä Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitokselle tehtyjen tutkielmien kopioita, jotka on otettu mukaan luetteloon ja asiahakemistoon. Opintotyöt heijastavat suomalaisen kansanrunoudentutkimuksen historiaa: aiheenvalinnan vaihtelut kuvastavat eri aikakausia erilaisine tutkimusintresseineen. Kaarle Krohnin aikana keskityttiin kalevalamittaisten runojen säetutkimuksiin ja tehtiin tutkielmia esim. taikavälineistä ja muusta taikuutta käsittelevästä aineistosta. A.R.Niemen ja Väinö Salmisen professorikausilta (1930-1947) ei opintotöitä ole valitettavasti säilynyt laitoksella. Tarinantutkimuksen kulta-aika koitti Martti Haavion kaudella. Jouko Hautalan johtamissa seminaareissa suuntauduttiin voimakkaasti kansanuskoon sekä tehtiin tutkimusreferaatteja. Matti Kuusen seminaareissa kiinnostus kohdistui mm. sananparsiin sekä populaarikulttuuriin ja kulttuuriantropologiaan. Leea Virtasen seminaareissa on tartuttu usein lasten- ja nykyperinneaiheisiin; nykyperinteen tutkimus, elävien perinneilmiöiden tarkastelu, on viime vuosina vallannut yhä suuremman osan opintotöiden aiheistosta. Aiheiden valintaa eri aikoina on käsitellyt Eero Julkunen seminaaritutkielmassaan vuonna 1974.
1940- ja 1950-luvun taitteessa alettiin opintotyöt kirjoittaa koneella, ja suunnilleen tähän ajankohtaan sijoittuu F- ja S-sidosten raja. Kartografisen esittämisen alku kirjataan vuoteen 1922, jolloin Alfred Salmela havainnollisti seminaarityössään Päivän suka -runon virolaisten toisintojen erikoispiirteitä. Pöytäkirjaa alettiin seminaarikokouksissa pitää vuonna 1950, ja vuodesta 1968 lähtien pöytäkirjat on yleensä kirjoitettu koneella. Ne tarjoavat seminaaritutkielmille kriittisen kehyksen. Käsinkirjoitetut pöytäkirjat vuosilta 1950-67 on sidottu muutaman vuoden jaksoihin, ja kussakin sidoksessa on esitelmän tekijän nimen mukainen aakkosellinen hakemisto. Vuodesta 1968 lähtien pöytäkirjat on sidottu välittömästi esitelmän perään, mikä helpottaa huomattavasti niiden käyttöä.
Asiahakemiston laadinnan apuna on käytetty Perinnetieteen terminologiaa (Kansanrunoustieteen laitoksen toimite 1) sekä Virittäjän ja Kalevalaseuran vuosikirjojen hakemistoja. Kansanrunoustieteen opintotöiden asiahakemisto ei kuitenkaan ole tarkkuudeltaan samaa luokkaa kuin mainitut hakemistot. Tietoja on monesti syytä etsiä usean eri hakusanan kohdalta. Ristiviittauksin on pyritty ohjaamaan käyttäjää useampiin näkökulmiin.
Opintotöiden tekijännimen mukainen aakkosellinen luettelo ja asiahakemisto liittyvät toisiinsa siten, että luettelossa työt on numeroitu juoksevasti ja asiahakemistossa viitataan näiden numeroiden avulla kuhunkin työhön. Asianomaisen kohdan löytämisen helpottamiseksi on viitenumeron jälkeen joskus annettu sivunumero.
Sadut, uskomustarinat ja uskomukset on varustettu asiahakemistossa tyyppinumeroilla (AT = Aarne, Antti & Thompson, Stith: The types of the folktale. FF Communications 184. Helsinki 1961; Simonsuuri, Lauri: Typen- und Motivverzeichnis der finnischen mythischen Sagen. FF Communications 182. Helsinki 1961.). Tarinatyyppinumeroita ei kuitenkaan ole merkitty kaikkiin mahdollisiin kohtiin, joissa uskomustarina-aineistoa esiintyy, vaan ainoastaan hakusanojen “uskomustarinat” ja “uskomukset” kohdalle.
Osasta vanhoja töitä puuttuu tekijän nimi ja vuosiluku. Aakkostus horjuu tämän takia tekijänimen mukaisen luettelon loppupuolella; anonyymit tutkielmat on sijoitettu loppuun työn nimen mukaan aakkostettuina. Tekijännimiluettelon lopussa on lisäysjakso, jossa ovat vuoden 1985 lopulla valmistuneet työt erikseen aakkostettuina.
Kirjan toisen painoksen oikoluvussa ovat auttaneet Lauri Harvilahti, Mervi Naakka-Korhonen ja Jyrki Pöysä. Sirkka Virta on kirjoittanut työn puhtaaksi. Esitän heille parhaat kiitokseni.

Helsingissä 17. joulukuuta 1986
Irma-Riitta Järvinen

HELSINGIN YLIOPISTON KANSANRUNOUSTIETEEN LAITOKSEN OPINTOTUTKIELMIEN LUETTELO

1. Auli Aalto: Ei ole Vuoksen voittanutta. S 81. 1959. 22 s.

2. Seija Aalto: Miksi haavan lehdet värisevät. S 124. 1963. 28 s.

3. E. Aaltonen: Leppä Suomen taioissa. F 48. 1918. 138 s.

4. Esko Aaltonen: Oli ennen onnimanni. Ensimäinen enkel. Säetutkimuksia. F 19. 1913. 26 s.

5. Anna-Leena Aarnisalo: Härkäkulttuuri sananparsien valossa. S 120. 1964. 42 s. Ks. myös Kuusi, Anna-Leena.

6. Helena Aflecht: Katsaus vanhan alkusoinnullisen kansanlaulun laulajiin liittyviin tutkimuksiin Virossa. S 310. 1983. 22 s.

7. Erik Ahlman: Taula taikuudessa. F 10. 1914 (?). 20 s.

8. Leena Aho: Joukahainen-albumin etnologinen hakemisto. S 127. 1962. 2 s.

9. Hilkka Ahokanta: Eräs ikivanha opastarina. S 6. 1950. 1-34 s.

10. Hilkka Ahokanta: Hiiden hirven hiihdäntä. F 68. 1947. 2-29 s.

11. Anneli Ahola: Lastu ui jokea alas. S 4. 1950.

12. Anneli Ahola: Näkki. S 29. 1953. 50 s.

13. Anneli Ahola: Tapanin virren skandinaavista taustaa. S 9. 1951. 63-84 s.

14. Suvi Ahola: Folkloren asema yhteisön tutkimuksessa. S 294. 1982. 22 s.

15. Tuulikki Ahomäki: Pohjois-Euraasian kansojen primitiiviset sielukuvitelmat. S 95. 1961. 26 s.

16. Kaisa Ahonen: Kelttien myytti kuningas Arthurista. S 206. 1971. 19 s.

17. Riitta-Maija Ahonen: Tutkimus sananparsien tuntemuksesta Kuopiossa. S 120. 1964. 20 s.

18. Ritva Ahonen: Pekka Tuovinen perinteentaitajana. S 86. 1958. 15 s.

19. Heli Ailio: Käärmeen siemen. S 55. 1957. 13 s.

20. Kaisa Airaksinen: Trulli lupaa punaisen hameen ja ikuisen leivän. S 44. 1955. 13 s.

21. Sirkka Alaja: Kokonpoltto. S 77. 1960. 29 s.

22. Riitta Alakurtti: Aleksanteri Rahkonen kansanelämän kuvaajana. S 207. 1970. 24 s. + 2 l.

23. Pirkko Ala-Käkelä: Uni kuoleman enteenä. S 175. 1967. 20 s.

24. Marja Alhava: Huomioita Etelä-Karjalan kansanperinteen tallennustyöstä. S 86. 1958. 20 s.

25. Elli Alho: Eurooppalaisen kansansadun tutkimuksesta. F 70. 1949. 2-45 s.

26. Kerttu Alho: E.N. Setälä kansanrunouden tutkijana. S 74. 1959. 22 s.

27. Esa Alin: “Mitä itet, uuši purši, uuši moottori mökiset?” Neuvosto-Karjalan uusiaiheisesta runosta. S 321. 1984. 38 s.

28. Liisa Ampio: Kertojan asennoituminen uskomustarinaan. S 176. 1967. 21 s.

29. Auk. Andberg: Kalevalan nimistöä. F 60. 1985 (?). 7 s.

30. W. Anderson: Die St. Petersburger Märchenhandschriften und die darin enthaltenen Tiermärchen. F 1. 1911. 49 s.

31. Merja Andersson: Lasta ei saa heittää pesuveden mukana ulos. S 293. 1982. 49 s. + 9 l.

32. Erkki Annala: Kuuhuulia. Vanhaan perinteeseen perustuvat, historialliset, uskonnolliset ja päiväkohtaiset huulet. S 205. 1970. 33 s. + 1 l.

33. Mirjam Annala: Kalevalan tärkeimmät käännökset. F 68. 1948. 30-51 s.

34. P.O. Ansas: ks. Karjalainen, E.V.I.

35. Anna-Liisa Antila: Kaiser und Abt. Die Geschichte eines Schwanks von Walter Anderson. S 19. 1952. 22 s.

36. Onni Anttila. Hattu taioissa. F 9. 1922 (?). 23 s.

37. Ritva Anttila: Vellamon neidon onginta. S 8. 1952. 18 s.

38. Sirkka Anttila: Koirankuonolaiset. S 6. 1950. 85-110 s.

39. Marja Anttonen: Kronikaatit muistitiedon luokituksessa. S 286. 1980. 30 s. + 5 l.

40. Pertti Anttonen: Pirun koriaa polskaa! Yliluonnollinen soitonopetus uskomustarinoissa. S 266. 1978. 24 s. + 2 l.

41. Väinö Apajalahti: “Lapsimiehet, pentukoirat, ampujat ujot urohot.” Säetutkimus. F 7, 14 s.

42. Irma Apiola: Lapsen uuden hampaan pyyntö. S 22. 1953. 27 s.

43. Satu Apo: Aku Ankan juoniaineksia. S 205. 1970. 21 s.

44. Satu Apo: Kaksi realistista sadunkertojaa. Seikkailumatka kansanperinteen ja massakulttuurin edustajan kuvaamana. S 226. 1972. 79 s.

45. Henni Appelgrén: Eläimen monologi tai eläinten dialogi kalevalaisen runon aiheena. S 109. 1962. 29 s.

46. Henni Appelgrén: Eläin neuvoo poikaansa. S 146. 1963. 11 s.

47. Henni Appelgrén: Eläinten roolit suomalaisessa kansanperinteessä 1. S 153. 1966. 154 s.

48. Henni Appelgrén: Eläinten roolit suomalaisessa kansanperinteessä 2. S 154. 1966. yht. 322 s.

49. Henni Appelgrén: Sian neuvo. S 126. 1963. 19 s.

50. Henni Applegrén: Tutkimuksissa noudatetusta lähdekritiikistä. Martti Haavio: Suomalaiset kodinhaltiat. S 168. 1966. 2 + 3 s.

51. Antero Arho: Seminaariharjoituksia Väinölästä, Pimentolasta, Luotolasta, Joukolasta, Suomelasta, Suvantolasta, Suvantolaisesta ja Uvantolaisesta. F 60. 1895 (?). 40 s.

52. Erkki-Olavi Arivaara: Suomalaisten, irlantilaisten ja tseremissien yhteiset arvoitukset. S 61. 1956. 16 s.

53. Helena Aro: Tie-sana iskelmässä ja rekilaulussa. S 206. 1970. 17 s.

54. Helena Aro: “Täysi kuin Turusen pysy” tarina ja vertaus. S 194. 1968. 17 s.

55. Anssi Arohonka: Aino-aihe suomalaisessa näytelmäkirjallisuudessa. S 209. 1971. 22 s. + 1 l.

56. Sakari Aronlinna: Sotilaiden laulu- ja muistovihkot yhteisön epävirallisen perinteen välittymiskanavana. S 311. 1982. 13 s. ks. m. Kokkinen, Sakari.

57. Sakari Aronlinna (e. Kokkinen): Teorioita perinneyhteisön sosiologiseen tarkasteluun. S 295. 1982. 14 s.

58. Aino Arponen: Veneeseen pyrkivä neito. Säetutkimus. F 13. 1917 (?). 36 s.

59. Pirjo Asikainen: Sairaalakuolema – David Sudnow’n tutkimus kuolemasta amerikkalaisessa sairaalassa. S 289. 1981. 26 s.

60. Eila-Brita Askonen: Professori Jalmari Jaakkolan käsitykset sankarirunostosta. F 70. 1948. 46-99 s.

61. Bertta Aspegren: Ahdin ja Kyllikin runo tutkijain käsitysten valossa. S 31. 1954. 14 5.

62. Anneli Asplund: Tämän kylän ämmät… S 155. 1966. 183 s. Ks. myös Nuutinen, Anneli.

63. Anneli Asplund: ”Tämän kylän ämmät, tappurahännät…” S 126. 1963. 10 s.

64. Marja Asunta: Grimmin veljekset ja kansansadut. S 151. 1966. 20 s.

65. Arto Aulavuo: Suomisen perhe -elokuvat: muoto ja sisältö suosion lähtökohtina. S 291. 1981. 41 s. + 3 l.

66. Pirkko Auri: Häävuode. S 145. 1966. 20 s.

67. Lea Auri: Valkealan nuuttiperinne. S 208. 1971. 24 s.

68. Pirkko Autio: Struktuurianalyysiä nykykreikkalaisista kansansaduista. S 151. 1966. 29 s.

69. Ari-Matti Auvinen: Kaksi nuorisokulttuuria? -Suosikki- ja Komposti -lehtien sisältövertailua. 1980. 34 8. + 1 l.

70. Ari-Matti Auvinen: Miestenlehtien maailma -ajatuksia tutkimuksenteon pohjaksi. S 322. 1984. 13 s.

71. A.E. Becker: Kalevalan toisintojen Luomisrunon sanasto. F 55. 1892. 73 s.

72. Iris Björklund: Heerokset tähdissä. S 75. 1960. 35 s.
73. Eija Björkman: Korvaton Hôichi -tarinan semioottinen analyysi. S 311. 1983. 22 s.

74. Eija Björkman: Korvaton Hôichi -tarina strukturalistisen ja semioottisen tarkastelun kohteena. S 305. 1983. 151 s. + 2 l.

75. Eija Björkman: Tintin seikkailut. S 251. 1977. 22 s.

76. Kaisu Blom: Katkelma runosta ”Kun morsian tuodaan sulhasen kotiin”. F 15. 1927. 38 s.

77. Elsa Blomqvist: Kuolon sanomat. säetutkimus. F 14. 1912 (?). 34 s.

78. Meeri Blåberg: Systemoinnista. S 168. 1966. 3 s.

79. Katri Borenius: Tuulenpesä ja tuulen koura taioissa. F 10. 1914 (?). 23 s.

80. Aulikki Borg: Soutaa Suomeen. F 69. 1950. 139-164 s.

81. Untamo Brander: Orava suomalaisissa taioissa. F 8. 1924—1928 (?). 34 s.

82. Paavo Brandt: Referaatti Max Lülthin teoksesta ”Die Gabe im Märchen und in der Sage”. S 68. 1957. 19 s.

83. Lea Bucciarelli: Vogulien karhunpeijaisjuhlasta ja sen dramatisoinnista. S 284. 1979. 20 s. + 5 l.

84. Terttu Byckling: Hullunkuriset ruokalajit. S 46. 1955. 22 s.

85. Kaarle Böhling: Tutkimus uudessa Kalevalassa esiintyvistä vedenjumalista. F 60. 1895. 37 s.

86. Maija Cantell: Tutkijain Ilmaris-tulkinnat. S 74. 1958. 58 s.

87. Joni Mikael Carlson: Vertaileva tutkimus Nousiaisten kirkon syntyyn liittyvistä tarinamotiiveista. S 252. 1976. 18 s.

88. Jöns Carlson: Lastentarhaperinteen sidonnaisuus ikään. S 237. 1972. 32 s.

89. Edwin Castrén: Ominaisnimiä, kerättyjä loitsulukujen kopioista, kokoelmista VIII, IX ja X. F 1. 1886. 47 s.

90. Laila Castrén: Taivaankaari. Arvoitustutkimus. F 28. 21 s.
91. Corander: Mielikki. f 60. 1895 (?). 26 s.

92. Joos. S. Dahl: Kalevalan nimistöä (Osmo, Kaleva y.). F 60. 1895 (?). 19 s.

93. Auk. Dahlberg: Ominaisnimiä Relanderin ja Basilierin Itä-Karjalasta keräämissä runoissa. Yleiskatsaus R:n ja B:n runoihin. F 1. 1886 (?).

94. Philip Donner: Mitä Juuso Lempinen ajattelee musiikista. Lammilainen viulunsoittaja ja hänen musiikkikäsitteistönsä. S 239. 1974. 35 s.

95. Philip Donner: Suomen ruotsinkielisen väestön musiikkikulttuurin kehitys. Sivulaudaturtyö. 1980. 113 s. S 299.

96. Elsa Eklund: Venepuun etsintä. Virolaiset toisinnot. Säetutkimus. F 31. 1912-22. 23 s.

97. Anja Ekman: Sulkavan suursoudut. S 291. 1981. 17 s. + 1 l.

98. Anja Ekman: Jatkuvuuden käsite etnologisessa tutkimuksessa saksalaisten tutkijoiden mukaan. S 311. 1982. 10 s.

99. Carola Ekrem: Räkneramsor bland finlandssvenska skolbarn. S 323. 1984. 60 s. + 63 l.

100. Carola Ekrem: Räkneramsor vid lekinledning bland finlandssvenska skolbarn i Nyland. S 285. 1979. 22 s. + LV l.

101. Heidi Ellilä: Kuvaperinne tutkimuksen kohteena. S 293. 1982. 20 s.

102. Annikki Ellonen: Referaatti E.K. Chambersin teoksesta ”The Mediaeval Stage I-II”. S 178. 1966. 32 s. + 1 l.

103. Elna Elonheimo: Palokärki. F 67. 1949. 31 s.

104. Rispa Elonheimo: Inkeriläisestä ja lättiläisestä haltijauskosta. S 192. 1969. 23 s.

105. Anneli Eloranta: Matkamiehen näky – häviävä talo. S 161. 1967. 26 s. + 1 l.

106. Eemil D. Eloranta: Luojan virsi. Lähteinä Keski- ja Länsi-Inkerin runot n. v. 1890. F 13. 1927-28. 88 s.
107. Rauni Eloranta: Puulle pyörivälle. S 10. 1949. 137-161 s.

108. Ulla Eloranta: Martin Vappu. S 179. 1968. 36 s. + 2 l.

109. Eero Elovaara: Laulajan palkka. S 56. 1956. 16 s.

110. Nina Elovirta: Metsästysretkelle hävinnyt poika. S 301. 1982. 60 s.

111. Frans Emeleus: Uuden Kalevalan nimistöä. F 60. 1895 (?). 21 s.

112. Lullu Enbom: Itä-suomalaisia kiven loitsuja. F 6. 17 s.

113. Lullu Enbom: Länsi-suomalaisia kiven loitsuja. Ruotsin (Wermlannin) suomalaisten kiven loitsuja. F 6. 10 + 15 s.

114. Rafael Engelberg: Sampsa Pellervoisen puittenkylväntä. F 6. 36 l.

115. Hertta Enkvist: Puntari. F 8. 8 s.

117. Marja Ensiö: Tuomaan runon joulutuomiset. S 31. 1953. 14 s.

118. Enäjärvi: ks. Eklund.

119. Anne Eriksson: Tinanvalantaperinteen kartoitus Otavan taajamassa Mikkelin maalaiskunnassa. S 286. 1980. 31 s. + 3 l.

120. Kaija Erkkilä: Katsaus Kokemäen pitäjän tarinaperinteeseen. S 1. 1951. 162-266 s.

121. Sefa Erkkilä: Luojan virsi. F 13. 1917 (?). 101 s.

122. Sefa Erkkilä: Tutkimuskoe ketjulaulusta Hobu sadula. F 51. 1925. 98 s.

123. Elina Ervasti: Elli keitti vellii. S 110. 1961. 25 s.

124. Jyrki Eskoli: Kesän alkaminen. S 156. 1966. 136 s. + 3 l.

125. Jyrki Eskoli: Myöhään saunassa. S 69. 1958. 26 s.

126. Marjatta Etelävuori: Kotimaisten iskelmälevyjen suosion kehitys vuosina 1957-1966. S 182. 1968. 19 s.

127. Irja-Leena Evijärvi: Kaarle Krohn, elämäkertaa, runotuotantoa ja puheita. S 118. 1962. 319 s.

128. Irja-Leena Evijärvi: Kaarle Krohn yliopistonopettajana. S 112. 1961. 25 s.
129. A.J. Fahler: Parasta. F 44. 118 s.

130. J Faragó: Unkarilaisten satutyyppien luettelo. F 45. 40 s.

131. Kristiina Fasoúlas: ”En mie tullut syömist’ varte”. S 200. 1969. 11 s.

132. Hodie Figur: Mustaraamattu. S 29. 1953. 61 s.

133. Hodie Figur: Rautarenkaita kallioissa. S 4. 1950. 2- 26 s.

134. Anneli Finne-Kinnunen: Parapsykologisista jutuista Helsingin Sanomissa vuosina 1929-1982. S 316. 1983. 25 s. + 2 l.

135. Ritva Forslund: Anopinsauna. S 177. 1968. 50 s. + 3 l.

136. Greta Fredman: Elinan surma (verrattuna inkeriläisiin toisintoihin). Säetutkimus. F 13. 1927. 12 s.

137. Siiri Fredriksson: Nimetön sormi taioissa. Aineskokoelma. F 23. 1916. 19 s.

138. Aili Fågel: Tenttitaikuudesta. S 149. 1966. 32 s.

139. Liisa Granbom: Nykyajan tarinat ja huhut eli mistä nuoret puhuivat keväällä -75. 1976. S 267. 39 s + 6 l.

140. Eino Granfelt: Elinan surmarunon toisinnot ja laitokset. F 13. 1902. 21 s. Ks. myös Kuuri, Eino.

141. Eino Granfelt: Kopioita muutamien Kantelettaren virsilaulujen käsikirjoituksista. F 58. 120 s.

142. Pekka Gronow: Kisällilaulu. S 205. 1970. 29 s.

143. Leila Grönquist: ”En ole opissa ollut”. S 57. 1956. 27 s.

144. Maija Guseff: Meri meiän ikkunalla. Säetutkimus. F 19. 1928. 23 s.

145. Anne Gustafsson: Arvoituskuvaston maskuliinisuus ja feminiinisyys. S 275. 1979. 69 s. + liitesivuja.

146. Anne Gustafsson: Suomalaisten arvoitusten vastineet englantilaisen kielialueen arvoitusperinteessä. S 265. 1975. 13 s.

147. K.R. Gustafsson: “Kiistasin kivelle uida…” F 54. 58 s.
148. A. Gyllenbögel Nauris suomalaisissa taioissa. F 8. 1923. 16 s.

149. Ulla Günther: Sokkoleikit. S 83. 1958. 25 s.

150. Raija Haahtela: Iisalmen tarinaperinteestä. s 78. 1960. 27 s.

151. Elvi Haapanen: Inkerin löytyminen runomaana. S 86. 1959. 20 s.

152. Aino Haapoja: Tulen synnyn kuohumis-motiivi. S 33. 1954. 11 s.

153. Hanna Haara: Karhunpeijaislaulu. Säetutkimus. F 38. 1910 (?). 122 s.

154. Anni Haarala: Suomalainen noita. Loitsututkimus. F 24. 138 s.

155. Anni Haarala: Suomalaisten rukoilemia ja palvelemia pyhimyksiä. F 24. 123 s.

156. Heikki Haataja: Sammon taonta Vienan läänissä. Säetutkimus. F 61. 1914. 24 s.

157. Heikki Haataja: Teonsanan käyttäminen kerrossa suomalaisessa kansanrunoudessa. F 11. 1928 (?) 60 s.

158. Heikki Haataja: Väinämöisen tuomio. Säetutkimus. F 61. 23 s.

159. Martti Haavio: Kanna korppi kaihojani. Säetutkimus. F 16. 1920. 19 s.

160. Laina Haavisto: Metsälle lähtiessä. Säetutkimus. F 7. 20 s.

161. Tuovi Haikala: Tšekkiläisestä koledaperinteestä. S 294. 1982. 14 s.

162. V.A. Haila: “Ristitud mets.” Säetutkimus. F 31. 1913 (?). 31 s.

163. Tuula Haimakainen: Norjalais-suomalaisia wellerismejä. S 148. 1965. 18 s.

164. Ritva Hakala: Näkijät. s 54. 1957. 16 s.

165. Mimmi Hakalehto: Tuhkimus. Vertaileva sanatutkimus. F 3. 35 + 469 s.

166. Pekka Hakamies: Kirill Vasil’jevič Čistov – tiedemiehen muotokuva. S 283. 1975. 20 s.
167. Pekka Hakamies: Venäläisten sananparsien vaikutus karjalaiseen ja suomalaiseen sananparsistoon. S 282. 1980. 130 s. + liitesivuja.

168. Pekka Hakamies: Venäläisten sananparsien vaikutus karjalaiseeen ja suomalaiseen sananparsistoon. S 302. 1982. 163 s. + 2 l.

169. Matti Hako. Lumikko ja kärppä suomalaisessa kansanperinteessä. S 17. 1952. 162 s.

170. Pekka Hako: Iivari Kainulainen – kuplettilaulun varhaisvaiheita. S 268. 1978. 21 s. + 4 l.

171. Sirpa Halén: Kotiseudun tarinoita – Danske Sagn Nr III-IV. S 194. 1968. 8 s.

172. Liisa Halkola: Taivaankantta tarkoittavat kuvat arvoituksissa. S 61. 1956. 14 s.

173. Marja Hallenberg: Sananparsi “Kutsumaton vieras pannaan lusikatta syömään’ muiden kutsumattoman vieraan epäystävällistä kohtelua ilmaisevien sananparsien valossa. S 105. 1962. 25 s.

174. Margareta Hallenstein: Joukahainen. F 68. 1947. 52-90 s.

175. Eino Henrik Hallikainen: Arvoitus “olkilyhde”. Arvoitustutkimus. F 42. 1924-1928 (?). 4 s.

176. Pertti Hallikainen: Pirun hahmo. Mikä on paholaisen ulkonäkö? S 69. 1958. 34 s.

177. Pirkko Hallikainen: Maailmansyntyruno eri tutkijain käsittelemänä. S 8. 1949. 27-54 s.

178. Armo Hallsten-Kallia: Ukontaltta taioissa. F 10. 1916. 45 s.

179. Katri Halme: Huru, huru hummalla kirkkoon. Säetutkimus hämäläisalueelta. F 19. 1928. 25 s.

180. Sinikka Halme: Hoppuilemisesta varoittavat sananlaskut ja synonyymisananparret. S 59. 1957. 15 s.

181. Elina Halonen: Johdantoa kansanomaiseen uniperinteeseen. S 220. 1972. 34 s.

182. Elina Halonen: Unikakkiais-perinne. S 192. 1969. 27 s.

183. Elina Halonen: Unikakkiais- ja unihuppioperinne. S 204. 1971. 78 s.
184. Elina Halonen: Unikakkiais- ja unihuppioperinne. S 220. 1972. 91 s.

185. Sinikka Halonen: Katsaus Parkanon kansanperinteeseen. S 86. 1960. 27 s.

186. Sulo Haltsonen: ”Haudalla kävijä” (Emon haudalla) Keski- ja Länsi-Inkerin kansanrunoissa. Säetutkimus. F 17. 1928. 66 s.

187. M. Hammarström: Kilpalaulanta-motivet (ruotsiksi). Säetutkimus. F 12. 42 s.

188. Toivo Hammas: Kaasa kaugel. Säetutkimus. F 34. 1926-27. 94 s.

189. Toivo Hammas: Neljä auraa merkitsevää arvoitusta. Arvoitustutkimus. F 28. 1926. 18 s.

190. Ritva Hanhineva: Leppävirtalainen kansanperinne Hannes Koskisen keräelmän valossa. S 2. 1951. 105-156 s. Ks. myös Rainio, Ritva.

191. Ritva Hanhineva: Matti Haapoja. S 5. 1950. 55-104 s.

192. Ritva Hanhisalo: Meri kuivi kuutta syltä. S 115. 1962. 23 s.

193. Ritva Hankonen: ”Kidu siellä kinnahinen, paru siellä pannahinen.” S 47. 1956. 23 s.

194. Tuulikki Hannelius: Lasten lääkärileikeistä. S 202. 1970. 31 s. + 2 l.

195. Hetti Hannikainen: Kuin ois seppänä setäni. Säetutkimus. F 16. 1920. 32 s.

196. Kirsti Hannula: Alahal on allin mieli. F 69. 1950. 165-185 s.

197. V.J. Hannula: Kolme virolaista kansanrunoa: 1) ”Lauliku lapsepöli”, 2) ”Endine hääl” ja 3) ”Kurb laulik”. Säetutkimuksia. F 21. 114 s.

198. V.J. Hannula: Muutamia tanssilauluja. F 36. 100 s.

199. Elna Hannus: Poimintoja Keski-Inkerin runojen laulamista ilmaisevista säkeistä, lisäykseksi ja täydennykseksi P. Tiilikaisen säetutkimukseen ja Hannes Tepon säepoimintoihin. F 11. 1928. 58 s.
200. Raija Happonen: Typologinen ja maantieteellishistoriallinen metodi-aineiston hankinta. S 168. 1966. 3 s.

201. Raija Happonen: Tähkän lyheneminen. S 134. 1965. 46 s.

202. F.A. Hardén: Lappalaisista. F 14. 1912 (?). 16 s.

203. Kyllikki Harju: Kartografinen tutkimus formulaelementin ”kyllä” käytöstä kahdeksan yleisen sananlaskun alussa. S 181. 1968. 35 s.

204. Taru Harjula: Friimuurarit. S 175. 1967. 26 s + 1 l.

205. Marjatta Hartamaa: Havaintoja laskiaisruokiin liittyvistä sananparsista Suomessa. S 148. 1966. 55 s.

206. Helena Hartikainen: Protestilaulun tyylikeinoista. S 205. 1968. 17 s.

207. Anja Harvilahti: Espanjalaiset historialliset romanssit ja kuningas Rodrigo. S 203. 1968. 15 s.

208. Lauri Harvilahti: F.L. Čelakovskýn Mudrosloví – teokseen sisältyvien venäläisten ja puolalaisten varoitussananlaskujen formula-analyysi. S 281. 1980. 95 s. + liitesivuja.

209. Lauri Harvilahti: Puolan kiertelevät laulajat. S 242. 1976. 18 s.

210. Lauri Harvilahti: Sananlaskujen rakenteellisen ja sisällöllisen vastaavuuden ongelmista. S 303. 1982. 164 s.

211. Galit Hasan: Jerusalemin suutari. S 194. 1969. 44 s.

212. Jouko Hautala: Suomalainen käsikirjoitus tutkimukseen ”Die folkloristische Forschung in Finnland”, F 74. 1958. 1-46 s.

213. Hanna Havas: Kulttuuri kipuaistimuksen säätelijänä. S 312. 1983. 108 s. + 19 l.

214. Hanna Havas: Suomalaisten käsityksiä kivusta. S 288. 1980. 25 s. + 2 l.

215. Hanna Havas: Medikaalinen antropologia. S 311. 1982. 17 s.

216. Kirsti Havo: Arnold van Gennepin laatima ranskalaisen folkloren käsikirja. S 131. 1965. 18 s.
217. Ilmari Heikinheimo: Aakkosellinen luettelo Vienan läänin Kullervo-runoissa esiintyvistä henkilö- ja paikannimistä. F 45. 1915. 4 s.

218. Ilmari Heikinheimo: Kalevan poika Vienan läänin eepillisissä runoissa. F 14. 17 s.

219. Kaarina Heikkilä: Peili painajaisen karkottajana. S 22. 1953. 15 s.

220. Ritva Heikkilä: Kansanlyriikan ”onni” ja “lykky”. S 87. 1960. 20 s.

221. Seija Heikkilä: Kaksi metsäsuomalaista lastenrunoa. S 110. 1961. 27 s.

222. Terttu Heikkilä: Titanic. S 203. 1969. 20 . + 1 l.

223. Anna-Kaija Heikkinen: ”Se ilkiä Iharin coski saatti Sarsan vaivaisexi”. S 86. 1958. 27 s.

224. Antero Heikkinen: Paholaisuskoon perustuvan noitakäsityksen vaikutus Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla. S 171. 1967. 223 s. + 1 l.

225. Kaija Heikkinen: Lapsen syntymä sanktion muodostajana. S 175. 1967. 16 s.

226. Kaija Heikkinen: Ortodoksis-karjalaisen perinteen välittyminen Raja-Karjalassa ja Savossa. S 297. 1977. 126 s. + 4 l.

227. Kirsti Heikkinen: Muistitietoa nälkävuosista Paltamossa. S 194. 1969. 18 s. + 2 l.

228. Liisa Heikkinen: Runo ”Venäläinen verikoira” Pohjois-Pohjanmaalla. S 81. 1959. 18 s.

229. Sanelma Heinikainen: Paastoon liittyviä uskomuksia ja taikoja. Taikatutkimus. F 42. 1928. 14 s.

230. Laila Heinonen: Kinkerikaskut. S 76. 1960. 18 s.

231. Raimo Heinonen: Ruotsin kuninkaat ja Venäjän keisarit suomalaisissa paikallistarinoissa. S 252. 1976. 23 s.

232. Tuulikki Heinonen: Ruton kulku. S 44. 1955. 21 s.

233. Ritva Heiskanen: Kuollut ei saa kurkistella. S 133. 1964. 36 s.

234. Kaarina Helakisa: ”Kuninkaanpojan siivet”. S 167. 1967. 25 s. + 5 l.

235. Esa Helander: Metsäkanan ääntely. S 80. 1960. 14 s.

236. Ilkka Helastie: Havaintoja sananlaskujen ellipsistä. S 206. 1971. 15 s.

237. L. Helén: Kasvatti minun emoni. Säetutkimus. F 18. 1916, 1919. 22 s.

238. Leena Helenius: Raudan puhuttelusäkeet S 164. 1965. 31 s. + 3 l.

239. Martti Heliö: Kompakysymyksistä. S 61. 1956. 29 s.

240. Inkeri Hellgren: Miten Kaarle Krohn päätyi selittämään ns. sankarirunot historiallisiksi S 8. 1950. 178-202 s.

241. Inkeri Hellgren: Sika-Kyösti. S 5. 1950. 203-239 s.

242. Inkeri Hellgren: Vorna -perinne. Pro gradu-tutkielma. 151. 103 s. + 4 l. SKS. Kirjallisuusarkisto Kl. n:o A 8476.

243. Helmi Helminen: Helise metsä. Virol. kansanruno. Säetutkjmus. F 21. 1927. 33 s.

244. Teuvo Helminen: Referaatti Martti Haavion teoksesta Karjalan jumalat. S 75. 1960. 19 s.

245. Hilkka Helsti: TV tuli taloon. S 309. 1983. 23 s. + liite.

246. Jaakko Hendolin: Iso tammi tutkijain käsitysten valossa. S 125. 1963. 20 s.

247. Meeri Herlin: Intressidominanssi. S 58. 1956. 12 s.

248. Marjatta Hietanen: Vorna, vienalainen sissi. S 194. 1968. 25 s.

249. Satu Hietaneva – Kaarina Hulkkonen: Uno Harvan vuosina 1901-1938 ilmestyneen tuotannon kansanrunohakemisto S 127. 1963. 3 s.

250. Riitta Hiidenheimo: “Paloi silloin paljon maita”. S 84. 1960. 17 s.

251. Marjatta Hiisivaara: Arkkiveisut Turkin sodasta. S 83. 1968. 30 s.

252. Marjatta Hiisivaara-Hela: Arkkiveisut Turkin sodasta 1877-1878. S 304. 1982. 110 s + 59 l.

253. Arvid Hildén: Luettelo Länsi-Suomen runoista. F 1. 1892. 156 s.

254. Ada Hiltunen: Korppi taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 32 s.

255. Kaarina Hiltunen: Tuurikkaisen runon neitojen rukkasrepliikit. S 166. 1966. 34 s.

256. Väinö Hirsjärvi: Sydän taioissa. Aineskokoelma. F 10. 1914 (?). 43 s.

257. Sinikka Hirvikoski: Kotileikki kulttuurin kuvastajana. Tutkimuseksperimentti päiväkodeissa. S 292. 1982. 15 s. + 3 l.

258. Sinikka Hirvikoski: Referaatti Colin Wardin teoksesta “The Child in the City”. S 295. 1982. 11 s.

259. Einikki Hirviranta: “Faaraon lapset”. F 70. 1949. 276-320 s.

260. J.T. Hoffrén: Karjan luvut. F 66. n. 300 s.

261. Juho T. Hoffrén: Tutkimus metsänhaltijoista, jotka tulivat Väinämöisen soittoa kuulemaan. F 61. 1909. 6 s.

262. Kirsti Hoffström: Juhannusyön kaste taioissa. S 104. 1961. 21 s.

263. Aino Hoiva: Liitu taioissa. Aineskokoelma. F 8. 9 s.

264. Kirsti Hokkanen: Lintusymboliikka suomalaisessa kansanlyriikassa. S 87. 1951. 110 s. ks. myös Penttinen, Kirsti

265. Ursula Hollo: Havaintoja metsästysonneen liittyvistä käsityksistä. S 97. 1961. 23 s.

266. Liisa Holstila: Älä huuda, pidä muuten suutas auki!” S 114. 1962. 26 s.

267. Liisa Holstila: Havaintoja kieltosutkauksista ja -tokaisuista. S 141. 1965. 190 s.

268. Arja-Leena Honkanen: Kesäkalastuksen alkamisen ja lopettamisen kalendaariset merkkipäivät. S 177. 1967. 19 s.

269. Hannu Honkanen: Käkihaukka. S 132. 1965. 35 s.

270. Sirpa Honka-Vasara: Suhdetarinat. S 69. 1958. 34 s.

271. Hongon lisensiaattiseminaari. S 225. 1969.

272. Hongon metodiseminaari. S 169. 1966.

273. Lauri Honko: Noidannuoli. S 50. 1955. 172 s.

274. Lauri Honko: Suomalaiseen kansanperinteeseen liittyvät tiedot Olaus Magnuksella. S 24. 1953. 27 s.

275. Lauri Honko. Tautiprojektiilit. Erään varhaiskantaisen taudinselityksen tarkastelua. S 73. 1958. 291 s.

276. Hilkka t’Hooft: Havaintoja sankariepiikan praesens historicumista kymmenen vienalaisen runonlaulajan käyttämänä. S 206. 1970. 32 s.

277. Osmo Hormia: Gananderin sanakirjan kansanrunoainekset. 313 s.

278. Alli Hosiaisluoma: Vanhurskaan ja noidan kuolema. S 69. 1958. 22 s.

279. Hilaria Hotari: Kohtaus kansanomaisessa tautiopissamme. S 34. 1954. 12 s.

280. Eeva-Liisa Hori: Havaintoja Pornaisten koululaishuumorista. S 315. 1983. 17 s.

281. P. Huhtala: Sota Kalevalassa ja sankarirunoissa. F 69. 2-30 s.

282. Erkki Huhtinen: Rääkkylän kansanperinteestä ja sen tehtävästä. S 86. 1959. 24 s.

283. Päiviö Huhtinen: “Tiainen olutta keitti.” ‘Hiiri naittoi tyttärensä.’ “Kirpukkainen, neijokkainen.” Säetutkimuksia. F 19. 1926. 53 s.

284. Pirjo-Riitta Hukkanen: Rukoussananlaskut. S 105. 1962. 30 s.

285. Leena Hukkinen: Epäaito kansanperinne. S 131. 1963. 38 s.

286. Ulla Hukkinen: Kyrönmaa I-VIII. S 131. 1965. 3 s.

287. Kaarina Hulkkonen: ks. Hietaneva.

288. Sirkka-Liisa Hummelin: Syylien hävittämisestä. 5 164. 1966. 28 s.

289. Tauno Huotari: Mikkeli. S 77. 1959. 30 s.

290. Salli Huotilainen: “Tuonen tyttö” Inkerin runoissa. S 81. 1958. 20 s.

291. Liisa Huovinen: Varausmenoista vienankarjalaisissa häissä. S 198. 1968. 13 s.

292. Pentti Huovinen: Havaintoja Sotkamon, Laitilan ja Sakkolan vertaussutkauksista. S 35. 1954. 19 s.

293. Vilho Hurmalainen: ks. Alf. Tornell ja Vilho Hurmalainen.

294. A. Huttunen: Tulen synty. F 47. 253 s.

295. A. Huttunen: Tulen synty. Nuotanveto. Säetutkimus. F 55. 70 s.

296. Aila Huttunen: Hääväen muuttuminen ihmissusiksi. S 69. 1958. 24 s.

297. Anja Huttunen: Laulajan alku- ja loppusanat Kalevalassa. F 69. 1948. 31-47 s.

298. Anna-Liisa Huttunen: Sananparsien viljelyä 1860-luvun talonpoikaissäädyssä. S 48. 1955. 23 s.

299. Eeva-Liisa Huttunen: Kampela. F 70. 1949. 100-139 s.

300. Elsa Huttunen: “Neljä oritta tallissa, viides ympäri kiertää.” Arvoitustutkimus. F 28. 25 s.

301. Jorma Huttunen: Asterix seikkailee – perinteellinen vai eliittisarjakuva. S 205. 1971. 26 s.

302. Väinö Huttunen: Referaatti Jan-Öjvind Swahnin teoksesta ”The Tale of Cupid and Psyche”. S 68. 1957. 19 s.

303. Anne Huurto: Ihmesadunomaiset ainekset kirjallisissa saduissa. S 321. 1984. 32 s.

304. A. Huustonen: ks. Palletvuori L. ja Huuskonen A.

305. Hanna Huuskonen: Maantie taioissa. Aineskokoelma. F 8. 23 s.

306. Virva Hyppärä: Tulen synty. F 69. 1948. 15 s.

307. Sulo Hyppölä: “Tij tii tiainen.” Säetutkimus. F 19. 1913. 16 s.

308. Liisa Hyttinen: Pyhänä marjassa. S 130. 1963. 25 s.
309. Tellervo Hyttinen: Hautakynttilät. S 208. 197?. 20 s. + 1 l.

310. Martta Hytönen: ”Se oli minun kauniini, sanoi pöllö poikasestaan” ja muita samaan tilanteeseen liittyviä sananparsia. S 48. 1955. 16 s.

311. Raili Hyvärinen: Šamaanikasvatuksen yleisiä linjoja. S 150. 1965. 23 s.

312. Seppo I. Hyvärinen: Havaintoja työväen pilalehti Kurikan vuosikertojen 1905 ja 1906 kansanperinteestä. S 209. 1970. 12 s.

313. Seppo Hyvärinen: Savon Sanomain kotiseuturunoilijat. S 231. 1974. 105 + 12 s.

314. Seppo I. Hyvärinen: Savon Sanomain “Lukijan värssyjen” ja “Aikojen takaa” -palstan kirjoittajat. S 209. 1969. 25 s. + 1 l.

315. Liisa Hyvönen: Tuuti lasta Tuonelaan. S 110. 1960. 36 s.

316. Virva Hyyppärä: Tulen synty. F 69. 1948. 48-63 s.

317. Christina Hägglund: “Lihaa ja pilaa” -tutkielma erään työyhteisön pilailuperinteestä. S 317. 1983. 24 s. + 2 l.

318. Kristiina Häikiö: C.W. von Sydow kansanrunouden tutkijana. S 160. 1965. 25 s.

319. Eeva Hämäläinen: Länsi-Suomen ampiaisloitsut. F 33. 129 s.

320. Leila Hämäläinen: Mätäkuu. S 96. 1961. 15 s.

321. Pirjo Hämäläinen: Luostarien perustamiseen liittyvistä legendoista. S 252. 1976. 28 s.

322. Leo Härkönen: Sotasanomat. (Inkeril. runonosa.) Aineskokoelma. F 18. 1927. 134 s.

323. Marja Härkönen: Idolianalyysi perinteentutkimuksessa. S 278. 1980. 69 s. + liitteitä.

324. Marja Härkönen: Lemmennosto ja kosmetiikkamainonta. S 238. 1974. 19 s.

325. Högman: Luettelo nimistä (nomina propria), jotka löytyvät Vienasta, Ilomantsista ja Inkeristä kerätyissä häävirsissä. F 45. 22 s.

326. Kirsti Höijer: Martin santit. S 71. 1957. 20 s.

327. Terttu lisalo: Lapsen yöitkun yliluonnollinen selitys. S 22. 1953. 19 s.

328. Terttu lisalo: Lapsen yöitku kansanperinteessä. S 51. 1955. 74 s.

329. Pirjo Ijäs: Laitumen varaamisesta keväällä. S 85. 1960. 18 s.

330. Ilta Ikkala: Muur-Juonas, keskisuomalainen kansanparantaja ja unennäkijä. S 5. 1952. 29 s.

331. Anna-Liisa Ikonen: Kodinhaltija ja piru enteenä. S 133. 1964. 29 s.

332. Eeva Ikonen: Muuttolintujen saapumisen ja lähdön kalendaariset määräpäivät. S 105. 1962. 39 s.

333. Lyyli Ikonen: Nimiluettelo. F 60. 1895 (?). 24 s.

334. Vilho Ikonen: livo Härkösen opintovuodet ja toiminta Karjalan kysymysten hyväksi vuoteen 1917. S 127. 1960. 120 s.

335. Marjukka Ilmola: Vainajien yliluonnollisuuden kriteereistä. S 161. 1966. 28 s.

336. Mirjam Iltanen: Kartografisia huomioita kirkonkellojen äänistä. S 7. 1952. 33 s.

337. Esko Immonen: Jumalhahmot lappalaisissa noitarummuissa Mankerin teoksen “Die lappische Zaubertrommel” mukaan. S 24. 1953. 19 s.

338. K.J. Immonen: Neitsyt Maana suomalaisissa loitsuissa. S 12. 1951. 240-262 s.

339. Marja-Liisa Immonen: Taikuus Elimäellä ja Vehkalahdella vuosina 1643-50 tuomiokirjojen valossa. S 198. 1967. 21 s.

340. Sylvi Ingman: Luku seitsemän taioissa. Aineskokoelma. F 10. 1914 (?). 14 s.

341. T. Inkeroinen: Hylkeen loitsu. F 6. 11 s.

342. Anita Isojoki: Lauri Simonsuuri kansanperinteen kerääjänä. S 74. 1959. 17 s.

343. Auvo F.K. Isokorpi: Vainolaisten nimitykset tarinoissamme. S 44. 1954. 17 s.
344. Seija Isomäki: Metsäsuomalaisten sananparret. S 181. 1968. 12 s. + 3 l.

345. Anna Isoniemi: Aarretarina. F 2. 64 s.

346. Irma Issakainen: Noitapussi. S 97. 1961. 20 s.

347. Martti Itkonen: Eihän tässä lauat laula. Säetutkimus. F 62. 19 s.

348. Kaisu Jaakkola: Euchologium Sinaiticumin lääkinnällisestä osata. S 193. 1969. 68 s.

349. Saima Jaakola: Ukkonen. Arvoitustutkielma. F 28. 37 s.

350. Tapio Jalas: Berserkeistä. S 125. 1963. 13 s.

351. Outi Jalava: Puhumatta oleminen merkkipäiviin liittyvissä taioissa ja uskomuksissa. S 122. 1964. 21 s.

352. Silja Jama: Etana, etana, näytä sarves. S 70. 1957. 29 s.

353. Suoma Jantunen: Diranene eli okavangolaisia satuja ja tarinoita. S 134. 1964. 19 s.

354. Marjatta Jauhiainen: Kivi kirkkoa kohti. S 101. 1962. 180 s. Ks. myös Kaasalainen, Marjatta.

355. Marjukka Jauhiainen: Neuvot morsiamelle Vienan läänin ja Aunuksen runoissa. F 15. 1928. 70 s.

356. Tellervo Jaukkuri: Lasten salaseurat. S 202. 1970. 23 s. + 1 l.

357. Alvi Jesoi: Tietäjän varautuminen Pohjois- ja Raja- Karjalan loitsuissa. S 70. 1957. 19 s.

358. Pirkko Joenpelto: Vaeltava järvi. vesipaikan siirtyminen ja kuivuminen. S 204. 1971. 24 s. + 1 l.

359. Väinö Joensuu: Lauantai taioissa. Taikatutkimus. F 23. 9 s.

360. Liisa Johansson: ”Lintu tuopi liinapaidan.” S 32. 1954. 16 s.

361. Yrjö Johansson: Lauantaitanssit. S 309. 1982. 26 s.

362. Maija Jokela: “Vie sika Saksaan…” S 66. 1958. 27 s.

363. Tuula Jokela: Metsästysaseiden ja pyydysten taikominen tappaviksi. S 104. 1961. 35 s.

364. Brita Jokinen: Rajakummitus suomalaisessa uskomustarinastossa. S 266. 1978. 37 s.

365. Brita Jokinen: Referaatti E. Stemplingerin kirjasta ”Antiikin kansanusko”. S 295. 1979. 16 s.

366. Kyllikki Jokinen: Satakunta I-X. S 160. 18 s. + 1 l.

367. Pirkko Jokinen: Noan arkki, suden venhe ja vanha taivas. S 58. 1956. 12 s.

368. Helvi Jokio: Kreikkalaiskatolisten joulunvietosta. S 71. 1958. 22 s.

369. Sinikka Joutsalmi: “Saari”-ilmiö eli erään aineiston esittely. S 309. 1983. 33 s. + 4 l.

370. Eero Julkunen: Elokuvasta intialaisessa kulttuurissa. S 280, 1980. 129 s.

371. Eero Julkunen: Huomioita perinteentutkimuksesta opinnäytteiden valossa. S 240. 1974. 22 s.

372. Maria Jumppanen: Pantinlunastus. S 199. 1968. 36 s. + 7 l.

373. Maria Jumppanen: Pantinlunastus leikeissä. S 222-224. 1972. 255 s. + 14 l. + 102 karttaa.

374. Katri Junninen: Nimetön sormi taioissa. S 85. 1958. 20 s.

375. Ritva Junnonen: Kävin kerran taivahassa. S 46. 1955. 26 s.

376. Ritva Junttila: ”Kolmen lukon takana”. S 94. 1961. 35 s.

377. Airi Juonala: Noita ja käänne. S 39. 1953. 82 s.

378. Airi Juonala: ”Vakka on syttä vatsassani”. S 10 1950, 2-27 s.

379. Marjaliisa Juonala: Ukkoseen liittyvistä nykysuomalaisista sanonnoista ja uskomuksista. S 58. 1956. 16 s.

380. Martta Juusela: ”Ärge votke nüüd vihase”. Säetutkimus. F 21. 1927-28. 28 s.

381. Pertteli Juvani: Kansanrunoudentutkimuksen synty ja kehitys. F 70. 1949. 166-199 s.

382. Pertteli Juvani: Pilkkaaja hautausmaalla. F 70. 1948. 140-165 s.

383. Pertteli Juvani: Tarinat vainajien jumalanpalveluksista Suomen kansanperinteessä. S 20. 1953. 24 s.

384. Maija Juvas: ks. Guseff.

385. Olavi Juvonen: Kuisma kertoo. S 176. 1968. 28 s.

386. Raija-Leena Juvonen: Karnevaalit — nurinkäännettyä maailmaa. S 290. 1981. 14 s. S 290

387. Outi Jyrhämä: Syntykertomus-käsitteestä. S 265. 1978. 19 s.

388. Kari Jyrkinen: Musiikillinen cross-cultural tutkimus lähinnä cantometrix-projektin valossa. S 239. 1974. 18 s.

389. Vesta Jysmä: Rauvan Jaakko. S 5. 1950. 28-54 s.

390. Mirja Jägerros: “Parisilla”. S 90. 1960. 51 s.

391. P. Jäntti: Tuuditussanat tulensynnyssä. F 42. 12 s.

392. Outi Järvelä: Kullervo. F 68. 1947. 91-110 s.

393. Anneli Järvinen: Punk suomalaisessa kulttuurissa. S 309. 1983. 18 s.

394. Irma-Riitta Järvinen: Johdatusta legendojen ja syntykertomusten rakenneanalyysiin. S 252. 1974. 23 s.

395. Irma-Riitta Järvinen: Suomalaisten kansanlegendojen rakenne. S 256. 1977. 125 s. + 11 s.

396. Ulla-Maija Järvinen: “Nouse luontoni lovesta”. (Tietäjän nostatussanoista.) S 84. 1959. 23 s.

397. Ulpu Järvinen: Tuntematon otus Hölmölässä. S 98. 1961. 23 s.

398. Iris Järviö: Sanoi-sananparret ja niiden sanojat. S 14. 1952. 19 s.

399. Iris Järviö: Suomalaiset wellerismit. S 258. 1957. 471 s.

400. Iris Järviö: Suomalaisista wellerismeistä. S 36-37. 1954. 342 s. + 11 l.

401. Iris Järviö: Wellerismit ja muu sananparsisto. S 66. 1957. 27 s. Ks. myös 1623.

402. Hannele Jäämeri: Piirteitä kansanomaisesta lastenkasvatuksesta Karjalassa. S 241. 1975. 33 s.

403. Hannele Jäämeri: Pikkulasten sosiaalistaminen eteläkarjalaisessa maatalousyhteisössä. S 248. 1976. 123 s.

404. Marja-Liisa Jääskeläinen: Christfrid Gananderin Eläinten Tauti-Kirjan lähteistä. S 193. 1969. 15 s.

405. Marjatta Kaasalainen: Yliluonnollinen soutu. S 54. 1957. 23 s. Ks. myös Marjatta Jauhiainen.

406. Seppo Kahila: Referaatti Matti Kuusen teoksesta “Vanhan kansan sananlaskuviisaus’. S 35. 1954. 8 s.

407. Aarre Kailanpää: Doorinen kirkkosävellaji Suomen kansan sävelmissä. S 82. 1958. 50 s.

408. Sirkka Kainuharju: Hevosella eikä millään hakavasikalla -tyyppisistä sutkautuksista. S 120. 1964. 18 s.

409. Veikko A. Kainulainen: ”Ei mikään lintu niin korkealle lennä”. S 179. 1967. 27 s. + 1 l.

410. Jussi Kaipainen: Havaintoja Ravansaaren lasten leikkiperinteestä 1920- ja 1930-luvuilla. S 284. 1979. 19 s. + 5 l.

411. Jussi Kaipainen: Lasten leikit sosiaalistumisen eri vaiheissa. S 311 1982. 14 s. S 311

412. Lea Kaipiainen: Seitsemän suosittua suomalaista mustalaislaulua. S 203. 1971. 27 s.

413. Martta Kairinen: Kampaaminen taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 27 s.

414. Annikki Kaivola: 1) Albert Eskeröd, Årets äring. 2) Gunnar Granberg, Skogsrået. 3) Materiaalin hankkiminen sosiologista kysymyksenasenttelua varten / aineistolle asetettavista vaatimuksista. S 168. 1966. 5 + 3 + 2 s.

415. Annikki Kaivola: Itämerensuomalaisen arvoitusperinteen formula-analyysi. S 211. 1970. 305 s.

416. Annikki Kaivola: Ruton sanat vuodelta 1564. S 125. 1963. 23 s.

417. Annikki Kaivola: Suomalaisten arvoitusten formula-analyysia. S 186. 1968. 137 s.

418. Seppo Kajas: Kansanperinne — osa kulttuuripolitiikan kenttää. S 251. 1976. 32 s.

419. Aili Kallio: Inkerin hääitkujen henkilönnimitykset — typologinen analyysi. F 84. 1971. 243 s. + 2 l. Ks. myös Aili Nenola-Kallio.

420. Juho Kalliokoski: Miekkaruno. Säetutkimus. F 31. 1923. 27 s.

421. Juho Kalliokoski: Synnytyssanat. Runotutkimuskoe. F 39. 170 s.

422. Helena Kalmukoski: Antti Aarne saduntutkijana. S 54. 1957. 14 s.

423. Kimmo Kaloinen: Kansanomaisesta ehkäisytietoudesta. S 198. 1969. 34 s.

424. Kimmo Kaloinen: Konfliktit evakkokarjalaisten ja muiden suomalaisten välillä. S 221. 1972. 189 s.

425. Jouno Kanerva: Silmänkääntäjät. S 69. 1957. 26 s.

426. Heleena Kangas: Napeista ennustaminen. S 202. 1969. 22 s. + 1 l.

427. Tuula Kangas: Inkerin lyyristen laulujen huolia. S 286 1979. 24 s. + 2 l.

428. Hely Kangasniemi: Mitä ovat loitsut. Yleisesittely suomalaisen esimerkkiaineiston valossa. S 33. 1954. 21 s.

429. Seppo Kangasniemi: Astrologian teoriaa ja kehitysvaiheita. S 150. 1965. 21 s.

430. Eero Kankaanrinta: Nauris suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 8. 25 s.

431. Artturi Kannisto: Kalevalan nimistöä. F 60. 1895. 26 s.

432. Pirkko Kantola: Yleisesitys kuolinitkuista. S 45. 1954. 23 s.

433. Lea Karahka: Ylöjärven Poltergeist -ilmiö. Harjoitusaine. 1973. 13 s. Sitomaton?
434. Kari Karemo: Yritys sarjakuvien koodijärjestelmän luomiseksi. S 182. 1967. 19 s. + 1 l.

435. Vuokko Kares: Iso tammi. F 68. 1948. 111-154 s.

436. Hannu Karhos: “Kuu kiurusta kesään”. S 105. 1961. 35 s.

437. Leenakaisa Karhunen: Tikku karhun kämmenessä. S 103. 1962. 23 s.

438. Anna-Liisa Karikoski: Kalevalan runojen tärkeimmät laulajat. F 68. 1948. 155-194 s.

439. Tauno Karilas: “Käärmeen käräjäkivestä” Taikatutkielma. F 9. 1922. 27 s.

440. E.V.I. Karjalainen ja P.O. Ansas: Varkaalle menijä tyttö. Säetutkimus. F 17. 1928. 30 s.

441. Helmi Karjalainen: Kalevanpojan kasken kaadanta. Aineskokoelma. F 14. 1928. 24 s.

442. Terttu Karjalainen: Rauta on kalliimpi kultaa — Isännän antamat hyvät neuvot. S 151. 1965. 19 s. + 1 l.

443. Kerttuli Karonen: “Mies etsii kolmea yhtä tyhmää ihmistä kuin vaimonsa”. S 195. 1968. 13 s. + 2 l.

444. Kyllikki Karppinen: Anna huolia hevosen. F 69. 1949. 186-218 s.

445. Asko Karsi: “Kaksi Turjan lappalaista yhtä latua hiihtää?” S 72. 1957. 22 s.

446. Greta Karste: ks. Greta Fredman.

447. Liisi Karttunen: Hiukan Italian kansanrunoudentutkimuksen alkuvaiheista ja sisilialaisista loitsuista. F 61. 26+9 s.

448. Uuno Karttunen: Luettelo Metsän luvuista. F 1. 1886 (?). 132 s.

449. Uuno Karttunen: Tapio. F 1. 1886 (?). 40 s.

450. Ismo Karvinen: Sisiliskon purema. S 104. 1962. 40 s.

451. Marja Karvosenoja: Ehdotelma konsessiivisutkausten formula-analyysiksi. S 181. 1967. 16 s. + 4 l.

452. Hilkka Kasanen: Länsisuomalaisten vertausloitsujen oikeuskäsityksestä. S 84. 1958. 23 s.

453. Vilho M. Kataja: V. Porkan runot 1881-1883. Sanakokoelma. F 1. 1916. 20 s.

454. Eila Katajavuori: Jussi Kyyrä. F 67. 1949. 32-59 s.

455. Eila Katajavuori: Varulven i svensk folktradition eli Ihmissusi ruotsalaisessa kansanperinteessä. (Esitelmä Ella Odstedtin kirjasta.) F 70. 1949. 200- 243 s.
456. Helvi Katajavuori: Mehiläinen taioissa. Aineskokoelma. F 8. 1924. 18 s.

457. Irma Katvela: Manauspaikat. SW 70. 1957. 26 s.

458. Ulla Kauhanen: Satutyyppi AT 311 “Siniparta”. S 124. 1964. 28 s.

459. Riitta Kauko: Tontun sokaiseminen. S 99. 1961. 40 s.

460. Kalevi Kaukonen: Gananderin kadonneiden kokoelmien Tulen luku. S 164. 1966. 34 s.

461. Heikki Kaukoranta: Sarjakuvatutkimuksen alkuvaikeudet. S 160. 1967. 19 s. + 1 l.

462. Heikki Kaukoranta: Sarjakuvat perinteenä: Juonikuvoiden konstanssien tutkimuksesta. 5 205. 1970. 88 s.

463. Heikki Kaukoranta: Suomalaiset sarjakuvajulkaisut 1904-1966. 5 182. 1967. 62 s.

464. Toivo Kaukoranta: Ison härän runo. F 12. 1909. 27 s.

465. Toivo Kaukoranta: Väinämöisen poislähtö. F 14. 1909. 28 s.

466. Toivo Juhani Kaukoranta: Naisensa surmaajan ja Iivana Kojosen pojan runot. Säeluettelo. F 37. 1910—11 (?). 184 + 165 s.

467. Irma Kaunisto: ”Kaikki on Jumala luonut” — keski-inkeriläinen orvon elegia. S 200. 1969. 21 s. + 1 l.

468. Silja Kaunisto: Ritvalan helkajuhla. S 31. 1954. 22 s.

469. Auvo Kauppala: Vogulien sankaritarinoiden mytologinen aines. S 95. 1961. 21 s.

470. Anna-Liisa Kauppi: “Kun kuulen sanottavaksi”. S 109. 1961. 20 s.

471. Pirkko Kauppinen: “Aa, aa Akkerin Kaija”. S 32. 1954. 24 s.

472. Toivo Kauppinen: Vellamon neidon onginta. Säetutkjmus. F 12. 48 s.

473. Risto Kautto: “Vaan en jouda laulamahan”. Inkeriläis-karjalainen lyyrillinen runo. S 57. 1956. 12 s.

474. Marianna Kavonius: Jumin häät. S 208. 1970. 13 s. + 1 l.

475. Sirpa Kavonius: Mitä aarteet sisältävät. S 161. 1967. 22 s.

476. Saimi Keinänen: Suola. Arvoitustutkjmus. F 28. 28 + 14 s.

477. Jalmari Kekkonen: Maie-runo. Säetutkimus. F 61. 7 arkkia.

478. Anita Kelles: Eleet. S 241. 1975. 13 s.

479. Anita Kelles: Eleet ja eleitten tutkimus. S 241. 1975. 33 s.

480. Anita Kelles: “Hiljainen kieli’. S 241. 1975. 13 s.

481. Marja K. Kelo: Pitkännenän näyttäminen. S 72. 1957. 14 s.

482. Risto Keltanen: Kirkon paikan määrääminen kansanperinteessä S 25. 1950. 149 s.

483. Risto Keltanen: Pohjola Kalevalassa ja kansanrunoissa. F 68. 1947. 195-229 s.

484. Kerttu Kemppainen: Yliluonnolliset rangaistukset lastemme pelotuksina. S 175. 1966. 28 s.

485. Aarno Kemppi: Riimin tulo kansanrunouteemme. S 179. 1968. 21 s.

486. Raija Kemppinen: Ikuinen takaa-ajo arvoituskuvana. S 80. 1959. 28 s.

487. Signe Kena: “Kaksihaaraisesta.” Taikatutkimus. F 9. 1922 (?). 15 s.

488. Veikko Kerttula: Jonka lehmä lähteessä, sen käsi alinna. S 114. 1963. 32 s.

489. Anneli Keskinen: Referaatti tutkielmasta “Komm nicht, Frost, in die Stube”. F 70. 1949. 244-275 s.

490. Irene Ketola: Suomalaisille ja venäläisille yhteisiä lastenrunoja. S 203. 1970. 33 s

491. Kari Kettula: Amerikkalaisesta opiskelijaperinteestä. S 196. 1968. 11 s.

492. Kari J. Kettula: Villin lännen valloitus Yhdysvaltojen historiassa ja amerikkalaisessa kulttuuriperinteessä. S 322. 1984. 55 s.

493. Tellervo Kettunen: Rakennusuhriaiheisia mordvalaisia runoja. S 95. 1961. 22 s.

494. Ulla-Maria Kettunen: ”Vastahakoinen akka”. S 98. 1961. 16 s.

495. Eeva Kilpelä: Pilvilampi. S 56. 1956. 32 s.

496. Tuulikki Kilpeläinen: Juhannuskuusi. S 163. 1967. 16 s.

497. Tuula Kilpeläinen: Pohjois-Amerikan luoteisrannikon intiaanien yhteiskuntakerrostumat. S 292 1982.

498. Raija-Kyllikki Kilpi: Kyllikki. F 68. 1948. 230-252 s.

499. Eila Kilpinen: Kalastaja Matti Anttilan haltiaperinteen tarkastelua. S 288. 1980. 23 s. + 3 l.

500. Karin Kinnaslampi: Rolf Pipping. Ordspråksstudier I, II:1. S 48. 1955. 24 s.

501. Eeva-Liisa Kinnunen: Työpaikkaperinnettä laboratorissa. S 294. 1982. 38 s. + 2 l.

502. Riitta Kinnunen: Normeista mustalaisten tapaperinteessä. S 196. 1968. 24 s.

503. Marketta Kirchberger: Pyhän Yrjänän eläimet. S 203. 1970. 23 s. + 1 l.

504. Virpi Kirma: Ihminen yliluonnollisten olentojen kätilönä. S 130. 1962. 35 s.

505. Leena Kirstinä: Ennen kuin -rakenne rekilauluissa. S 206. 1969. 26 s.

506. Väinö Kirstinä: Sananalaisen aggressio. S 87. 1960. 39 s.

507. Toivo Kittelä: Arvoitus ”musta kuin pappi”. Arvoitustutkimus. F 28. 34 s. + 18 s. l.

508. Tuovi Kittelä: Juho Ritola Haapaveden kansanperinteen tallettajana. S 2. 1951. 22 s.

509. Riitta-Liisa Kiuru. ”Tanssinhaluinen tyttö vainajana”. S 94. 1961. 29 s.

510. Terttu Kivekäs: Tonttusitoma. S 95. 1960. 16 s.

511. Maija Kivelä: Verikivitarina. S 162. 1965. 26 s.

512. Marjut Kivelä: Kuikka-Koponen, suomalaisen silmänkääntäjän perikuva. S 276. 1979. 197 s.

513. Erkki Kivi: Näkkisillä-leikin uskomuksellista taustaa. S 90. 1961. 23 s.

514. Olli Kivinen: Amerikan siirtolaisuus arkkiveisuissa. S 268. 1979. 23 s. + 2 l.

515. Ullamaija Kivikuru: Radoilta ja ratojen varsilta sekä Aatteet ja vaatteet. Kansanperinneaines muistitietokokoelmissa. S 131. 1965. 50 s.

516. Anneli Kivimäki: Kansan sana juoppoudesta ja raittiudesta (sananparsien kuvastamana). S 136. 1965. 34 s.

517. Eero Kiviniemi: Viikkolaskut. S 77. 1960. 21 s.

518. Ritva Kiviniemi: ”Kuiva kuusi, rautaoksa” kateen loitsuissa. S 12. 1952. 17 s.

519. Vuokko Kivisaari: Ruokakellon äänen jäljittelyt. S 80. 1959. 18 s.

520. Lauri V. Klami: Kristillisiä piirteitä Länsi-Inkerin kansanrunoissa. F 65. 172 s.

521. Alma Klemola: Ei laula palkatta. Säetutkimus. F 21. 34 s.

522. Alma Klemola: Viron orja ja isäntä. (Suomalaisien toisintojen mukaan.) F 13. 1923. 113 s.

523. Seppo Knuuttila: Leena Heinosen pihaperinne. 5 202. 1971. 30 s.

525. Seppo Knuuttila: Leena Heinosen pihaperinne. Tutkimus yhden lapsen ja hänen pihayhteisönsä perinteestä. S 261. 1977. 253 s.

526. Vuokko Knuuttila: Sotamiehen runo. S 81. 1959. 13 s. Ks. myös Vuokko Raivio.

527. Vuokko Knuuttila: Töysän Tohni. S 94. 1960. 14 s.

528. Raija Kock: Viisikanta taioissa. 5 97. 1960. 20 s.

529. Aila Kohonen: Huunpurema. S 22. 1953. 20 8.

530. Maija-Liisa Kohtamäki: Raamattuun pohjautuvat arvoitukset. S 92. 1961. 52 8.

531. Aino Koivisto: ”Enemp’ on minulla huolta…” Säetutkimus. F 16. 1919. 26 s.

532. Eeva Koivisto: Rulliperinteen elämää Sallan pitäjässä. S 97. 1960. 21 s.

533. Risto Koivisto: Sananparret A.E. Ingmanin teoksessa ”Rimpisuon usvapatsas”. S 114. 1963. 31 s.

534. Antti Koivu: Laihian myytillisestä tarinaperinteestä. S 94. 1960. 32 s.

535. Leena Koivu: Kansanperinneaines Juho Reijosen teoksessa “Vaihdokas”. S 184. 1967. 45 s.

536. Leena Koivu: Memoraattien ja uskomustarinoiden yliluonnollisuuden ja todenperäisyyden kriteerit. S 273. 1978. 171 s.

537. Leena Koivu: Syntymän enteitä. S 157. 1966. 152 s.

538. Leena Koivu: Syntymään liittyvistä enteistä. S 95. 1961. 41 s.

539. Ritva Koivukoski: Ruotsinkieliset, eteläpohjalaiset ja varsinaissuomalaiset sananlaskut. S 148. 1966. 31 s.

540. Lea Koivuniemi – Varpu Nurro: Pertti Virtarannan julkaisemien satujen ja tarinoiden tyyppiluettelo teoksista Hämeen kansa muistelee ja Sana ei sammaloidu. S 127. 1961. 3 s.

541. Leena Koivuniemi: Referaatti Stith Thompsonin teoksesta ”Motif-Index on Folk-Literature”. S 68. 1958. 20 s.

542. Maila Koivusaari: ”Savu henkee, maitovelli surmaa”. S 98. 1961. 25 s.

543. Elsi Koivusalo: Oidipus-satu. S 43. 1955. 11 s.

544. Pauli Kojo: Suuret käärmeet. S 99. 1962. 20 s.

545. Sinikka-Liisa Kokkila: Ilmajoen Könnit. S 5. 1950. 112-140 s.

546. Sakari Kokkinen: Sotilaiden laulu- ja muistovihkot — muistoja sotilasajoilta. S 288 1980. 32 s. + 2 l. ks. myös Aronlinna, Sakari

547. A. Kokkonen: Herne ja papu taikaesineinä. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 28 s.

548. Axa Kokkonen: Lemminkäisen kilpalaulanta. Säetutkimus. F 14. 1912 (?). 19 s.

549. Maija Kokkonen: Maataloustöihin liittyviä kilpailuoraakkeleita. S 149. 1966. 23 s.

550. Paula Kokkonen: Satu Kokkonen — lastenperinnettä saaristossa. S 250. 1976. 27 s.

551. Veikko A. Kolari: Paikannimien synnystä. Aineskokoelma. F 14. 1912 (?). 8 s.

552. Esko Kolehmainen: Talvi-Erkki, vääränrahantekijä. S 100. 1962. 36 s.

553. Ilkka Kolehmainen: Kalevalansävelmän musikologista syntaksia. S 296. 1977. 227 s. + 12 l.

554. Ilkka Kolehmainen: Kalevalansävelmän musikologista syntaksia. Sitomaton. 1977. 209 s. + 11 s. + 12 s.

555. Ilkka Kolehmainen: ”Kutsu sa sulo neitonen”. Erään laululeikin vertaileva tutkimus. S 179. 1968. 26 s. + 1 l.

556. Markku Koihinen: Humanoidi, uusi uskomusolento. S 235. 1972. 21 s.

557. Eila Koiho: Tautien nimistä suomalaisessa kansanomaisessa tautiopissa. S 22. 1953. 28 s.

558. Ulla Kolho: Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan. S 46. 1955. 20 s.

559. Aino Koljonen: Villan vitvoja -tarina. S 204. 1970. 24 s.

560. Raija Koljonen: Harvinainen kalansaalis kuoleman enteenä. S 133. 1964. 20 s.

561. Keijo Komppa: Karnevaalit. S 145. 1966. 13 s.

562. Väinö Komu: Oulun läänin Pyhäjärven hiisitarina. S 1. 1950. 141-161 s.

563. Simo Konsala: Mahdottomuussymboliikka suomalaisessa sananparsistossa. S 25. 1954. 24 s
564. Lyyli Konsti: Kaurataioista. Aineskokoelma. F 42. 1924—1928 (?). 4 s.

565. Anna-Liisa Kontiola: Antal Regulyn vatjalaismuistiinpanoista. S 74. 1959. 27 s.

566. Liisa Kontkanen: Häärunot Kalevalassa. F 68. 1947. 292-334 s.

567. Lea Kontkanen: Kultaneidon taonta. F 68. 1948. 253- 291 s.

568. Koottuja ajatuksia urbaanista folkloresta. Urbaanin folkloren käsite. S 311. 1982. 12 s.

569. Eeva Koponen: Ihmemaa virolaisessa ja suomalaisessa kansanrunoudessa. Runotutkimus. F 34. 84 s.

570. Helena Koponen: Pihaperinteen jatkuvuus. S 237. 1973. 29 s.

571. Outi Koponen: Syöpäläisten hävittäminen merkkipäiviin liittyvänä. S 122. 1963. 45 s.

572. Tapio Kopponen: Kansanparantaja. Havaintoja kansanparantajain toiminnasta. S 164. 1966. 32 s.

573. Tapio Kopponen: Tietäjä. Heikki Hurstisen toiminnan tarkastelua (English summary pp. 123-132). S 229. 1973. 132 s.

574. Leena Korhola: Suomalaiset sateenkaarta tarkoittavat arvoitukset. S 80. 1960. 18 s.

575. Tommi Korhola: Tutkimus “Simo Hurtasta”. F 70. 1940. 321-379 s.

576. Alli Korhonen: Ison härän runo. Säetutkimus. F 12. 24 s.

577. Hilkka Korhonen: “Mahdoit ennen mun emoni”. S 139. 1964. 97 s.

578. Jussi Korhonen: Antti Kujala Elimäen kansanperinteen kerääjänä. S 207. 1965. 19 s.

579. Mirja Korhonen: Nykysuomalainen sanomalehti ja sananparret. S 66. 1957. 23 s.

580. Risto Korhonen: Viihdekirjallisuuden tutkiminen John G. Caweltin esittämän formula-käsitteen avulla. S 321. 1984. 46 s.
581. Sirkka Korhonen: Luojan virsi. F 68. 1948. 335-376 s.

582. Sirkka Korhonen: Syntytarina koirasta ja tähkäpäistä. F 77. 126 s.

583. Oili Korkeamäki: Rangaistukset, uhkaukset ja pelottelu kasvatuskeinoina Pohjois-Kannaksella 1890-1940. S 315. 1983. 25 s + 3 l.

584. Henrik Korpikallas: Sakkien väliset sodat. S 202. 1969. 27 s.

585. Santeri Korpinen: Tutkimus lapsensynnyttäjän laulusta. F 36. 1928. 101 s.

586. Rauha Korte: Suhtautuminen uniin primitiivisessä yhteisössä. S 132. 1965. 20 s.

587. Raija M. Koskela: Tietäjäksi tuleminen. S 125. 1964. 24 s.

588. Liisa Koski: “Kun ois tuuli mielellinen”. S 87. 1961. 21 s.

589. Tuulikki Koskiala: Morsiamen käyttämät vanhempien hellittelymetaforat Inkerin hääitkuissa. S 115. 1963. 46 s.

590. Eeva Koskimies: Lintukoto. S 266. 1977. 19 s. + 4 l.

591. Pirjo Koskimies: Vedenhaltijan karja. 5 99. 1962. 27 s.

592. Pirjo Koskimies: Vedenhaltijan karja. S 130. 1962. 26 s.

593. Marjukka Koskinen: Kalervikon kyntö. S 91. 1960. 24 s.

594. Pirkko Koskinen: Aa, aa allin lasta. S 21. 1953. 44 s.

595. Risto Koskinen: Vainajan varustaminen tuonelanmatkaa varten suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvilla kansoilla (poisluettuna unkarilaiset). S 132. 1963 (1965). 21 s.

596. Tapio Koskinen: Autoritaarisuuden ja urbaanisuuden mittaaminen Pohjanmaan ja Savon 30-luvun kansanperinteestä. S 210. 1967. 22 s. + 2 l.

597. Vilma Koskinen: Jättiläinen heittää kiven. F 2. 33 s.
598. Leena Koskinen-Nurmi: Välituntileikit. S 316. 1983. 21 s. + 5 l.

599. Helena Kostiainen: Nuorahyppely Helsingissä. S 202. 1970. 19 s. + 2 l.

600. Aira Kosunen: Markkinamatkat sananparsien ja uudempien kansanlaulujen valossa. S 82. 1960. 16 s.

601. Väinö Koukkari: Aino-runo. Säetutkimus. F 12. 17 s.

602. Juha Kouvo: Jouko- ja Ankkapurha-albumien etnologiset hakemistot. S 127. 1964. 2 s.

603. Annikki Kovakoski: Suomalaisten kansanomaisia käsityksiä maailmanlopun ennustajista ja maailmanlopusta sekä näiden ulkomaista taustaa. S 63. 1957. 111 s.

604. E. Kovero: “Ei pilli peretä toida”. Säetutkimus. F 62. 20 s.

605. Tellervo Krogerus: O.A.F. Lönnbohm -muistitieto. S 300. 1981. 153 s. + 2 l.

606. Aino Krohn: Katrina kotikananen. F 61. 12 s.

607. Kaarle Krohn: Nimien luettelo, yleisluettelo. F 1. 1886 (?).

608. Iikka Kronqvist: En mie ilolla laula. Säetutkimus. F 62. 22 s.

609. Leea Kröger: Toistuvat ainekset suomalaisissa presidenttikaskuissa. S 306. 1983. 105 s. + 77 liitesivua. Ks. myös Leea Vuorinen.

610. Maija-Liisa Kuisma: Sokea morsian. S 103. 1962. 31 s.

611. Tuija Kuisma: Aino Kekki antrealaisen lauluperinteen taitajana. S 292 1982. 21 s. + 1 l.

612. Berit Kuittinen: Unissakulkijaperinne. S 287 1980. 21 s. + 2 l.

613. Lauri Kuittinen: ”Millä pääsen mie poloinen”. Säetutkimus. F 62. 1919. 24 s.

614. Kirsti Kujanen: Karhun herättäminen suomalaisissa karhumenoissa. S 283 1977. 22 s. + 1 l.

615. Anni Kukkonen: ”Palvelin minä talonpoikaa”. F 19. 32 s.

616. Eeva Kukkonen: ”Ketun neuvot”. S 21. 1953. 13 s.

617. Eeva Kukkonen: ”Ketun neuvot”. Täydennetty laitos. S 32. 1954. 16 s.

618. Eeva Kukkonen: Äidin toiveet lapsen tulevaisuudesta pessimististen kehtolaulujen valossa. S 32. 1954. 17 s.

619. Eeva Kukkonen: Meren kosijat -runo suomalaisvirolaisella suurlaulualueella. S 52. 1955. 207 s.

620. Elvi Kukonlehto: Miehet mailla riitelevät. S 81. 1959. 24 s.

621. Erkki Kullaa: Onkimaloitsut. Aineskokoelma. F 6. 26 + 30 s.

622. Ulla-Maija Kulonen: Vogulien uhrirukouksista. S 316. 1983. 23 s. + 3 l.

623. Marja Kulve: ”Menninkäiset”. F 70. 1949. 380-413 s.

624. Anna Kunnas: Metsäneläimet outoa otusta piilossa. Satututkimus. F 64. 157 s.

625. Eija-Liisa Kunnas: Mahdottomuusehdoista aarretarinoissa. S 78. 1959. 27 s.

626. Pirkko Kuokka: Asikkalan, Jalasjärven, Laitilan, Säräisniemen ja Vuokselan wellerismeistä. S 59. 1956. 72 s.

627. Aimo Kuokkanen: Oinas (ohrassa) potkaisee ja Oinonluinen kannel. Säetutkimus. F 14. 1912 (?). 17 s.

628. Helena Kuokkanen: Karjalan ortodoksisen väestön vainajien muistojuhlat. S 199. 1969. 19 s.

629. Oili Kupari: Sotamiehenotto-runot. S 45. 1955. 19 s.

630. Leena Kupila: “Erilainen kirkonkäynti” runo. S 9. 1949. 162-185 s.

631. Sirkka Kurki-Suonio: Kuolema suomalaisissa arvoituksissa. S 80. 1960. 31 s.

632. Anja Kuujo: Kirkonhaltia suomalaisessa kansanperinteessä. S 44. 1954. 22 s.
633. Meri Kuula: Helsingin Suomen- ja ruotsinkielisten lasten välisistä suhteista 1910- ja 1920-luvuilla. S 250. 1975. 23 s.

634. Lauri Kuusanmäki: Ei se paha olisi. Säetutkimus. F 16. 9 s.

635. Sirkka Kuusela: Metsänpeitto. S 85. 1960. 25 s.

636. Anna-Leena Kuusi: Aineksen systemointi. S 168. 1966. 5 s. Ks. myös Aarnisalo, Anna-Leena.

637. Anna-Leena Kuusi: Aleksis Kiven fraseologia ”Nummisuutarien” ja ”Canzion” valossa. S 187-188. 1968. 449 s.

638. Anna-Leena Kuusi: Johdatusta fraasianalyysiin ja -systematiikkaan. Havaintoja Aleksis Kiven tyylilajeista ja kansankielen fraasityypeistä. S 212-213. 1970. 536 s.

639. Eino Kuusi: Kanteletar. Luetteloa. F 61. 9 s. Ks. myös Granfelt, Eino.

640. Matti Kuusi: Suomalainen käsikirjoitus tutkimukseen ”Parömiologische Betrachtungen”. F 74. 1958. 47-106.

641. Matti Kuusi: Suomalainen käsikirjoitus tutkimukseen “Regen bei Sonnenschein’. F 75. 1958. 1-217 s.

642. Matti Kuusi: VKS (= Vanhan Kansan Sananlaskuviisaus) — vastineettomien sananparsien painettujen lähteiden hakemisto. F 81. 1967. 171 s.

643. Kaisu Kuusinen: Sormien nimihokemat. S 32. 1954. 30 s.

644. Taneli Kuusisto: Luojan virsi. Säeluettelo ja sisällyksen selvitys Aunuksen läänin toisinnoista. F 61. 1927-28. 54 + 17 s.

645. Eila Kyheröinen: Sulhasen neuvokkivirret. S 91. 1960. 34 s.

646. Raija Kyllönen: Kyrönmaa VIII-XII. S 131. 1965. 3 s.

647. Liisa Kylmänen: Sylki ja sylkeminen kansanlääkinnässä. S 22. 1953. 21 s.

648. Sirkka Kymäläinen: Katsaus Räisälän pitäjän kansanrunouteen. S 1. 1952. 24 s.
649. Leena Kyrki: Laulajan rooli muinaisessa ja nykyisessä kalevalaisessa runoudessa. S 249. 1977. 16 s. + 1 l.

650. Tuula Kyrölä: Yksi hiiri, kaksi häntää. S 121. 1963. 17 s.

651. Raili Kyröläinen: Suomalaisten arvoitusten ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset vastineet. S 254. 1975. 52 s. + 17 l.

652. Raili Kyröläinen: Vertaileva arvoitustutkielma. S 240. 1972. 24 s.

653. J. Kyttälä: Tulen kirpominen. Säetutkimus. F 7. 22 s.

654. Laina Kyttälä: ”Ööni ütelda”. Säetutkimus. F 21. 37 s.

655. Ritva Kytöharju: Länsi-Inkerin kansanrunojen säekerto. S 240. 1974. 23 s.

656. Sinikka Kytömaa. Koiran passi. S 204. 1970. 24 s. + 1 l.

657. Reijo Käkelä: Surun viestitystä. Kaupunkilaisten ja maalaisten kuolinilmoitusten erilaisuus Helsingin Sanomissa 1917-38, 1946, 1956 ja 1966. S 208. 1971. 50 s.

658. Terttu Kärkkäinen: Muuttautuvan neidon takaa-ajo. S 45. 1955. 19 s.

659. Liina Kärsämäki: Liinan kylvö. Säetutkimus. F 7. 30 s.

660. Aug. Kärävä: Viisikanta Suomen kansan muinaisissa taioissa. F 10. 1914 (?). 53 s.

661. Fr. Kääriäinen: Juomarille joutunut. Säetutkimus. F 16. 15 s.

662. Kyllikki Kääriäinen: Katsaus Vieremän pitäjän tarinaperinteeseen. S 1. 1951. 186-206 s.

663. Kyllikki Kääriäinen: Peuckertin käsitys sadun synnystä ja elämästä. S 19. 1951. 16 s.

664. Sirkka Kääriäinen: Elinan surma -runon aihepiiri suomalaisessa näytelmäkirjallisuudessa. S 209. 1970. 11 s. + 2 l.
665. Elli-Kaija Köngäs: Luoja ja vastaluoja suomalaisissa eläintensyntymyyteissä. S 18. 1952. 146 s.

666. Elli-Kaija Köngäs: “Minä jauhan Jaakolleni”. S 9. 1951. 228-261 s.

667. Aulis V.A. Könönen: Suola suomalaisissa taioissa. F 49. 387 s.

668. Tahvo Könönen: Luetteloa suomalaisissa ja virolaisissa runoissa esiintyvistä nimistä. F 45. 1886. 44 s.

669. Kirsti Laajarinne: Akkulturaatiotutkimuksesta. S 210. 1971. 21 s.

670. Aune Laakkonen: Laukkuryssiä koskevat kaskut ja tarinat. S 76. 1960. 16 s.

671. Marja Laakkonen: Tule Jeesus kolmanneksi. S 46. 1955. 15 s.

672. Heikki Laakso: Eräitä piirteitä Hiihtävä surma – nimellä yleisimmin tunnetun kansanrunon toisinnoista. S 286 1979. 39 s.

673. Maija Laakso: Ei ole vuohi eläin eikä piika ihminen. S 79. 1958. 19 s.

674. Saara Laakso: Jättiläisten tervanjuonti. S 204. 1970. 25 s.

675. Eero Laaksonen: Jätkien korttipelisananparret. S 240. 1972. 27 s.

676. Eeva Laaksonen: “Olen minä paljon nähnyt — mutta nälkää”. Havaintoja sanaleikeistä. S 66. 1958. 21 s.

677. Eeva Laaksonen: Sanaleikeistä humoristisena ilmaisukeinona sananparsiesimerkistön mukaan. S 143. 1965. 133 s.

678. Pekka L. Laaksonen: Jättiläiskala. S 103. 1961. 33 s.

679. Pekka J. Laaksonen: Liinanmyynti. S 123. 1962. 33 s.

680. Pekka Laaksonen: Liinanmyynti-leikki. S 152. 1966. 84 s.

681. Pekka Laaksonen: Matti Kuusi, Sampo-eepos. S 168. 1965. 5 s.
682. Salli Laaksonen: Nokkonen. Aines-kokoelma. F 8. 12 s.

683. Eija Laanti: Vellamon neidon onginta. F 68. 1947. 377-407.

684. Kirsti Laatunen: Larin Parasken käyttämät runojen nimitykset. S 200. 1968. 17 s.

685. Eliel Lagercrantz: Kirja ja Raamattu suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1916. 18 s.

686. Allan Lagus: Pyy, teeri, metso ja metsäkana suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 8. 1916. 28 s.

687. Aarne H. Lahtinen: Anteruksen runo. Säeluettelo. F 17. 111 + 32 s.

688. Juhani Laine: Tappajahai. Bestsellerin analyysia. S 251. 1976. 27 s.

689. Mervi Laine: Parempi omalla maalla. S 166. 1966. 37 s.

690. Pirkko-Liisa Laine: “Palvelin minä talonpoikaa”. S 11. 1952. 19 s.

691. Taimi Laine: “Laulajan palkka”. Säetutkimus. F 21. 38 s.

692. Marjatta Laipio: “Onko piru paikalla” – oppikoululaisten spiritismin peluusta. S 251. 1975. 21 s.

693. A,V. Laitakari: Tutkimus Gananderin Kalevapojan runon lähtöpaikasta. F 36. 76 s.

694. Anja-Kaisa Laitakoski: Mustalaiset kaskuissa. S 76. 1960. 17 s.

695. Helka Laiti: Pohjois-Amerikan intiaanien sielukuvitelmat. S 95. 1961. 27 s.

696. Anja Laitinen: Vierasheimoiset ja naapuripaikkakuntalaiset suomalaisten sananparsien puntarissa. S 14. 1952. 19 s.

697. Arja Laitinen: Performanssi ja kompetenssi kielen etnografiassa. S 322. 1984. 12 s.

698. Arja Laitinen: “Se oli henkevää keskustelua papin kanssa” — Arkipäivän kertomukset vuorovaikutuksen kuvaajina. S 294. 1982. 27 s. + 6 l.
699. Elvi Laitinen: Päivänpäästö-runo eri tutkijain selittämänä. S 91. 1961. 27 s.

700. Heikki Laitinen: “Kaustislaisuuden” synty. Kaustisen ensimmäiset kansanmusiikkijuhlat ja maaseutukulttuurin paluu 1960-luvun lopun Suomessa. S 262. 1977. 88 s.

701. Heikki Laitinen: Suonikylän kolttasaamelaisten musiikkiperinteen lajit. S 239. 1974. 21 s.

702. Jorma Laitinen: Antropologinen aineisto ja psykoanalyyttinen selitysmalli Kardinerin alorilaistutkimuksen kritiikin valossa. S 241. 1975. 27 s.

703. Jorma Laitinen: Memoraatin havaintofilosofinen ongelma. S 274. 1979. 48 s.

704. Markku Laitinen: Antti Puuhaara -kansansadusta elokuva. S 251. 1977. 24 s. + 1 l.

705. P.J. Laitinen: “Ei sula syän. . .“ Säetutkimus. F 16. 36 s.

706. Tuulikki Laitinen: Lapuan vertauksista. S 197. 1969. 33 s.

707. Anja Laitinen-Vartiainen: Miksi järvi on kalaton? S 20. 1953. 12 s.

708. Marjatta Lamberg: Kaarlo Ranta, vihtiläinen kansanperinteenkerääjä. S 207. 1971. 20 s. + 3 l.

709. Antero Lamminen: Sika, lammas ja vuohi suomalaisissa sananlaskuissa. Vertaileva tutkimuskoe. F 25. 347 s.

710. E.A. Lampén: Nimistöä. F 1. 1885. 40 s.

711. Siiri Lampén: Käänne-aita. Säetutkimus. F 14. 1912 (?). 25 s.

712. Irma Lampi: Piru ja ukkonen. S 43. 1954. 20 s.

713. Eila Lappalainen: Sitten mä kanssasi pappilahan lähden. Kihlaus ja pappilassakäynti uudempien kansanlaulujen aiheena. S 111. 1962. 45 s.

714. Kyllikki Lappi: Tuuloksen kenttäretken ja esitutkimuksen arviointia ja mahdollisuudet jatkotutkimuksiin. S 283 1978. 19 s. + 1 l.

715. Maaret Larmo: Laiska-Jaakko suomalaisessa kansanperinteessä. S 319. 1983. 114 s. + liitteet.
716. Maaret Larnio: Uniukko ja muut kehtolaulun nukuttajat. S 242. 1975. 10 s.

717. Marja-Leena Latostenmaa: Itäisen ja läntisen ruoka-kulttuurin törmäys evakkokaskujen heijastamana. S 285 1979. 29 s + 6 l.

718. Arja Lauhakari: Kansantradition ja Aleksis Kiven Nakkaanko ma -tarina. S 78. 1958. 22 s.

719. Kari Laukkanen: A.A. Koskenjaakko, Koira suomalaisissa ynnä virolaisissa sananlaskuissa; Sananlaskututkimuksia I; Virkamiehet ja herrat suomalaisissa sananlaskuissa. S 168. 1965. 6 s.

720. Kari Laukkanen: Hölmäläissatuaiheiden ketjuuntuminen. S 76. 1960. 27 s.

721. Kari Laukkanen: Pirusanomuksista yleensä ja eräästä savolaisesta sanomuksesta erittäin. S 105. 1961. 11 s.

722. Kari Laukkanen: Kuusalun ja Simititsan sananparsistoa itämerensuomalaisessa perinnekentässä. S 137-138. 1964. 384 s.

723. Hannu Launonen: “Varas menee aittaan”. Seksuaaliarvoitusten problematiikkaa. S 165. 1966. 23 s. + 2 l.

724. Saini Laurikkala: “Enne löpeb löhmusmetsä”. Säetutkimus. F 21. 34 s.

725. Kirsti Laurila: Opiskelijoiden povaustavoista. S 196. 1968. 17 s.

726. Vihtori Laurila: Länsi- ja Keski-Inkerin Vieras emo runo. Säetutkimus. F 16. 1927. 66 s.

727. Virpi Laurila: Kirkonkivitystarinoiden rakenneanalyysi. S 266. 1977. 39 s. + 1 l.

728. Juhani Laurinkari: Papiston saatavat kirkollisen kansanperinteen mukaan. S 199. 1968. 17 s. + 1 l.

729. Helvi Lauste: Hämähäkki ja hämähäkin verkko taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 17 s.

730. Jaakko Lavaste: Mordvan ersä-heimon balladeja. S 24. 1953. 19 s.

731. Pirkko Lehtinen: Kätken kiveä -leikki. S 123. 1964. 38 s.
732. Tapani Lehtinen: Rekilaulun maisemassa kasvava puu. S 147. 1966. 32 s.

733. Outi Lehtipuro: Tutkimus Proverbia Finkenbergianan alkuperästä. S 120. 1963. 34 s.

734. Outi Lehtipuro: Maantieteellis-historiallinen menetelmä tieteellisenä metodina. S 168. 1965. 1 s.

735. Outi Lehtipuro: Yhteisö ja perinne: perinneantropologinen tutkimus Hauhon Hyömäestä. F 85. 1971. 120 s. + 2 l.

736. Liisa Lehto: Otto Blehr kansanuskontutkijana. II S 311. 1983. 11 s.

737. Liisa Lehto: Syylliset kotonakulkijat. S 293 1982. 23 s. + 9 l.

738. Päivi Lehtola: Järven syvyyden mittaaminen. S 20. 1953. 27 s.

739. Taavi Lehtolainen: Paholaiselle luvattu pelastuu -motiivi suomalaisessa tarinaperinteessä. S 78. 1958. 19 s.

740. Hilja M. Lehtonen: Laivassa surmattu veli. Säetutkimus. F 50. 118 s.

741. J.V. Lehtonen: Onnimanni. F 19. 11 s. + tois.

742. Liisa Lehtonen: Kansallisuuskaskuista. S 250 ja S 267. 1977. 30 s. + 2 l.

743. Pirkko Lehtonen: Proverbial comparisons and similes in some novels by Sir Walter Scott (Suomenkielinen lyhennelmä: Sananlaskulliset vertaukset Sir Walter Scottin teoksissa). S 117. 1963. 117 s.

744. Uuno Ludv. Lehtonen: Kalevala-nimistöä. ”Pohjola”. F 60. 1895 (?). 33 s.

745. Maria Lehviö: Verkon kudonta. Säetutkimus. F 7. 28 s.

746. Outi Leikkonen: Havaintoja sananparren elämästä Heikki Meriläisen tuotannossa. S 105. 1961. 17 s.

747. Lasse Leino: Referaatti Matti Haon väitöskirjasta “Das Wiesel in der europäischen Volksüberlieferung mit besonderer Berücksichtigung der finnischen Tradition”. S 75. 1958. 10 s.
748. Pentti Leino: Jouko Hautala, Lauri Lappalaisen runo; Hiiden hirven hiihdäntä. S 168. 1965. 7 s.

749. Pentti Leino: Nurmon, Sotkamon, Sääksmäen ja Virtasalmen piru- ja eläinwellerismit. S 105. 1961. 25 s.

750. Pentti Leino: Suomalaisen sananparsiston alkusointuisuudesta. S 142. 1965. 182 s.

751. Pentti Leino: Suomalaisen sananparsiston alkusointuisuudesta. S 185. 1967. 214 s.

752. Raija Leino: Nauriisilla. S 90. 1959. 163 s. + liitteet.

753. Pirkko Leinonen: Kylväjään ja kylvämiseen liittyvästä taikuudesta. S 198. 1968. 15 s.

754. Timo Leisiö: Ahti Sonninen ja hänen kansansävelmäkokoelmansa sisältö, tausta ja ideologia. S 271. 1978. 216 s.

755. Timo Leisiö: Suomalaiskarjalaisten paimensoitinten terminologian käytöstä kalevalaisessa runoudessa: johdatusta aiheeseen. S 242. 1976. 23 s.

756. Matti Leiwo: Rakkaus, rikkaus ja köyhyys rekilauluissa. S 135. 1965. 18 s.

757. Viljo Lemettilä: Käeltä kieli. Säetutkimus. F 18. 35 s.

758. Eero Lemola: Elisabeth Hartmann, “Peikkokuvitelmat Skandinavian kansojen tarinoissa ja saduissa”. F 71. n. 40 s.

759. Maija Lenkkeri: Olaus Magnuksen historiateoksen kuvat ja suomalainen kansanperinne. S 209. 1971. 28 s.

760. Pirkko Lepistö: Kinkeri- ja rippikoululahjukset kaskujen aiheena. S 103. 1962. 24 s.

761. Irma Leppänen: ”Tuuti lasta Tuonelahan”. S 11. 1949. 2-25 s.

762. Anita Leskelä: Meriraukat. S 133. 1965. 19 s.

763. Matti Leskelä: Kiiranajo. S 163. 1966. 22 s. + 5 l.

764. Heikki Leskinen: Keltatauti ja sen kansanomainen lääkintä. S 22. 1953. 28 s.
765. Heikki Leskinen: I.K. Inha Vienan kuvaajana. S 207. 55 s.

766. Liisa Leskinen: ”Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa.”. S 197. 1968. 18 s.

767. Elina Levanto: Pyhänä kalassa. S 175. 1968. 25 s.

768. Naimi Levas: Miten muinaissuomalaiset kutsuivat tyttöjään. Säetutkimus. F 18. 10 s.

769. Mauri Levomäki: Ufot – Jumala – spiritismi, havaintoja ylioppilaiden uskosta yliluonnolliseen. S 205. 1970. 25 s. + 1 l.

770. Aune Levänen: “Nukuta, Jumala, lasta”. S 72. 1956. 12 s.

771. Hilkka Liikanen: Kyläyhteisön kuvastuminen uudemmissa kansanlauluissa. S 111. 1961. 25 s.

772. Marjut Liikkanen: “Ei vältä kohtaloaan rohkeinkaan” naistenlehtien horoskooppien sisältöanalyysi. S 251. 1974. 32 s.

773. M. Lindeberg: Susi ja kettu suomalaisten taioissa. Aineskokoelma. F 10. 1916. 33 s.

774. Eva Lindén: Aunuksen ja Vienan läänin vanhojen runojen (n. 1-615, 1273—2106) laulamista osoittavista säkeistä, ottaen myös huomioon sanat “virsi” ja “runo”. Säetutkimus. F 11. 1928 (?). 28 s.

775. Jukka Lindfors: “Hullut tekivät kai töitä, me vain mentiin Kolibriin” – Irwin, työ, humala, turismi. S 322. 1984. 34 s.

776. Jukka Lindfors: Irwiniä hermeneutiikan valossa – hermeneutiikkaa Irwinin valossa. S 309. 1982. 21 s.

777. T. Lindfors: Karhun kynsi-, hammas- ja käpälätaiat. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 26 s.

778. Rob. A Lindgren: Mereen pudonnut suka ja Merestä löydetty miekka. F 27. 1906. 183 s.

779. Jari Lindholm: Shamanismin selitysperusta ja sosiokulttuurinen asema. S 317. 1983. 49 s.

780. Terttu Lindqvist: Sisar Keski-Inkerin runoissa. Aineskokoelma. F 11. 1928. 31 s.

781. Yrjö Lindqvist: Matin ja pirun hyppykilpailun alkumuoto. F 2. 29 s.
782. Kaija Lindman: Raittiit, kunnolliset ja varakkaat — henkilökohtaista-osastojen kertomaa. S 287 1980. 21 s.

783. Taila-Marjatta Linho: Wilhelm Mannhardt uskontotieteilijänä. S 150. 1966. 22 s.

784. Maija Linnala: Palle laulunsanoittajana. S 238. 1974. 18 s.

785. Irmeli Lintera: Pappilan palvelija juhannusyönä sulhasta tiedustelemassa. S 20. 1953. 17 s.

786. Jaakko Lintinen: Säikähtäminen. S 84. 1959. 15 s.

787. Ulla Lipponen: Fyysisiin poikkeavuuksiin kohdistuvista herjoista lastenperinteessä. S 295. 1980. 11 s. S 295.

788. Ulla Lipponen: Fyysisiin poikkeavuuksiin kohdistuvista herjoista lastenperinteessä. S 298. 1980. 81 s. + 2 l.

789. Anja Liuho: Raudan synty. S 33. 1954. 19 s.

790. Suvikki Liukko: Tarina tanssinhaluisesta tytöstä sekä papista ja pirusta. S 161. 1966. 36 s. + 1 l.

791. Eila Liukkonen: “Joka toiselle kuoppaa kaivaa…” S 66. 1958. 23 s.

792. Pirjo Loisa: Referaatti Asko Vilkunan tutkielmista “Vainajan eläin” ja “Das Begräbnistier”. 5 75. 1959. 19 s.

793. Kirsti Loitimo: Inkerin lihan virsi juhlineen ja tapoineen. S 71. 1957. 33 s.

794. Taina Lommi: Huolehtijat ja varoittajat – kotonakulkijaperinteen strukturalistista tarkastelua. S 320. 1984. 27 s.

795. Aino Loppi: Karjan istuttaminen uuteen kotipaikkaan. S 85. 1958. 19 s.

796. Alpo Louhelainen: Kynsien leikkaamiseen liittyviä uskomuksia. S 34. 1954. 15 s.

797. Ludwig Loukola: Kukko ja kana. F 63. 75 s.

798. Ludvig Loukola: Palve sakstele. Kättemaksmine sakstele. Säetutkimuksia. F 35. 239 s.
799. Anna-Maria Lounila: “Joko syntyi synnyn koite?” S 126. 1963. 16 s.

800. Aime Luht: Virolaiset sudenluvut. S 62. 1957. 74 s.

801. Aime Luht: Virolaisten loitsujen kopiokokoelma. S 84. 1956. 33 s.

802. Aune Luiro: Kun ma kuolen kuulu neito”. Kaunottaren testamentti ja omakuvanekrologi suomalaisessa kansanlyriikassa. S 67. 1957. 31 s.

803. Marja-Leena Lukkala: Lappalaisten seidat ja vainajat Jacob Feilmanin, Lars Leevi Laestadiuksen ja Johannes Schefferuksen teoksissa. S 209. 1971. 19 s.

804. J. Lukkarinen: Inkeriläisten prasnikoista. F 82. 285 s.

805. F.H. Lundelin: Nomina propria, A. Neoviuksen kok. Sakkulanpitäjän runoista. F 1. 1891. 30 s.

806. Raija Lundström: Elias Lönnrot ja Juhana Kainulainen. S 112. 1961. 26 s.

807. Anne Luoma: Joiku etnisenä ilmiönä. S 290 1981. 16 s. + 4 l.

808. Nina Luoma: Metsästysretkelle hävinnyt poika. S 240. 1972. 21 s.

809. Lea Luomi: Matalan torpan balladi. S 179. 1967. 32 s.

810. Pirkko-Liisa Luoto: Kielteismuotoiset vertaussutkaukset. S 59. 1956. 20 s. Ks. myös Rausmaa, Pirkko-Liisa.

811. Terttu Luoto: Kuu paistaa heleästi, kuollut ajaa keveästi, eikös piika pelkää” -repliikin tarkastelua. S 161. 1967. 17 s. + 4 l.

812. Kirsti Lustig: ‘Turun lurun tulkaa…” S 6. 1950. 26-57 s.

813. H .V. Luukko: Palanen ”laivaretki”-tutkimuksesta. F 14. 1912. 9 s.

814. H.V. Luukko: Veneenveisto ja laivaretki. Säetutkielma. F 47. 1912. 181 s.

815. Esko Luukkonen: Kansan käsitys mielitaudeista. S 84. 1960. 21 s.
816. Tuulikki Luukkonen: Kenen arkku painaa. S 99. 1962. 33 s.

817. Marja Leena Lylykangas: Iskelmien aiheiden luokittelu. S 205. 1968. 21 s.

818. Raili Lyly-Reijonen: Noita yöllä kirkossa ja hautausmaalla. S 321. 1984. 31 s.

819. Erkki Lyytikäinen: Hallin Janne kansanperinteen sankarina. S 135. 1965. 23 s.

820. Leena Lähde: Ihmehöyhen. S 34. 1954. 11 s.

821. Leo Lähde: Kupparilaulut. S 147. 1965. 25 s.

822. Kaija Lähikari: Selostus A.A. Koskenjaakon tutkimuksesta: “Laki, oikeus ja oikeudenkäynti suomalaisissa sananlaskuissa”. S 14. 1949. 58-86 s.

823. Tauno Lähteenkorva: Myllyjen äänet. S 30. 1954. 13 s.

824. Marketta Lähteenmäki: Rautatie- ja kanavarakennustyöt kansanlaulujen kertomina. S 135. 1965. 20 s.

825. Päivi Länsipuro: Laivasilla. S 178. 1965. 26 s. + 1 l.

826. Raija Lätti: Mustalaisperinteestä. S 196. 1967. 21 s.

827. Leena Lättilä: 1) Lähdekritiikistä. 2) Martti Haavio: Väinämöinen. S 168. 1966. 4 + 4 s.

828. Maarit Lönnberg: Kekritulet. S 199. 1969. 22 s. + 4 l.

829. Gunvor Löppönen: Emon huolet tyttäristä ei lopu. Säetutkimus (Länsi- ja Keski-Inkerin runot). F 16. 1928. 33 s.

830. Augusta Makarov: Karhun luku. F 51. 116 s. (Alkusivut puuttuvat.)

831. Augusta Makarov: Karhun sanat karjan loitsuissa. F 6. 9 s.

832. Anna Makkonen: Autobiografia ja elämänhistoria: näkökulmia Kertomus elämästä -aineiston tutkimiseen. S 310. 1983. 22 s.

833. Anna Makkonen: Olga Hirvonen: elämä ja perinne. S 314. 1983. 61 s. + liite.

834. Leena Malinen: Antero Vipunen: F 69. 1947. 408-447 s.
835. Raili Malmberg: Lasten kielletyt leikit. S 214. 1970. 259 s. Ks. myös Vasara, Raili.

836. Raili Malmberg: Lasten kielletyt leikit. Lasten leikkiperinteen elinmahdollisuuksien tarkastelua 10-vuotiaiden käsitysten valossa. S 232. 1974. 158 s. 5 233. 159—296 s.

837. Raili Malmberg: Lasten kielletyt leikit. Lasten leikkiperinteen elinmahdollisuuksien tarkastelua 10-vuotiaiden käsitysten valossa. S 247. 1974. 296 s.

838. Lyyli Malmbgren: Tammi-runo. Säetutkimus. F 18. 1919. 26 s.

839. Juha Malmi: Sata eikä sökö. S 79. 1960. 27 s.

840. Seppo Mankki: Sisällönanalyysi sotilaslaulujen propagandantutkimuksessa. S 236. 1972. 28 s.

841. Anni Manner: Tarinoita Laiskasta Jaakosta. Satututkimus. F 2. 14 s.

842. Marja Mannila: Gunnar Olof Hyltén-Cavalliuksen ”Min vandring” ja Elias Lönnrotin ”Vaeltaja”. S 209. 1969. 21 s.

843. Ilmari Manninen: Kulta, hopea ja vaski suomalaisissa taioissa. F 41. 163 s.

844. Laura Manninen: Initiaatiomenot. Tutkimuksen tarkastelua ja arviointia. S 234. 1974. 102 s.

845. Laura Manninen: Initiaatioriitit. S 210. 1971. 16 s.

846. Martta Manninen: ks. Rantala, Iivari ja Manninen, Martta.

847. Pirjo Manninen: Konfigurationalismi. S 210. 1969. 18 s.

848. Riitta Manninen: Martti, Heikki ja Jaakko Haavion lapsuusaikaa yhteisten muistojen valossa. S 315. 1983. 25 s.

849. Tuulikki Mantere: Syntymiseen liittyvistä fikteistä. S 196. 1969. 15 s.

850. Marja-Leena Marjamäki: Suomen tataarien lauluperinne. S 239. 1973. 27 s.

851. Kaarina Marjanen: Mustalaiswellerismit. S 113. 1962. 178 s.

852. Kaarina Marjanen: Isännän silmä hevosen lihottaa. S 59. 1956. 18 s.

853. Kirsti Markkanen: Kansakoululasten arvoituksista Helsingissä, Tapiolassa ja Kuopiossa. S 196. 1969. 24 s.

854. Marja-Liisa Markkanen: Jättiläiset kirkonrakentajina. S 69. 1958. 21 s.

855. Pirkko Markkula: “Emännäll on eljet kolmet”. S 109. 1961. 23 s.

856. Aila Martikainen: Suomalaisista pyrkimäluvuista. S 208. 1967. 30 s. + 1 l.

857. Aino-Hellin Martola: Myöty neito -runon virolaisista toisinnoista. F 31. 70 s.

858. Jouko Marttinen: Draaman synnyn perustekijöitä Kreikassa. S 178. 1967. 16 s.

859. Paavo Matikainen: Myytti rakennekuviona. S 254. 1974. 21 s.

860. Eila Mattila: Jäniksen neuvot. S 32. 1954. 23 s.

861. Eila Mattila: Jäniksen neuvot. S 72. 1955. 23 s.

862. Eila Mattila: Laurukaisen koskenlasku. S 53. 1955. 60 s.

863. Eila Mattila: Ovatko Laurukaisen koskenlasku ja Tell’in paadelle hyppääminen samaa tarinaa? S 6. 1952. 13 s.

864. Ines Mattila: Tek tuo luikun lehmän luusta. Säetutkimus. F 14. 1928. 33 s.

865. Leena Mattila: Vastauksenkiertofraasit. S 120. 1963. 18 s.

866. Eija Mattinen: Havaintoja runoasuisista repliikeistä saduissa. S 98. 1960. 19 s.

867. Kyllikki Matsson: Referaatti Mircea Eliaden teoksesta ”Schamanismus und archaische Ekstasetechnik”. S 75. 1960. 17 s.

868. Ulla Mattsson. Mana, väki, orenda. S 70. 1957. 26 s.

869. Anni Matturi: Kuren kyntö. Säetutkimus. F 20. 36 s.

870. Sylvia Melin: ”Die magische Flucht”. S 68. 1958. 25 s.
871. A.H. Mellin: Raudan ja karjan luvut. Propriset nominit. Luettelo. F 1. 1886 (?). 152 s.

872. Kaise Meltti: Heippoheikki Suomessa: Perinteen taustaa ja helppoheikkimestarin ohjelmisto. S 284 1979. 19 s. + 3 l.

873. Seija Merenheimo: Naiskauneuden ihanne suomalaisessa kansanrunoudessa. S 56. 1957. 14 s.

874. Seija Merenheimo: Suomalaisten kansanrunojen ja sananlaskujen naisidolin kriteeristä. S 91. 1960. 64 s.

875. Kaarlo Meriluoto: Marja suomalaisissa taioissa. Aineskokoelnia. F 8. 19 s.

876. Katri Meriö: Kalevalan kiinnostavuudesta. S 249. 1975. 26 s.

877. Katri Meriö: Kalevalan kiinnostavuus ja yhteys persoonallisuuteen. S 209. 1970. 18 s. + 6 l.

878. Rauha Merta: Lönnrotin käyttämät ainekset vanhan Kalevalan Vellamon neidon ongintaa koskevassa runossa. F 71. 1948. 43-74 s.

879. Marja-Riitta Mertamo: Litamato kansanperinteessä. S 132. 1965. 23 s.

880. Hilkka Metsikkö: Ketjukirjeistä. S 208. 1969. 19 s.

881. Sirppa Metsiö: Viheltämistaiat ja -kiellot. S 175. 1968. 26 s. + 7 l.

882. Mirja Metsola: Tähden aatteeni kallihimman. Huomioita vuoden 1918 vankileirien lauluista. S 236. 1972. 21 s. + 1 l.

883. E. Metsä: Leinminkäisrunoa. Säetutkimus. F 14. 1912 (?). 11 s.

884. Ossi Metsämäki: Nimipilkat ja nimihokemat. S 46. 1955. 19 s.

885. Markku Metsänranta: Mustanaamion maailmankuva. S 291 1981. 22 s. + 4 l.

886. Sirkka-Liisa Mettomäki: Sylvi Sääski perinteenkerääjänä. S 292 1982. 25 s. + 1 l.

887. Eeva Mielonen: Miksi muurahainen on keskeltä hoikka. S. 55. 1955. 10 s.
888. lida Miettinen: Eräs toivomusruno virolaisessa kansanrunoudessa. Säetutkimus. F 34. 69 s.

889. Kaarina Miettinen: Inkeriläinen “Sotasanomat”-runo tohtori Yrjö Penttisen tutkimana. F 71. 1949. 75-92 s.

890. Leena-Marja Miettinen: Iskelmätekstien syntytavasta. S 147. 1965. 31 s.

891. Marja-Leena Miettinen: Tarinoiden sosiaalifunktiosta. S 176. 1967. 15 s.

892. Raija Miettinen: Yksi kerä, seitsemän reikää. S 121. 1963. 32 s.

893. Anja Mikkola: Illalla paras ilmaa kiittää. S 59. 1956. 19 s.

894. Elma Mikkola: Lipeäntekoa ja päänpesua käsittelevät Inkerin toisinnot. Säetutkimus. F 18. 1928. 18 s.

895. Ida Mikkonen: Sananlaskujen luettelo. F 45. 11 s.

896. Ida Mikkonen: Itkijä-neito. Aineskokoelma. F 17. 19 s.

897. Sirkka-Liisa Mikkonen: ”Aika on täysi”. S 3. 1952. 17 s.

898. Kirsi Mikonsaari: Suomalaiset esittävät tanssit. S 320. 1984. 23 s.

899. Aimo Moilanen: Kansanrunoudentutkimuksen tutkintovaatimusten kehitys vuodesta 1909 vuoteen 1960. S 112. 1961. 44 s.

900. Katri Moilanen: “Kuin miul’ oltais sirkun siivet”. Säetutkimus. F 16. 1925. 27 s.

901. Hilja Moisio: Voiteen luvut. Aineskokoelma. F 5. 1913. 168 + 85 s.

902. Karin Monnberg: Tytön olo vanhempiensa kodissa. Keski-Inkerin toisintojen mukaan. F 18. 22 s.

903. Martti Montonen: Voimamies ”Haara-Paavo”. S 5. 1951. 87-111 s.

904. Arto Mujunen: DX-kuuntelijat ja heidän fraseologiansa. S 285. 1979. 45 s + 2 l.

905. Annaliisa Muronen: “Ylös ja varkaisiin, ei Jumala laiskoja ruoki”. Heräämis- ja maatamenosutkauksista. S 60. 1956. 41 s.

906. Kaija Murto: Referaatti Mai Fosseniuksen teoksesta ”Majgren, majträd, majstång”. S 77. 1959. 20 s.

907. T.G. Murto: Kilpalaulanta. Säetutkimus. F 38. 1918. 203 s.

908. T.G. Murto: Väinämöisen ammunta Suomen ja Venäjän Karjalassa. Säetutkimus. F 27. 1914. 130 s.

909. Eeva Murtomäki: Olut taioissa. Aineskokoelma. F 8. 1919. 19 s.

910. Olli Murtorinne: Arviointeja tohtori Aimo Turusen Kalevalan sanakirjasta. F 71. 1949. 93-125 s.

911. Kaarina Mussalo: Kevät-Matti ja Syys-Matti. S 77. 1956. 22 s.

912. A.J. Mustonen: Saaren (nurmen) neito. Säetutkimus. F 42. 1924-28 (?). 34 s.

913. Aarne Mustonen: Esitys Raudun pit. Huhdin kylässä, viime vuosisadan lopulla, uudemmalla runomitalla lauletuista kansanlauluista. F 39. 1928. 32 s. + liitteitä.

914. Inkeri Mutru: Nuotan esiintyminen taioissa. Aineskokoelma. F 8. 30 s.

915. Heljä Muttilainen: ”Kolme tohtoria”. S 124. 1964. 27 s.

916. Valtteri R. Muukkonen: Palokärki, tikka ja kuussanka suomalaisten taioissa. Aineskokoelma. F 8. 22 s.

917. J.G. Myhrberg: Ominaisnimisanoja koottu lyyrillisistä runoista. F 1. 1886. 35 s.

918. Anneli Mykkänen: Vuorenpeikkotarinoiden motiiveista. S 176. 1968. 29 s. + 3 l.

919. Irmeli Müller: Havaintoja sananparsien eläinsymboliikasta. S 35. 1953. 19 s.

920. Vieno-Inkeri Müller: ”En ole musta luonnon musta”. S 109. 1961. 27 s.

921. Terttu Mylläri: Opiskelijoiden vappu. Historiallista taustaa ja tapausanalyysi vapusta 1982. S 310. 1983. 27 s. + 3 liitettä.

922. Sylvi Myllärinen: ”Poikako vai tyttö”. S 146. 1965. 34 s.
923. Riitta Myöhänen: Heikki Ojansuun ja Martti Ahlstedtin satumuistiinpanoja Annastiina Korkeamäeltä. S 195. 1968. 25 s.

924. Marja-Liisa Mäenpää: Maailmankannattajakalat mordvalaisessa runoudessa. S 175. 1968. 16 s. + 10 l. S 150. 1964. 16 s.

925. Aarre Mäkelä: ks. Kailanpää, Aarre.

926. Eeva Mäkelä: Paholainen ja kortinpelaajat. F 67. 1949. 60-82 s.

927. Heikki Mäkelä: Anssin Jukka ja Härmän häät kansanlaulujen kuvaamina. S 147. 1965. 35 s.

928. Irma Mäkelä: Lastenrunoista Hämeessä. F 77. 1957. 103 s.

929. Liisa Mäkelä: “Älä kihlo kirkkotiellä”. Säetutkimus. S 67. 1958. 41 s.

930. Matti Mäkelä: Marvin Harris — tutkijankuvan piirteitä. S 283. 1979. 23 s.

931. Paula Mäkelä: Havaintoja häärunoston sanaparallelismista. S 146. 1966. 28 s.

932. Riitta Mäkelä: Hakemisto Suomettaren tarinoista vuosina 1847-1852 Lauri Simonsuuren myytillisten tarinoiden luettelon mukaan. S 127. 1963. 3 s.

933. Eeva Mäkelä-Henriksson: Kruunupäinen käärme Suomen kansanperinteessä. S 94. 1952. 12 s.

934. Pirjo Mäkilä: Suomenkielisen Pohjanmaan vedenhaltijaperinne. S 288 1981. 12 s. + 25 l.

935. Kirsti Mäkinen: Yhteisöön kohdistuvat pilkkanimet. S 215. 1969. 282 s. + 2 l. Ks. myös Mänty, Kirsti.

936. Marjatta Mäkinen: “Tein mie tielle tetrin ansan”. S 146. 1966. 37 s.

937. Pekka I. Mäkinen: Morsiamen irtaumariittejä eteläkarjalaisissa häissä. S 163. 1967. 35 s.

938. Ritva Mäklin: Ensi lypsy ja ensimmäinen maito. S 132. 1964. 25 s.

939. Elsi-Mai Mänttäri: Suomalaisten loitsujen alkuperäisteoriat. S 33. 1954. 21 s.

940. Kirsti Mänty: Suomalaisten vieraspaikkakuntalaisten köllinimet + köllihakemisto. S 106-107. 1962. 366 s.

941. Kirsti Mänty: “Ylistaron ylpeät, Lapuan laiskat, Närpiön nälkäiset”. Tutkielma Suomen pitäjäkölleistä. S 83. 1959. 70 s. Ks. myös Mäkinen, Kirsti.

942. Anna-Leena Mäntylä: Leikkikielistä. S 202. 1970. 26 s.

943. Jyrki Mäntylä: Impilahtelaiset paikannimisananparret. S 66. 1958. 16 s.

944. Kerttu Mäntylä: Raja- ja Pohjois-Karjalan runojen nimistä. S 38. 1954. 170 s.

945. Pauli Mäntylä: Vainajien jumalanpalvelus juhlayönä kirkossa. F 67. 1949. 83-132 s.

946. Mervi Naakka: Kesälahtelainen lapamatoon liittyvä kansanparannustraditio: S 265. 1975. 25 s.

947. Mervi Naakka-Korhonen: Pohjoiskarjalainen lapamatoon liittyvä kansanparannustraditio. S 277. 1979. 238 s. + 8 liitesivua.

948. Outi Nahkuri: Paljon sillä pitää jauhoja oleman, joka jokaisen suun tukkii. S 79. 1959. 18 s.

949. Helka Narinen: Yleiskatsaus Lavansaaren kansanperinteeseen. S 1. 1951. 112-151 s.

950. Kaisa Naumanen: Raportti Kyyrölän siirtolaisten ikoneihin liittyvistä tavoista ja käsityksistä. S 192. 1969. 27 s. + 1 l.

951. Kaarina Naumann: Saksalaisten ja suomalaisten yhteisiä lastenleikkejä. S 196. 1968. 27 s.

952. Kaisa Neimala: Hippa-Heikki. S 93. 1961. 33 s.

953. Aili Nenola-Kallio: Rituaalisen itkennän dimensiot Inkerin häänäytelmässä. Vaihdekauden sosiaalisten suhteiden analyysi. S 246. 1974. 215 s. Ks. myös Kallio, Aili.

954. Anna-Maija Nenonen: Katariinanpäivä. S 71. 1958. 22 s.

955. Annukka Nenonen: Kuukautiset kansankäsityksissä. S 288 1981. 17 s.

956. Aino Neronen: Mehiläinen ja mesi taioissa. Aineskokoelma. F 8. 18 s.

957. Pirkko Neuvonen: A.R. Niemen tutkimukset liettualais-lättiläisen kansanrunouden alalta ja vertailut suomalaisen ja balttilaisen kansanperinteen välillä. S 49. 1954. 14 s.

958. Marja-Liisa Nevala: Kaksi tietäjää nostattaa saman karhun. S 161. 1965. 35 s. + 2 l.

959. Mandi Nevalainen: Paimenen valitus sunnuntaina. Säetutkimus. F 19. 1913. 10 s.

960. Mandi Nevalainen: Tuomaan runo: F 18. 1913. 17 s.

961. Kerttu Niemi: V.J. Mansikan tutkimukset Suomen kreikkalaiskatolisista pyhimyksistä. S 13. 1949. 152-172 s.

962. Leena Niemi: Vanhauskoisuus Vienan Karjalassa ja Aunuksessa. S 192. 1968. 14 s.

963. Osmo Niemi: Kuunpilkut kansantarinoiden aiheina. F 87. 1938. 133-235 s.

964. Pirkko Niemi: Arkeologian todisteet sankarirunojen iästä. F 71. 1948. 126-156 s.

966. Riitta Niemi: Referaatti. Järviö-Niemisen “Suomalaiset sanomukset” ja Hofmannin “Das rheinische Sagwort’. S 79. 1960. 21 s.

967. K. Nieminen: Hiiden hirven hiihdäntä (Vienan läänin runoalueella). Säetutkimus. F 12. 33 s.

968. Lea Nieminen: Variksesta suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 10. 1914 (?). 37 s.

969. Margit Nieminen: Päivännousu suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 10. 1914 (?). 32 s.

970. Raija Nieminen: Morsiamen käyttämät sisarusten, kummien, sukulaisten ja kyläläisten hellittelymetaforat Inkerin hääitkuissa. S 115. 1963. 43 s.

971. Satu-Anneli Nieminen: Tyttö veljiään etsimässä. S 134. 1965. 24 s.

972. Anja Niemistö: Vahingosta viisaaksi. S 114. 1962. 26 s.

973. Arvi Niemistö: Silmilähteet. S 4. 1952. 18 s.

974. Martti Niinivaara: “Mitä vävyn hevoselle tehdään”. Katkelma häärunoa. Säetutkimus. F 15. 1927. 24 s.

975. Elma Niiranen: Kananhoitoon liittyviä taikoja ja uskomuksia. S 149. 1966. 32 s.

976. Osmo Nikanne: ”Huomenna mennään Lappeenrantaan” . S 32. 1954. 18 s.

977. Anna-Liisa Nikkilä: Helvetti länsisuomalaisissa verensulkuloitsuissa. S 12. 1952. 18 s.

978. Aili Nikko: Jeesus loitsuissa. Aineskokoelma. F 33. 215 s.

979. Raimo A. Nikula: Pekka Ervast Kalevalan teosofisena tulkitsijana. S 287 1980. 20 s.

980. Outi Nikulainen: Kolmiodraamaa koskettelevista englantilaisista ja skottilaisista kansanballadeista strukturalistiselta kannalta tarkasteltuina. S 147. 1965. 19 s.

981. Juha Nirkko: Huomioita Finnairin lentävän henkilökunnan työpaikkaperinteestä. S 320. 1984. 22 s. + 3 l.

982. Irma Nirvi: Lavian sananlaskuväärennykset. S 79. 1959. 29 s.

983. Ruben Erik Nirvi: ks. Snirvi.

984. Asta Niskanen. Referaatti Elina Haavio-Mannilan väitöskirjasta “Kylätappelut”. S 96. 1959. 20 s.

985. Rauni Niskanen: Nikotus. S 84. 1960. 22s.

986. Hilja Nisonen: Pirun ja Matin kilpasyönti. Aineskokoelma. F 2. 30 s.

987. V. Nissilä: ks. Sipponen M. ja Nissilä V.

988. Inkeri Nissinen: Myödyn neidon runo. F 31. 1922. 34 s.

989. Mirjami Nissinen: Silta- ja kirkkovirsi. S 45. 1955. 26 s.

990. Liisa Niva: Peyote-kultti ja suhteellisen puutteen teoria. S 210. 1971. 16 s.

991. Leena Nokela: Koirankuonolaiset. S 78. 1959. 26 s.

992. Maire Nokelainen: Karjalan kaset palavat. S 91. 1961. 28 s.

993. Irma Noponen: Havaintoja minä-muotoisista arvoituksista. S 92. 1960. 21 s.

994. V.A. Nordman: Mies karhunpesässä. F 2. 10 s.

995. Pirkko Norpila: Kehruukieltoja. S 77. 1958. 21 s.

996. Aira Nousiainen: Henrik Liliuksen kehtorunon ja kansanomaisen kehtolaulun ”Nuku nuku nukkeroinen” suhde. S 11. 1949. 173-206 s.

997. Mervi Nousiainen: Suomalaisten ja turkkilaisten arvoitusten yhteiset formulat. S 287. 1980. 16 s. + 1 l.

998. Paavo Numminen: Näin mie Saaren maan palavan. Säetutkimus. F 17. 14 s.

999. Jukka Nuoritalo: Kihlamarkkinoilla käyntiin liittyvät traditiot. S 199. 1968. 18 s.

1000. Pertti Nuottimäki: Ekologisesta näkökulmasta kulttuuriantropologiassa. S 210. 1971. 12 s.

1001. Eero K. Nurmela: Lunastettava neito. Säetutkimus. F 13. 1917 (?). 20 s.

1002. Frans Nurmi: Neli neit, Kuld põleb ja Pilves pisar. Säetutkimus. F 34. 1914. 29 s.

1003. Kari Nurmi: Carl Gustav Jungin arkkityyppiteoria. S 160. 1966. 25 s.

1004. Yrjö Nurmi: Karhun rasva, sappi ja virtsarakko taikaesineinä. Aineskokoelma. F 23. 22 s.

1005. Yrjö Nurmio. ks. Paavola, Inkeri ja Nurmio, Yrjö.

1006. Annikki Nurro: Tuhkimosadusto (Anna Birgitta Roothin ”The Cinderella Cycle” tutkimuksen mukaan). S 19. 1953. 26 s.

1007. Varpu Nurro: ks. Koivuniemi, Lea.

1008. Aira Nuutinen: “Ei laihan koiran haukku taivaaseen kuulu” ja muita samaan tilanteeseen liittyviä sananparsia. S 60. 1956. 25 s.

1009. Anneli Nuutinen: “Jos mun tuttuni tulisi”. S 87. 1961. 38 s. Ks. myös Asplund, Anneli.

1010. Olavi Nuutinen: Asia- ja henkilöhakemisto Kalevalaseuran vuosikirjoihin 1-39 (johdanto). S 74. 1959.

1011. Eino Nylander: Mies tuvassa, päätä pihalla pestään. Arvoitustutkimus. F 42. 1924-1928 (?). 16 s.

1012. Heikki Nylund: Merkityskontekstien rakenteista eräissä katalonialaisissa lauluteksteissä. S 268. 1979. 43 s.

1013. Jasmine Nylund: Proosaperinteen nimityksistä kansankielessämme. S 288. 1980. 12 s. + 1 l.

1014. Aarre Nyman: Eräitä metsäsuomalaisten arvoituksia ja niiden suomalaisia vastineita. S 165. 1965. 47 s.

1015. Aarre Nyman: Metsäsuomalaisten arvoituksista ja niiden vastineista. S 216. 1970. 239 s.

1016. Anna-Mari Nyman: Iskelmän naiskuva ja sen muuttuminen 1930-, 1950- ja 1970-luvulla. S 292. 1981. 42 s. + 6 l.

1017. Anna-Mari Nyman: Referaatti Richard Dyerin kirjasta ”Stars”. S 311. 1983. 12 s.

1018. Aamu Nyström: ”Musta mies merestä nousi”. S 61. 1957. 22 s.

1019. Aune Nyström: Lapin noita lintuna. F 67. 1948. 236-282 s.

1020. Juhani Nyyssönen: Kaarle Krohnin kansanrunohakemisto (johdanto). S 74. 1960. 9 s.

1021. Liisa Näppä: Rosvo Perttusesta. S 162. 1966. 26 s. + 4 l.

1022. Maria Närhi: “Kun ois onni ostettava”. S 57. 1956. 24 s.

1023. Aud Oftedal: Stavangerbarns muntlige tradisjoner. F 86. 1972. 180 s.

1024. Tony A. Ohenoja: Karjan asema itä-Afrikan masaiheimon keskuudessa. S 241. 1974. 19 s.

1025. Sinikka Ohtola: Riihenpuintiin liittyvistä tavoista ja uskomuksista. S 149. 1965. 26 s.

1026. Yrjö Oinonen: ”Iivanan virren” loppuosan tarkastelua. Säetutkimus. F 13. 1928. 29 s.

1027. Ruth Oivo: Liiviläisten kansanlaulut. S 24. 1952. 24 s.

1028. Matti Oja: H.R. von Schröterin lähteet. S 160. 1967. 21 s. + 1 l.

1029. Anneli Ojala: Upotetut kirkonkellot -tarinan repliikki ja sen sisältämät kirkonkellon nimitykset. S 194. 1968. 17 s. + 4 l.

1030. Pentti Ojala: Suden suun sulkeminen kesäkaudeksi. S 12. 1952. 21 s.

1031. Tauno Ojala: Kynsien leikkaamiseen liittyviä uskomuksia. S 75. 1958. 25 s.

1032. Ursula Ojanen: Hj. Basilier kansanrunouden kerääjänä. S 131. 1965. 18 s.

1033. Airi Ojaniemi, Raili Päivinen: Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisen sanakirjan sananlaskuainekset. S 181. 1966. 10 s.

1034. Liisa Ojasti: Tulikipinä ja Aluenjärven kalat. S 70. 1957. 20 s.

1035. Sinimarja Ojonen: Jättiläistytön leikkikalu -tarinan rakenteesta. S 320. 1984. 31 s. + 2 l.

1036. Lahja Okkeri: Kullervon paimenessaolo. Säetutkimus. F 14. 1928. 27 s.

1037. Toivo Okkola: Päivölän pidot ja Lemminkäinen. Säetutkimus. F 14. 1921. 10 s.

1038. Aino Oksanen: Arvoitus ukkosesta. Arvoitustutkimus. Liitteenä: Ukkosarvoituksen virolaiset ja venäläiset toisinnot. F 28. n. 40 s.

1039. Anja Oksanen: Nälän kulku. S 81. 1959. 23 s.

1040. Katri Oksanen: Isä Länsi-Inkerin runoissa. Runotutkimus. F 11. 1928. 28 s.

1041. Leena Oksanen: Matrona Kyyrösestä, impilahtelaisesta runonlaulajasta. S 49. 1955. 20 s.

1042. Ossi Oksanen: Työkertomus Kaukomieli-albumien kansanrunoudellisen ja kansatieteellisen hakemiston laatimiseksi. S 112. 1960. 2 s.

1043. Pertti Oksman: Skandinavian uhrikivet. S 99. 1961. 22 s.

1044. Kaija Ollila: Väinö Linnan Pohjantähti I:n kansanperinteestä. S 209. 1969. 28 s. + 6 l.

1045. Hagar Olsson: Kilpalaulannan loppu. Säetutkimus. F 12. 38 s.

1046. Veikko Ontermaa: Kiertäminen taikuudessa. S 70. 1958. 23 s.

1047. Y. Ora: Itäsuomalaiset puunloitsut. F 82. 1910. 178 s. + 1 l.

1048. Y. Ora: “Sisaren turmelus” Vienan läänin runoissa. F 14. 1917. 44 s.

1049. Eeva Oravala: Pirun sillan rakennus. Aineskokoelma. F 2. 28 s.

1050. T.K. Otava: Vassilei kuningas. Runotutkimus. F 14. 1912 (?). 24 s.

1051. Liisa Ottelin: Joulu juhlista jaloin. S 292. 1981. 32 s. + 8 l.

1052. Mirja Paajakoski: Pelkotilan lapsille tuottamat supranormaalit elämykset. S 202. 1970. 22 s.

1053. Veikko Paakkunainen: Mustaraamattu suomalaisessa tarinaperinteessä. S 78. 1958. 19 s.

1054. Yrjö Paalanen: Tuomioistuimen eteen mennessä. F 6. 10 s.

1055. Yrjö Paalanen: Mereen pudonnut suka ja merestä löydetty miekka. F 17. 41 s.

1056. Yrjö E. Paalanen: Hevonen suomalaisissa sananlaskuissa. Sananlaskututkimus. F 26. 176 s.

1057. Maire Paarmo: Lapin noita suomalaisissa kansantarinoissa. S 20. 1953. 29 s.

1058. Maire Paarmo: Myytillinen karja suomalaisissa kansantarinoissa. S 140. 1965. 135 s.

1059. Liisa Paasio: “Ei mind joua ohjad oida”. Säetutkimus. F 21. 20 s.

1060. Marja Paasio: Nyyrikin rakkausnovellien rakenne- ja juonianalyysi. S 257. 1977. 93 s. + 3 l.

1061. Marja Paasio: “Nyyrikin, Suomen yleisen viikkolehden”, rakkausnovellien kokeiluluonteinen luokittelu. S 238.1972. 39 s.

1062. Yrjö Paasivirta: Rauta ja teräs suomalaisissa taioissamme. F 23. 116 s.

1063. Maija Paavilainen: Miniän asema karjalaisessa suurperheessä. S 199. 1968. 15 s.

1064. Mirja Paavilainen: Äärimmäisyyssymboleista suomalaisissa sananparsissa. S 79. 1960. 17 s.

1065. Inkeri Paavola ja Yrjö Nurmio: Kultaneidon taonta. Säetutkimus. F 31. 1922. 39 + 28 s.

1066. Erkki Paavolainen: Pahkakuppi taioissa. Aineskokoelma. F 8. 28 s.

1067. Pentti Paavolainen: Jammun palsta — Suosikki-lehden lukijakirjeet. S 267. 1978. 29 s. + 5 l.

1068. Tytti Paavolainen: Sotkamon wellerismit. S 93. 1961. 31 s.

1069. Heikki Packalen: Säetutkimus lastenlorusta ”Piu pau papinkello” Suomen läntisillä runoalueilla. S 11. 1949. 207-245 s.

1070. Rauha Pahkala: “Maat ylenee, metsät lähenee”. S 6. 1950. 246-281.

1071. Rauha Pahkala: Pietari Päivärinnan “Seurakuntakosto” ja kansanperinne. S 26. 1953. 109 + 27 s.

1072. Tuovi Paju: Suomen, suomenruotsalaisten ja Ruotsin yhteiset arvoitukset. S 80. 1958. 25 s.

1073. Jussi Pajula: Selostus kansansadusta “Piru ja Matti metsällä”. F 42. 1924. 9 s.

1074. Marja Pajula: Sadun AT 327 (Hannu ja Kerttu) alatyypit ja redaktiot. S 124. 1964. 27 s.

1075. Matti Pajula: Sotaväkiaiheiset kansanlaulut. S 111. 1961. 31 s.

1076. Aira Pakarinen: Keskitalven päivä. S 77. 1960. 15 s.

1077. Heli Pakkanen: Karjan ostoon ja myyntiin liittyvistä taikatavoista. S 104. 1962. 30 s.

1078. Marja Paldanius: Piru kuolleen nahassa. S 194. 1969. 17 s. + 1 l.

1079. Emil Palenius: Millainen on veli Länsi-Inkerin runojen I mukaan. Veli-säkeitten tarkastelua. F 11. 1928 (?). 38 s.

1080. L. Palletvuori ja A. Huuskonen: Marketan runo. Säetutkimus. F 31. 1922. 56 + 34 s.

1081. Hanna Palmroth: Kivestä tuohta. Säetutkimus. F 31. 1922. 40 s.

1082. Väinö Palmu: Papu suomalaisessa kansanrunoudessa. Aineskokoelma. F 11. 24 s.

1083. Esko Palo: Kevään ja kesän alkamispäivät. S 71. 1957. 25 s.

1084. Anni Paloheimo: Lintuja käsittelevät sananlaskut Suomessa. Sananlaskutukimus. F 26. 164 s.

1085. Heikki Paloheimo: Viheltäminen taioissamme. Aineskokoelma. F 10. 1914 (?). 15 s.

1086. Liisa Palomäki: Sananparret Minna Canthin näytelmissä. S 14. 1951. 2-19 s.

1087. Maire Paltare: Tukkilaislaulut. S 135. 1965. 46 s.

1088. Irmeli Panhelainen: Opiskelijoiden kortinpeluutavoista. S 196. 1969. 21 s.

1089. Arsi Pantsu: Kieli suussa. Arvoitustutkielma. F 28. 21 s.

1090. Juhani Paronen: Sateentekotaikuudesta. S 70. 1958. 25 s.

1091. Emil Parras: Musta kissa suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 26 s.

1092. Aili Partanen: Vainajan varustaminen hautaan Etelä-Karjalassa. S 145. 1966. 22 s.

1093. Laila Partanen: Matthias Akianderin sananparsikäsikirjoitukset. S. 65. 1958. 243 s.

1094. Raili Patala: Tutkielma säännöistä. S 309. 1982. 23 s.

1095. Raili Patala: Vammaisen roolista S 322. 1984. 8 s.

1096. Seija Patama: Balladin luonteenomaisista piirteistä Gordon Hall Gerouldin teoksen ”The Ballad of Tradition” mukaan. S 67. 1954. 11 s.

1097. Saara Patjas: Edward A. Westermarck, “Wit and Wisdom in Morocco. A Study of Native Proverbs”. Referaatti. S 35. 1954. 33 s.

1098. Saara Patjas: Kansan kuulemien ja näkemien salaperäisten ilmiöiden rationalistisia selityksiä. (?). 7 s. Sitomaton.

1099. Marjukka Patrakka: Mustalaiset ja folklore. S 245. 1974. 78 s.

1100. Marjukka Patrakka: Primitiivisestä taiteesta aakkosiin: vanhimpien kirjoitusten synnystä ja kehityksestä. S 210. 1971. 30 s.

1101. Marja Paukku: Kiteen kehtolaulut. S 203. 1970. 20 s.

1102. Kirsti Paukkunen: ”Suu saatti suden ritahan”. S 114. 1963. 30 s.

1103. Kimmo Paulaharju: Pyhät paikat lappalaisten seitapalvonnassa. S 125. 1962. 28 s.

1104. Heikki Paunonen: Eräitä strukturaalin satuanalyysin kysymyksiä. S 206. 1970. 56 s.

1105. Heikki Paunonen: Satutyyppien AT 552A ja 580 suhde suomalaisten toisintojen kannalta tarkasteltuna. S 167. 1966. 38 s.

1106. Kaarina Pekkarinen: Linnut uudemmassa kansanlaulussa. S 179. 1967. 28 s.

1107. Erkki Pekkilä: Kansanmusiikki ja kommunikaatio. S 268. 1978. 20 s.

1108. Erkki Pekkilä: Kansanmuusikon etnoteoria. Tapausanalyysi Salomon Katilan musiikkikäsitteistä. S 313. 1983. 104 s.

1109. Matti Peltomäki: “Tuosta tunnen tuhman miehen”. S 114. 1962. 29 s.

1110. Heidi Peltonen: Synnytystapahtuman kulttuurisidonnaisuudesta S 294. 1982. 27 s.

1111. Matti Peltonen: Siikasen nimitykset. S 125. 1963. 40 s.

1112. Ulla-Maija Peltonen: Vuoden 1918 sodan kauhutarinat. S 307. 1983. 99 s. Ks. m. Piiroinen, Ulla-Maija

1113. U. Peltoniemi: Lappalaisen hiihdäntä. Säetutkimus. F 17. 35 s.

1114. Katri Pelttari: Morsiamen neuvonta karjalaisissa ja inkeriläisissä häissä. S 40. 1954. 203 s.

1115. Maire Pelttari: Hopealuoti tarinamotiivina. S 133. 1965. 31 s.

1116. Timo Pelttari: Ei ole aikaa valehdella — ja valehtelee kuitenkin. S 98. 1960. 23 s.

1117. Eila Pennanen: Ihmissusi-aiheeseen liittyvät suomalaiset kansantarinat. F 71. 1940. 157-251 s.

1118. Lauri Pennanen: Voiteenpyyntö heinäsirkalta. S 22. 1953. 15 s

1119. Elsa Peusa: Kontti ja konttinaula taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 15 s.

1120. Juha Pentikäinen: Kaarle Krohnin kansanrunohakemisto (johdanto). S 74. 1960. 9 s.

1121. Juha Pentikäinen: “Ken emon unohtanevi”. S 109. 1962. 42 s.

1122. Juha Pentikäinen: Supranormaalit lapsivainajat suomalaisessa ja lappalaisessa kansanperinteessä. S 128-129. 1963. 394 s.

1123 Juha Pentikäinen: Älä mene myöhään lauantai-iltana saunaan. Huomioita myöhään saunassa -tarinan funktiosta. S 99. 1962. 14 s.

1124. Juha Pentikäinen: ks. myös Nyyssönen, Juhani.

1125. Saima-Liisa Pentikäinen: Vasikan hengissäpysyminen kaskujen ja sananparsien aiheena. S 120. 1963. 32 s.

1126. Aarni Penttilä: Eräästä vanhan suomalaisen runomitan kehittymästä. F 39. 51 s.

1127. Aarni Penttilä: Tuomalaul. (Hurt: Setukeste laulud I: 179-199.) Säetutkimus. F 20. 98 s.

1128. Jarna Penttilä: Lasten kummitusjuttuperinteestä. S 202. 1969. 21 s. + 2 l.

1129. Olavi Penttilä: Jouluna suoritettavat karjataiat. S 85. 1958. 22 s.

1130. Kirsti Penttinen: Muistokirjakäytänne Suomessa. S 217. 1970. 270 s. + 4 l. Ks. myös Hokkanen, Kirsti.

1131. Maija Penttinen: Näärännäpyn synnystä. S 164. 1967. 22 s.

1132. Marjatta Penttinen: Leppävirtalaisista leikinalkajaisloruista. S 178. 1966. 24 s.

1133. Leena Penttonen: Karjataikojen yhteydessä käytetyt toivotukset. S 132. 1965. 17 s.

1134. Pirkko Periviita: Isostarokosta ja sen hoidosta. S 265. 1977. 18 s. + 3 l.

1135. Heljä Perttilä: “Laulavat Lapinki lapset.” F 69. 1949. 219-232 s.

1136. Väinö Perttola: Muutamia piirteitä tulen sanoista. Säeluettelo. F 4. 1910. 178 + 184 s.
1137. Anna-Liisa Perttula: Kertauslaulutyypeistä Kallaksen ja Kuusen tutkimusten mukaan. S 9. 1952. 25 s.

1138. Kaisa-Marja Perttunen: Julkaisematon Lönnrotiana 1-30 I. Julkaisematon Lönnrotiana 1-30 II. S 227. 1973. 93 s. S 228. 1973. 99 s.

1139. Kaisa-Marja Perttunen: “Hämeen vanhoja kansanrunoja keräämään”. Selvitystä Hämäläis-Osakunnan runonkeruusta 1910-luvulla. S 207. 1971. 44 s. + 3 l.

1140. Jorma Perälä: Perttu. S 96. 1960. 15 s.

1141. Väinö Pesola: Mitä Joukahainen sanoo tietävänsä. Säetutkimus. F 12. 17 s.

1142. M.N. Pesonen: Laulajan alkusanat. F 61. 1919. 23 s.

1143. Martti Pesonen: Nimi suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 8. 1916. 20 s.

1144. Raija Pessala: Palokärjen synty. S 134. 1965. 38 s.

1145. Juhani Petelius: “Piu, pau, papin kello”. Säetutkimus. F 19. 19 s.

1146. K.A. Petrelius. Nimiluettelo (eri runoista). F 1. 1886. 61 s.

1147. Juhani Petäjä: Untamon ja Kalervon riidat. Runotutkimus. F 59. 236 s.

1148. Kaija Petäjä: Pommerin piika. S 44. 1955. 26 s.

1149. Sirkka-Liisa Petäjäsmäki: Markkinamatkat tarina- ja kaskuperinteen valossa. S 76. 1960. 15 s.

1150. Georg v. Pfaler: Kilpalaulantaruno eri tutkijoiden mukaan. S 8. 1951. 33-49 s.

1151. Ulla Piela: Johan Hartman sadunkertojana. S 284. 1979. 28 s. + 4 l.

1152. Sirkka Pietikäinen: Sananparsi Pentti Haanpään ilmaisuvälineenä. S 60. 1957. 21 s.

1153. Irmeli Pietilä: Viitasaaren karhunpeijaisrituaalin draamallista tarkastelua. S 240. 1973. 19 s.

1154. Heimo Pihlajamaa. Mahdottoman suuri valhesaduissa. S 76. 1960. 17 s.
1155. Pirjo Pihlajamäki: Päästäisen rooli suomalaisessa kansanperinteessä. S 58. 1957. 14 s.

1156. Risto Pihlajaniemi: Työväeniltamat syksyllä 1909. S 289. 1981. 18 s. + 5 l.

1157. Eeva Pihlakoski: Kirot kansanomaisena taudinmäärityksenä. S 34. 1954. 22 s.

1158. Ritva-Liisa Pihljerta-Marttinen: Havaintoja 6-7-vuotiaan satujen kokemisesta. S 295. 1980. 10 s.

1159. Ritva-Liisa Pihljerta-Marttinen: Suullinen ja kirjallinen perinne Irmelin Sandman Liliuksen tuotannossa. S 301. 1981. 35 s. S 301.

1160. Aino Piippo: Pohjolan emäntä: F 69. 1947. 64-86 s.

1161. Veikko Piipponen: Substantiivisista kertosanoista Länsi-Inkerin runoissa. F 52. 101 s.

1162. Ulla-Maija Piiroinen: ”Rengon Kaloisista tuli nuori mies…” — Liikemiehen sosiaalis-taloudellisen elämänkaaren tarkastelua. S 251. 1977. 18 s. + 1 l. Ks. m. Peltonen, Ulla-Maija

1163. Ulla-Maija Piiroinen: Tuuloksen Syrjäntaan taistelu historiankirjoituksen ja muistitiedon valossa. S 295. 1979. 14 s.

1164. Mirja Piironen: A.T. Hellen, Aenigmata Esthonica. S 61. 1957. 22 s.

1165. Pekka Piirto: Ihmishahmoinen kummitus. S 78. 1960. 30 s.

1166. Ritva Piispanen: Noitauskon piirteitä suomalaisessa tarinaperinteessä. S 89. 1959. 115 s.

1167. Ritva Piispanen: ”Soljella sotaan”. S 45. 1955. 32 s.

1168. Kaija Pirhonen: Kristfrid Gananderin “Aenigmata Fennican” sisältämien arvoitusten nykyiset vastineet. S 121. 1963. 111 s.

1169. Marjatta Pirtola: Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen. S 251. 1977. 21 s.

1170. Pirjo Pistooli: Pukkilan Jaska. Perinnelajianalyyttinen tutkimus yhdestä kauhajokelaisen kertomustradition suosikkihahmosta. S 235. 1972. 28 s.

1171. Anni Pitkänen: Laiskan miehen laulu. F 20. 35 s.
1172. Anni Pitkänen: Koristeensa katkaisseen neidon runo. F 31. 1913 (?). 38 s.

1173. Hillevi Pitkänen: Olut, viina ja laulu. S 56. 1956. 16 s.

1174. Mirja Pitkänen: Kiista ruumislaudasta. S 3. 1952. 30 s.

1175. Ritva Liisa Pitkänen: Vehkalahden paikkoihin ja paikannimiin liittyviä tarinoita ja kertomuksia. S 162. 1966. 39 s. + 1 l.

1176. Leila Pitkäpaasi: Referaatti T.I. Itkosen teoksesta ”Heidnische Religion und späterer Aberglaube bei den Finnischen Lappen”. S 75. 1959. 20 s.

1177. Leeni Ploompuu: Aino-runo Vienan läänissä. Säetutkimus. F 12. 35 s.

1178. Leeni Ploompuu: Maata pannessa. Aineskokoelma. F 7. 13 s.

1179. Hanna Pohja: Väinämöisen soitto. Aineskokoelma. F 61. 4 s.

1180. Kerttu Pohja: Havaintoja virolaisen ja suomalaisen kodinhaltijan suhteista. S 249. 1977. 24 s.

1181. Impi Pohjola: “Milloin jouan laulamaan”. Säetutkimus. F 62. 17 s.

1182. Maija Pohjola: Paimiolainen käärmeen loitsu vuodelta 1666. S 97. 1960. 23 s.

1183. Tuula Polviander: Ruotsalais-suomalaisia vertauksia. S 148. 1966. 30 s.

1184. Ebba Pomoell: Runo Kaarle kuninkaasta. Säetutkimus. F 13. 1917 (?). 36 s.

1185. Pirkko Poutanen: Marjatan varovaisuus. S 203. 1971. 19 s. Elina Puhakka: Anjalan kartanoihin liittyvät kummitustarinat. S 176. 1968. 37 s. + 10 l.

1187. Elina Puhakka: Anjalan kartanoihin liittyvät kummitustarinat. S 204. 1969. 54 s. + 11 l.

1188. Paavo Pulkkinen: Rinnastus sananparsien ilmaisukeinona iisalmelaisen aineiston valossa. S 39. 1953. 60 s.

1189. Heikki Punnonen: Suomalaisten, saksalaisten ja englantilaisten yhteiset arvoitukset. S 121. 1964. 22 s.

1190. Liisa Punttila: Uno Harvan vuosina 1939-52 ilmestyneen tuotannon kansanrunohakemisto. S 112. 1961. 4 s.
1191. Matti Punttila: Hölmöläissadut. S 76. 1959. 23 s.

1192. Asta Puolakka: Viron orja ja isäntä. S 81. 1958. 24 s.

1193.Leena Puolakka: Naisten roolit jätkäperinteessä. S 265. 1976. 22 s.

1194. Saara Puolakka: Kaiken ottamisen ja antamisen välttäminen taikuudessa. S 58. 1956. 13 s.

1195. Airimarjatta Puonti: Insestikiellot: levinneisyys ja syntyteorioita. S 210. 1971. 15 s.

1196. Sirpa Puputti: Taikausko kilpaurheilussa. S 251. 1976. 15 s.

1197. Liisi Pusa: Päivä puolessa/ nälkä suolessa/ isäntä hirressä/ emäntä orressa. S 110. 1961. 32 s.

1198. Hilkka Putkonen: Mathias Aleksanteri Castrén ja kansanrunous. S 49. 1955. 21 s.

1199. Sisko Puttonen: Lippu liinaa lappu lautaa. S 136. 1965. 18 s.

1200. Kirsti Putus: Kaarle Krohnin uskontotieteellisistä tutkimuksista. Uskontotieteen I harjoitusaine. 1981. 25 s. S 295.

1201. Anja Puustinen: Kansanomaiset käsitykset taudin tarttumisesta. S 84. 1959. 30 s.

1202. Hannele Puustinen: Pääsiäisviikon päivien nimitykset. S 122. 1964. 35 s.

1203. Irma Pyhälahti: Maassa maan tavalla. S 105. 1962. 24 s.

1204. Irene Pyykkönen: “Heijaten houvaten lapsiansa”. Säetutkimus. S 32. 1954. 6 s.

1205. Marja-Leena Pyykönen: Rajakarjalainen praasnikkaperinne. S 77. 1960. 20 s.

1206. Sinikka Pyysalo: Ratsumies ryöstää hiisien maljan. S 176. 1967. 42 s. + 5 l.

1207. Risto Pyörälä: Lappalaisten vaihdokastarinat. S 100. 1961. 41 s.

1208. Sinikka Pyötsiä: Toisiaan vastaavat merkkipäivät. S 177. 1967. 41 s.
Päivinen, Raili. Ks. no. 883.

1209. Olavi Päiviö: Kansanomainen selitys pääskysen laulusta. S 7. 1951. 50-71 s.

1210. Olavi Päiviö: Pääskysen laulun kansanomainen selitys. S 29. 1953. 31 + 22 s.

1211. Marja Pärssinen: Urheilun esimuodot 1840-luvulla Eljas Raussin ja Aleksis Kiven kansankuvausten valossa. S 178. 1967. 18 s. + 1 l.

1212. Vappu Pölkkynen: Tähtipojat. (Hilding Celanderin teoksen “Stjärngossarna” mukaan.) S 23. 1952. 23 s.

1213. Aulikki Pöntinen: Haastattelututkimus yliluonnollisista ilmiöistä Kiuruveden pitäjästä. S 207. 1970. 26 s.

1214. Sylvi Pöyry: Suhtautuminen runonkerääjiin Inkerissä. S 249. 1967. 29 s.

1215. Jyrki Pöysä: AIDS-ilmiö. S 317. 1983. 26 s. + 1 l.

1216. Jyrki Pöysä: Otsasi hiessä — eväitä työpaikkaperinteen tarkasteluun erityisesti moraaliteeman kannalta. S 322. 1984. 21 s.

1217. Ilona Raatikainen: Oravan sanat. S 33. 1954. 22 s.

1218. Tuula Raatikainen: ”Kehrää, kehrää tyttönen”. S 126. 1964. 17 s.

1219. Ansa Rahkonen: Vanhapiika uudemmissa kansanlauluissa. S 179. 1967. 14 s. + 3 l.

1220. E. Railo: Ähkyn luku. F 7. 192 s.

1221. E. Railo: Ähky-loitsun alku- ja syntysanoista. F 51. 61 s.

1222. Aarre Rainio: Mitä Taavetti sanoo? S 19. 1953. 25 s.

1223. Marianna Rainio: Joululyhde. S 145. 1965. 23 s. + 1 l.

1224. Ritva Rainio: Suomalaisten tarinoiden tavarantasaajat, sydämensyöjät ja varkaankynttilät sekä Eräs tarina ryöstetystä neidosta. s 41. 154. 144 s. Ks. myös Hanhineva, Ritva.

1225. Kaarina Raittila: Peilitaikuudesta. S 62. 1956. 66 s.

1226. Paavo Raivio: Vasara taioissa. Aineskokoelma. F 10. 1914 (?). 10 s.

1227. Vuokko Raivio: Voimamiehistä. S 94. 1961. 39 s.
1228. Vuokko Raivio: Voimamiehistä. S. 100. 1961. 118 s.
1229. Vuokko Raivio: ks. Knuuttila.
1230. Pirkko Rajakoski: Ratsumies ryöstää hiisien maljan. F 67. 1948. 283-303 s.
1231. Hannu Rajas: Suomenruotsalaiset taruballadit. S 126. 1963. 21 s.
1232. Tuija Rankama: Enkulturaatiokäsitteestä ”kulttuuri ja persoonallisuus” -koulukunnan piirissä. S 283. 1977. 24 s.
1233. Jorma Ranta: Mestauspaikat. F 71. 1949. 252-300 s.
1234. Raija Ranta-Knuuttila: Kaksi suomalaista näytelmäleikkiä. S 170. 1967. 212 s.
1235. Raija Ranta-Knuuttila: Susilampaisilla- ja nauriisilla -leikkien yhtäläisyyksiä sekä ulkomaista taustaa. S 123. 1962. 36 s.
1236. Anja Rantala: Suomalaisten tarinoiden ja uskomusten tulikettu. S 20. 1953. 20 s.
1237. Iivari Rantala ja Martta Manninen: Viron orja. Säetutkimus. F 31. 1922. 49 + 34 s.
1238. Sirkka-Liisa Rantanen: Muuttolintujen pilauksesta. S 34. 1954. 25 s.
1239. Varma Rantasalo: Seulan esiintyminen loitsuissamme. Aineskokoelma. F 10. 30 s
1240. Jorma Rantataro: “Kellot soivat kuolemaa”. S 289. 1981. 22 s. + 7 l
1241. Jorma Rantataro: Lintuenteet suomalaisessa kansanuskossa. S 315. 1983. 9 s. + 1 l.
1242. Rapola: Lemminkäisen toisinnot. F 1. 1886 (?). F 1.
1243. Taina Rasi: Kapina Kauhajoella. S 235. 1972. 33 s.
1244. Mildred Ratia: Etelä-janakkalalaiset leikinaloitusluvut. S 290. 1981. 29 s. + 76 l. Liitteet nidottu erikseen.
1245. Taisto Raumala: Sananlaskuformula “Kolme on…” Suomessa. S 35. 1954. 18 s.
1246. Liisi Raunio: Laulun voima. Säetutkimus. F 21. 51 s.
1247. Pirkko-Liisa Rausmaa: Eero Salmelaisen ”Suomen kansan satujen ja tarinain” I osan lähteet ja niiden käyttö. S 167. 1967. 85 s. Ks. myös Luoto, Pirkko-Liisa.
1248. Pirkko-Liisa Rausmaa: Eero Salmelaisen “Suomen kansan satujen ja tarinain” I osan lähteet ja niiden käyttö. S 184. 1967. 85 s.
1249. Pirkko-Liisa Rausmaa: Hiidestä kosinta -runon suhde satutyyppeihin AT 531 ja AT 300A + 513. S 119. 1963. 111 s.
1250. Pirkko-Liisa Rausmaa: Runo- ja proosamuodon siirtymäilmiöitä. S 200. 1967. 33 s.
1251. Sirkka-Liisa Rautakorpi: Peikko Skandinavian uskomus- ja tarinaperinteessä. S 20. 1953. 24 s.
1252. Terttu Rautalin: Häärunot. Referaatti Väinö Salmisen kirjasta Länsi-Inkerin häärunot, synty- ja kehityshistoriaa. S 9. 1951. s. 72-86.
1253. Pekka Rautamaa: Hämähäkin runo. S 31. 1954. 50 s.
1254. Pekka Rautiainen: Proppilaishenkinen analyysi avoimen jatkosarjan Perry Rhodanin juonirakenteesta. S 267. 1979. 34 s. + 3 l.
1255. Kerttu Rautiala: ks. Nyyssönen, Juhani
1256. Kerttu Rautila: Kaarle Krohnin kansanrunohakemisto (johdanto). S 74. 1960. 9 s.
1257. Anja Rautio: Upotetut kirkonkellot. S 3. 1950. 87-104 s.
1258. Vuokko Rautio: Lapsiavio. S 177. 1968. 22 s.
1259. Viljo Rauvola: Harakka taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 15 s.
1260. Annikki Reijonen: Vappu. S 77. 1959. 19 s.
1261. Kaija Reinikainen: Koiran osa. S 55. 1957. 19 s.
1262. Ellen Reinikka: ”Neitonenko, päivänenkö?” F 18. 27 s.
1263. Kirsti Reinikka: Kansanomaisten pilasaarnojen osuus “Seitsemän veljeksen” Hiidenkiven saarnassa. S 195. 1968. 14 s.
1264. Anna-Maria Reinilä: Ositettu vaikutus lapsen persoonaan: Muodon, sisällön ja merkityksen muutoksia suomalaisessa perinteessä. S 272. 1978. 158 s.
1265. Anna-Maria Reinilä: “Pyy lensi Pyhäjokeen”. S 61. 1956. 18 s.
1266. Anna-Maria Reinilä: Anna-Birgitta Rooth, The Cinderella Cycle. S 168. 1965. 5 s.
1267. Oskari Reino: Väinämöisen polven nosto ja munien muruiksi meno pudotessaan vetehen. Säetutkimus. F 12. 12 s.
1268. Anni Rekola: Kanteleen synty. F 38. 1923. 20 s.
1269. Anni Rekola: Veljen etsintä. Säetutkimus. F 31.
1270. H.M. Rekola: Pohjola Vienan läänin runoissa. F 27. 1917. 82 s.
1271. Marja Rekola: Piru kirkossa — kirjoittaa nahkaan syntisten nimiä. S 54. 1957. 21 s.
1272. Marja Rekola: Metsästys- ja kalastusonnen saaminen paholaisen avulla. S 104. 1960. 40 s.
1273. Marja Rekola: Paholaistaikuuden kuvastuminen suomalaisessa noitatarinastossa. S 102. 1962. 258 s.
1274. Astrid Reponen: “Tehtäisi kivinen linna”. Säetutkimus. F 18. 1928. 23 s.
1275. Katri Riekkinen: Lasten pelottelusta kansanomaisessa kasvatuksessa. s 287. 1980. 29 s. Aineistol. + 1 l.
1276. Rauni Riikonen: Suosikki-iskelmät ja iskelmien suosionvaihtelu. S 147. 1966. 22 s.
1277. Karin Riippa: Arvoitus lehmän sarvista. Arvoitustutkimus. F 28. 20 s.
1278. Rinne: Inkerin lyyrillisten runojen nimiluettelo, koottu Stråhlmanin, Törneroosin ja Länkelän  kokoelmista. F 1. 1886. 19 s.
1279. Olga Rinne: Hölmöläiset eivät löydä omia jalkojaan. F 2. 5 s.
1280. Päivi Rinne: Härkäpari lähteeseen. S 4. 1950. 105—122 s.
1281. Sini Rinne: Karjalais-suomalaisten kertovien runojen historiallinen pohja Viktor Ja. Jevsejevin samannimisen teoksen mukaan. S 160. 1965. 25 s.
1282. Raili Rintola: Babylonian ja Assyrian sadustosta. S 19. 1953. 18 s.
1283. Ulpu Riola: Tutkijain Ilmaris-tulkinnat. S 74. 1958. 58 s.
1284. Ville Riskala: Ruusutaudin kansanomainen diagnostiikka. S 198. 1968. 27 s.
1285. Aulis Rissanen: Sanominen ja kysyminen sekä vastaaminen säkeissä. Lisäys P. Tiilikaisen tutk. Säetutkimus. F 11. 1928 (?). 20 s.
1286. Mauno Rissanen: Siinä susi missä mainitaan. S 79.1960. 28 s.
1287. Pirjo Rissanen: Tinuri Hakkarainen. S 195. 1969. 26 s.
1288. Seppo Rissanen: Avioitumisen säätely arabeilla. S 260. 1977. 112 s.
1289. Seppo Rissanen: Hilma Granqvist ja hänen tutkimuksensa “Marriage conditions in a Palestinian village I-II”. S 241. 1974. 29 s.
1290. Tyyne Rissanen: Laiskan miehen laulu. Säetutkjmus. F 20. 1923. 37 s.
1291. Tyyne Rissanen: Lemminkäisen retki Päivölään. F 14. 1925. n. 115 s.
1292. Göta Risto: “Raudan hitsaus”. F 71. 1949. 338-365 s.
1293. Leena Ristola: Eskjmoiden sedna-uskonto. S 125. 1964. 26 s.
1294. Ritva Ristolainen: Vaihdokas suomalaisissa kansantarinoissa ja -uskomuksissa. S 42. 1952. 68 s.
1295. Aulikki Ritari: Pläkkyrihuumori. S 316. 1983. 36 s. + 1 l.
1296. Kalle Roos: Rakentajat kirkonharjalta. F 2. 1924. 18 s.
1297. Antti Rosenberg: Eräistä ammatti- ja yleistietoutta sisältävistä sananparsista. S 48. 1955. 15 s.
1298. Yrjö Rosendahl.: Sisiliskon pidätyssanat. Säetutkimus. F 6. 1907. 5 s.
1299. Ragni Rossi: Havaintoja suomalaisten ja suomenruotsalaisten leikinalkajaislukujen keskinäisistä suhteista. S 123. 1963. 47 s.
1300. Irmeli Roti: “Lyhyt ämmä lylleröinen” -arvoitusklisee. S 206. 1967. 26 s.
1301. Kalevi Rousti: Suomalaisesta tähtipoikanäytelmästä ja sen rakenteesta. S 62. 1955. 77 s.
1302. Kalevi Rousti: Ilmarinen. F 69. 1947. 87-117 s.
1303. Tuula Rumpunen: Kuvaus VI. Uudenkirkon kansanomaisesta lääkintätietoudesta. S 198. 1967. 22 s. + 1 l.
1304. K.E. Ruohonen: Nimiä Kalevalan toisinnoista. F 1. 1886 (?). 48 s.
1305. Riitta Ruokonen: Hiukset. S 75. 1959. 23 s.
1306. Pirkko Ruoranen: Topografinen katsaus Korpilahden kansanrunouteen. S 1. 1951. 123-151 s.
1307. Irma Ruotsala: Suomalainen suomenruotsalaisessa kansanperinteessä. S 66. 1957. 18 s.
1308. Kalevi Ruotsalainen: Tuntematon D (arvoituskokoelma). S 193. 1967. 23 s. + 2 l.
1309. Kirsti Ruskokivi: Pohjois-Pohjanmaan ampiaisen loitsut. S 12. 1950. 152-173 s.
1310. Edit Ruusuvaara: “Laulan laiha — kun ei lihavat laula”. Säetutkimus. F 62. 15 s.
1311. Maija Ruuttu: Veljen etsintä (keskiosa). Säetutkimus. F 31. 1922. 48 s.
1312. May Ruutu: Uusimaa- ja Savotar-albumien etnologiset hakemistot. S 127. 1963. 3 s.
1313. Ritva Rytikangas: Poikien ylvästely eteläpohjalaisten kansanlaulujen valossa. S 24. 1952. 20 s.
1314. Ahti Rytkönen: Tutkimus runosta ”Vii vihma Venemaale”. Runotutkimus. F 20. 1923. 230 s.
1315. Annikki Rytkönen: ”Lapsi kuolee kaivon kannelle”. S 54. 1956. 14 s.
1316. Paula Ryynänen: Asia- ja henkilöhakemisto Kalevalaseuran vuosikirjoihin 1-39 (johdanto). S 74. 1959. Ks. myös Nuutinen, Olavi.
1317. Maija Räbina: “Mitu oli alva ilma peal?” Säetutkimus. F 21. 25 s.
1318. Kaija Leena Rämä: Suomalaisten ja virolaisten loitsujen suhde. Referaatti. S 70. 1957. 21 s.
1319. Arvi Räsänen: Maanviljelysloitsut. F 6. 31 s.
1320. Marjatta Räsänen: Uno Harvan käsitys suomalais-ugrilaisten kansojen vainajainpalvonnan merkityksestä. S 13. 1952. 14 s.
1321. Olavi Räsänen: Sepänsälli Connecticutista. “G-mies Jerry Cottonin” maailmankuva. S 251. 1975. 24 s.
1322. Olavi Räsänen: Sepänsälli Connecticutista. “G-mies Jerry Cottonin” maailmankuvasta. S 270. 1978. 109 s. + 2 l.
1323. Otto Räsänen: Kansan uskomuksista Tuusniemellä I-III. F 73. 1931. 188 s.
1324. Sakari Räsänen: “Ennen metsä puita puuttuu”. S 57. 1956. 14 s.
1325. Aino Räty: Virpominen ja sen merkitys karjalaisessa kyläyhteisössä. S 122. 1962. 46 s.
1326. Jouko Räty: Sosiaalisen rosvon henkilökuva kansainvälisen perinteen ja tosiasioiden valokeilassa. S 206. 1970. 21 s.
1327. Seija Rönnholm: Katsaus puhdetöiden kalendaarisiin määräpäiviin. S 163. 1966. 26 s.
1328. Terttu Saarela: Pujottaminen taikuudessa. S 70. 1957. 13 s.
1329. Fr. Saarelma: Ison härän runo. Säetutkimus. F 12. 58 s.
1330. Marja Saari: “Kumpi on tiedoilta parempi?” Kilpailevat noidat. S 244. 1973. 32 s.
1331. Pekka Saari: Härän, oinaan ja sian syntyloitsut. S 33. 1954. 16 s.
1332. Helena Saarikoski: Mary Douglasin rituaali- ja symbolikäsityksestä. S 295. 1982. 14 s.
1333. Helena Saarikoski: Penkinpainajaiset kolmessa helsinkiläisessä koulussa 12. helmikuuta 1981. S 290. 1981. 35 s. + 2 l.
1334. Helena Saarikoski: Tutkimussuunnitelma penkinpainajaisista. S 311. 1983. 14 s. + liitteitä.
1335. Eemil Saarimaa: Aino-runo Vienan läänin toisintojen mukaan. F 12. 37 s.
1336. Helena Saarimaa: Muuan ikivanha kansanomainen taudinmääritys. S 34. 1954. 15 s.
1337. Jukka Saarinen: Formula ja suullinen runous. S 285. 1979. 26 s.
1338. Jukka Saarinen: Laulajan suhteesta traditioon. S 311. 1982. 18 s. + 2 liitettä.
1339. Jukka Saarinen: “Suullis-formulainen” koulukunta — Parry-Lordin teorian sovellusten tarkastelua. S 295. 1981. 23 s. + 1 l.
1340. Kaarina Saarinen: Punaparran sota. S 146. 1966. 31 s.
1341. Liisa Saarinen: Piirteitä kansanperinteen funktionaalisesta tutkimuksesta. S 74. 1959. 12 s.
1342. Toivo Saarinen: Tarpominen. (Tulen synty -runo.) Säetutkimus. F 7. 25 s.
1343. Seppo Saario: Polvenhaavan verentulva. S 91. 1961. 27 s.
1344. Helinä Saarivuori: Martta Kähmi, runonlaulaja ja itkijä. S 207. 1970. 3 s.
1345. Helinä Saarivuori: Miten minua on peloteltu — nykyisiä lastenpelotuksia maalla ja kaupungissa. S 196. 1969. 25 s.
1346. Kaarina Saarnijoki: Sammatin paikannimiin liittyviä tarinoita. S 130. 1964. 34 s.
1347. Aino Sadenius: Ahven suomalaisissa taioissa. Taikatutkimus. F 9. 1922. 22 s.
1348. K.J. Sadenius: Nimiluettelo (lyyrillisiä). F 1. 1886. 61 s.
1349. Marjatta Sainio: ”Pieni ukko kehärätukka kävvöö kivikattoo, kivivuorta voivottaa”. S 61. 1956. 21 s.
1350. Kaarina Sajama: Kaupin linna. S 4. 1950. 174-199 s.
1351. Maija-Leena Sakki: Referaatti dosentti Jouko Hautalan teoksesta ”Lauri Lappalaisen runo”. F 71. 1945. 301-337.
1352. Kaarina Sala (Lampenius): Balladin muodonmuutoksia. S 263. 1977. 69 s.
1353. Kaarina Sala: Räähkä ja “Räähkä tulee” -normi karjalaisessa kansanperinteessä. S 75. 1959. 20 s
1354. Maire Salenius: Pakkasen loitsut. S 47. 1956. 19 s.
1355. Sirkka-Liisa Salenius: Kantapää oven väliin -motiivi tarinoissa. S 133. 1964. 25 s.
1356. Kari Sallamaa: Lemmenkylvetyskäytänne. S 174. 1967. 155 s. + 5 l.
1357. Kari Sallamaa: “Nouse lempi liehumahan”. Lemmenkylvetyskäytänne. S 145. 1965. 30 s.
1358. Eeva-Liisa Sallinen: Vaihtoehtoarvoitukset. S 92. 1961. 28 s.
1359. Pirkko Sallinen: Tanskalais-suomalaisia wellerismejä. S 197. 1969. 24 s.
1360. Alfred Salmela: Päivän suka. Runotutkjmus. F 31. 1913 (?). 200 s.
1361. Annikki Salmelin: Korpin synty. S 70. 1957. 16 s.
1362. Anja Salmenhaara: Itkuvirsien musiikillisesta hahmotuksesta. S 180. 1967. 35 s. + 2 l.
1363. Eeva-Liisa Salmi: Pyhimykset kalastajan loitsuissa. S 33. 1954. 9 s.
1364. Kirsti Salmi: Maaningan huiluuruppeemat. S 291. 1981. 39 s. + 3 l.
1365. Lauri V. Salmi: Kärppä suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1916. 40 s.
1366. Mirja Salmi: Piru rovioi kasken. S 161. 1966. 24 s. + 1 l.
1367. Esko Salminen: Muistio vuoden 1918 tapahtumia koskevasta kertomusperinneaineistosta hakemiston laatimista varten. S 244. 1973. 7 s.
1368. Esko Salminen: Sotilasaiheiset kaskut ja sanomukset rintamalehdissä jatkosodan aikana. S 244. 1973. 96 s.
1369. Leena Salminen: Verensulkeminen kaukaa. S 125. 1963. 15 s.
1370. Mauno Salminen: Veli Keski-Inkerin runoissa. Velisäkeitten tarkastelua. Aineskokoelma. F 11. 1928. 36 s.
1371. Veikko Salminen: Horkka Suomen tarinaperinteessä. S 20. 1953. 27 s.
1372. Aino Salo: Saajanaisen kiittäminen. (Häärunoista.) Säetutkimus. F 15. 1927. 36 s.
1373. Aukusti Salo: Kits kile karja. F 20. 103 s. & F 63. 182 s.
1374. Aukusti Salo: Kaleva, Osmo, Ahti ja Vetrikkä Vienan läänin runoissa. F 60. 1895 (?). 63 s.
1375. Eeva-Kaisa Salo: Riit raat, rannan pappi. S 72. 1957. 18 s.
1376. Irina Salo: Jenisein-ostjakkien karhumyytti. S 134. 1965. 20 s.
1377. Irina Salo: Elli-Kaija Köngäs & Pierre Maranda, Structural Models in Folklore. S 168. 1966. 4 s.
1378. Liisa Salo: Maailman synty. F 68. 1947. 448-480 s.
1379. Terttu Salo: Elävien ja kuolleiden välisistä suhteista. S 13. 1949. 200-220 s.
1380. Helena Salokangas: Joululeipä. S 96. 1960. 14 s.
1381. Leena Salokangas: Tarzanista. S 205. 1969. 20 s. + 3 l.
1382. Akseli Salokannel: Kilpakosinta ja Kultaneidon taonta. Säetutkielma. F 56. 342 s.
1383. Eeva Salomaa: Sammakko ihmisen sisällä. S 164. 1967. 26 s.
1384. Irja Salomaa: Ansiotyöt Suomen vanhan kansanrunouden kosintarunoissa. F 72. 2-201 s.
1385. Lahja Salonen: Vatjalaisten runojen alkuperästä. S 56. 1956. 29 s.
1386. Leena Salonen: Alustus alle kouluikäisten lasten huumorista. 1982. 5 s. S 311
1387. Leena Salonen: Alle kouluikäisten huumori. S 320. 1984. 24 s.
1388. Liisa Salonen: Kantele kansansävelmien esityksessä. S 126. 1963. 21 s.
1389. Lyyli Salonen: Kilpalaulanta. Lunnaat: sisar ym. (paitsi ori ja vene). Säetutkinius. F 12. 27 s.
1390. Maire Salonen: Kansalaissodan syyt ja tausta kansan muistitiedon ja historiankirjoituksen (J. Paavolainen) valossa. S 236. 1972. 30 s.
1391. Ulla Salonen: Nälän kulku. S 32. 1954. 19 s.
1392. Unto-Olavi Salonen: Kuritussananlaskujen tarkastelua. S 320. 1984. 18 s. + liite.
1393. Ritva Salontie: Värit arvoitusten tyylikeinona. S 206. 1968. 20 s.
1394. Airi Salosmaa: Jalokiviin liittyviä uskomuksia. S 295. 1979. 13 s.
1395. Airi Salosmaa: Nykyajan onnenesineet ja niiden historiaa. S 284. 1979. 27 s. + 4 l.
1396. Leena-Maija Sandström: Christfrid Gananderin ”Maan- Miehen Huone- ja Koti-Aptheekin” lähdeanalyysi. S 193. 1968. 21 s.
1397. Leena Sandberg: Lakaisu sulhastaioissa. S 104. 1962. 22 s.
1398. Pekka Santakivi: Yrjö-pakinat — suomalaista huumoria. S 267. 1978. 26 s.
1399. Lea Sapo: Vaalimoin ämmä, valkjärveläinen tietäjä. S 289. 1981. 29 s. + 4 l.
1400. Lea Sapo: Vaalimon ämmä — tietäjä Valkjärveltä. S 318. 1983. 158 s. + 5 l.
1401. Erkki Saraste: Ison härän runo. S 8. 1952. 28 s.
1402. Leena-Marjatta Saraste: Juhani Ahon vertauksista. S 136. 1965. 26 s.
1403. Lassi Saressalo: Inkerin para. S 244a. 1973. 41 s.
1404. Risto Sarho: Kohtalonyhteys uhripuuhun. S 283. 1978. 23 s. + 1 l.
1405. Mathilda Sariola: Onnen laulu. Säetutkimus. F 18. 17 s.
1406. Sirkku-Liisa Sarjava: Pitkä-Piena. S 130. 1963. 27 s.
1407. Margit Sarlin: ”Kerin virteni kerälle…” Säetutkimus. F 62. 1919. 38 s.
1408. Matti Sarmela: ”Lauantailtan jälkken sauna”. Yöjalkalauluja ja niiden taustaa. S 82. 1959. 47 s.
1409. Matti Sarmela: Yöstelyinstituutio Suomen talonpoikaisyhteiskunnassa. S 116. 1963. 328 s.
1410. Matti Sarmela: Suomen maalaisnuorten tutustuminen ja seurustelu staattisen yhteiskunnan aikana. I. S 190. 1966. s.1-206.
1411. Matti Sarmela: Suomen maalaisnuorten tutustuminen ja seurustelu staattisen yhteiskunnan aikana. II. S 191. 1966. s. 207-397.
1412. Anja Sarvas: Saaliskarsikot ja keripäät. S 177. 1967. 23 s. + 2 l.
1413. Pauli Saukkonen: Laki lumotaan. Loitsututkimus. S 33. 1954. 40 s.
1414. Sisko Savo: C.W. v. Sydowin suorasanaisen kansanperinteen luokittelut. S 54. 1957. 13 s.
1415. Tommi Savolainen: Helena Savolainen ja yliluonnolliset kokemukset. S 289. 1981. 32 s. + 1 l.
1416. Ulla Savolainen: ”Viikon viivyin Viipurissa”. S 56. 1957. 19 s.
1417. Maija Seiskari: Ruusutauti kansanomaisessa “tautiopissa”. S 22. 1953. 16 s.
1418. Hannele Seitsonen-Kuivamäki: Lohjan keskiaikaisen kirkon maalausten traditiolähtökohta. S 209. 1970. 20 s.
1419. Esteri Selkälä: Oravan runo. Säetutkimus. F 7. 1928. 44 s.
1420. U.U. Seppä: Löylyn loitsut. F 32. 1909. 255 s.
1421. Elina Seppälä: Virolaisen kansanrunoaiheen ”Mere kündmine” eri toisintoryhmät. S 200. 1967. 20 s.
1422. Felix Rich. Seppälä: Huoliansa haasteleva (Kanteletar n:o 59). Säetutkimus. F 16. 46 s.
1423. Helena Seppälä: Aino. F 69. 1947. 118-138 s.
1424. Maija-Leenä Seppälä: Tutkielma oppikoululaisten vitsiperinteestä. S 237. 1972. 26 s.
1425. Pirkko Seppälä: Tuonelta kosinta. S 45. 1955. 39 s.
1426. Raili Seppälä: “En mä sitten laajoin laula”. S 57. 1956. 17 s.
1427. Santeri Seppälä: Tuli ja tulenläheiset esineet ja aineet Suomen kansantaioissa. F 40. 194 s.
1428. Sirkka Seppälä: ”Tuuti lasta suurelle vuorelle.” S 32. 1954. 18 s.
1429. Iina Seppänen: Katkelma runosta ”Sulhasen tullessa morsiamen kotiin”. Säetutkimus. F 15. 1927. 37 s.
1430. Helena Sere: Hanhisilla-leikki. S 23. 1953. 19 s.
1431. Marja Serho: “Kaksi kultaista kukkoa yli orren tappelevat”. S 92. 1961. 18 s.
1432. Armas Setälä: Tutkimus Lemminkäjaen saaresta Vienan läänin toisintojen perustuksella. Aineskokoelma. F 14. 1912 (?). 36 s.
1433. Armi Setälä: Referaatti Lauri Hongon Väitöskirjasta ”Krankheitsprojektile”. S 75. 1959. 22 s.
1434. Seija Seuranen: Lasten aggressiivisesta sanaperinteestä. S 202. 1971. 17 s.
1435. Lilli Sievänen: Väinämöinen meressä. Säetutkimus. F 12. 17 s.
1436. Hannes Sihvo: Folkloren asemasta Unto Seppäsen Myllytarinoissa. Kansanperinne Unto Seppäsen Myllytarinoissa ja muussa tuotannossa. S 158. 1965-66. 31 + 83 s.
1437. Saara Sihvola: Eläin kuoleman enteenä. S 15. 1950. 59 s.
1438. Iiris Siikala: Metsäsuomalaisten Niukahduksen luku. S 47. 1955. 26 s.
1439. Sakari Siikanen: Täi, kirppu, lude ja torakka suomalaisissa sananparsissa. S 48. 1955. 13 s.
1440. Silja Siirinen: Kreikkalaiskatoliset pyhimykset Salmin kihlakunnan kansanperinteessä. S 27. 1952. 160 s.
1441. Silja Siirinen: Kuikan jalat. S 7. 1951. 61-83 s.
1442. Eero Sillanpää: Pekka Tuovisen loitsut. S 84. 1959. 14 s.
1443. Rauno Sillman: Asia- ja henkilöhakemisto Kalevalaseuran vuosikirjoihin 1-39 (johdanto). S 74. 1959. 2 s. Ks. Nuutinen, Olavi.
1444. Juhani Silván: Tinanvalanta ennustamistapana. S 122. 1964. 42 s.
1445. Annikki Silvén: Sotaloitsut. S 47. 1955. 15 s.
1446. Eeva Silventoinen: Aivastaminen. S 149. 1966. 21 s.
1447. Aukusti Simelius: Liiri lõõri. Kansanrunotutkielma. Säeluettelo. F 22. 1914. 87 + 394 s.
1448. Aukusti Simelius: Maie-runo. Runotutkimus. F 34. 217 s.
1449. Juhani Similä: Suavecito. Kuubalaisen son-tekstin tulkinnan tasot. S 315. 1983. 27 s. + 3 l.
1450. Kaisa Simola: Kioskien lääkäriromaanien sisältöjä. S 317. 1983. 23 s.
1451. Marja-Liisa Simola: Tuhat turkkinen sata sarkkinen. S 136. 1965. 60 s.
1452. Marja-Liisa Simola: Elsa Enäjärvi-Haavio, Ritvalan helkajuhla. S 168. 1966. 4 s.
1453. Pirjo Sinisalo: Vihtori Alava kansanperinteen kerääjänä. S 74. 1959. 18 s.
1454. Selma Sinivaara: Ei ne kasva kaikki lapset. Säetutkimus. F 18. 14 s.
1455. Helka-Maija Sipilä: Sormet ja niiden nimet. S 83. 1958. 39 s.
1456. Leena Sipilä: Suomalaisten ja venäläisten yhteiset arvoitukset. S 92. 1960. 37 s. + liitteet.
1457. Leena-Sirkku Sipilä: Suomalaisista ja venäläisistä arvoituksista. S 173. 1967. 267 s. + 2 l.
1458. Riitta Sipilä: Juomari- ja kulkuripoika uudempien kansanlaulujen valossa. S 135. 1965. 27 s.
1459. Sirén: Kaarle Krohnin loitsuja (luettelo). F 45. 40 s.
1460. Matilda Sirkkola: Kuhu pean mina minema. Säetutkimus. F 21. 1920. 13 s.
1461. Matilda Sirkkola: Ristitantsi. F 21. 1923. 13 s.
1462. Leena Siukonen: Antti Aarne arvoitusten tutkijana. S 14. 1951. 84-109 s.
1463. Hugo Sivén: ”Miks en laulaisi”. Lyyrillinen säetutkimus. F 62. 50 s.
1464. Jaakko Sivula: Ryssän paita. S 30. 1954. 16 + IV s.
1465. Kristian Slotte: Finlandssvenska ordspråk. S 218. 1970. 194 s.
1466. Kristian Slotte: Yngre finlandssvenska ordspråk. S 148. 1966. 28 s.
1467. Ruben Erik Snirvi: ”Kalevan pojan paimeneen pano” (Vienan lääni ja Aunus). Säetutkimus. F 14. 1927. 32 s.
1468. Ester Soini: Arvoitus “Auringon eli päivän paiste”. Arvoitustutkimus. F 28. 19 + 15 s.
1469. Irja Soinne: Sisiliskon pidätys. S 47. 1956. 10 s.
1470. Heljä Sole: Päivän päästö. F 68. 1948. 481-515 s.
1471. Raija Somerla: Kansanperinteen säilyneisyys Suonenjoen kauppalassa vuonna 1967. Tutkimuskohde: Mustan raamatun tuntemus. S 192. 1968. 25 s. + 1 l.
1472. Saimi Sompi: Näkymättömäksi tulemisen motiivi suomalaisessa tarinaperinteessä ja uskomuksissa. S 204. 1971. 19 s. + 1 l.
1473. Jalmari Somppi: Karhu suomalaisten taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1916. 19 s.
1474. Jouko Sorjanen: Pertti Virtarannan julkaisemassa teoksessa “Vanha kansa muistelee” esiintyvien satujen ja tarinoiden tyyppiluettelo. S 112. 1961. 2 s.
1475. Ulla-Maija Sornikivi: “Käret lähtee syöresä, naama maatessa” — Puhtaudesta maaseudulla. S 321. 1984. 23 s. + 7 l.
1476. Tarja Soutkari: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran äänitearkiston toiminnasta. S 127. 1962. 32 s.
1477. Tarja Soutkari: Vainajan saattaminen hautaan kotipiiristä kalmiston portille. S 96. 1959. 95 s.
1478. Ritva Stark: Kilpalaulanta — Väinämöisen ja Joukahaisen virsi. S 166. 1967. 41 s.
1479. Kirsti Stauffer: Sammon ryöstö. F 68. 1948. 516-558.
1480. Maija Stenij: Luettelo lyyrillisissä lauluissa esiintyvistä nimistä. F 45. 17 s.
1481. Marja-Leena Strandström: Maahiseksi kutsuttu ihosairaus kansanlääkinnän valossa tarkasteltuna. S 104. 1962. 18 s.
1482. Maija-Liisa Ström: Kilpaa auringon kanssa nouseva tyttö. S 200. 1968. 17 s. + 1 l.
1483. Em. Suhonen: Sampo. Säetutkielina. F 30. 186 s.
1484. Herm. Suhonen: Nimiluettelo. F 60. 1916. 15 s.
1485. Riitta Suhonen: ”Rajakengät suutarilla”. S 181. 1968. 23 s. + 7 l.
1486. Seppo Suhonen: Virolais-suomalaisia vertauksia. S 93. 1961. 27 s.
1487. Eeva Suikkanen: Kalevala kansaneepoksena. F 68. 1948. 559-579 s.
1488. Helena Suni: Suomenruotsalaiset ritarilaulut. S 126. 1964. 43 s.
1489. Tuulikki Sundström ja Pekka Virtanen: Hakemisto Kalevalaseuran vuosikirjoihin numerot 41-59. S 285. 1979.
1490. Juhani Suolanen: “Kielsi vanha Väinämöinen…” S 60. 1957. 12 s.
1491. Juhani Suolanen: Elias Lönnrotin Suomen Kansan Sananlaskujen (1842), Matti Kuusen Vanhan Kansan Sananlaskuviisauden (1544-1826), Jaakko Juteinin Walittujen Suomalaisten Sananlaskujen (1818) ja Kaarle Akseli Gottlundin Otava I:n (1831) sananlaskujen vastineiden luettelo (A:sta L:ään). S 117. 1963. 45 s.
1492. Anneli Suomalainen: Vahingollisten eläinten synty. S 55. 1956. 22 s.
1493. Anja-Leena Suomela: Antiikin aiheita suomalaisessa kansanperinteessä. S 68. 1956. 41 s.
1494. Anja-Leena Suomela: Suutari, tee mulle kengät. Kartografinen tutkimus. S 21. 1953. 17 s.
1495. L.E. Suomela: Loukattu ja kostava tuli. S 34. 1954. 15 s.
1496. Aulikki Suomi: Ei kukaan ole seppä syntyessään. Sananlaskututkielma. S 66. 1958. 24 s.
1497. Selma Suomi: ”Anna huolia hevosen…” Säetutkimus. F 16. 1919. 23 s.
1498. Eeva Suominen: Miksi päästäinen ei pääse tien yli? S 30. 1954. 14 s.
1499. Raili-Ritva Suominen: Kaatumatauti (Epilepsia). S 149. 1965. 26 s.
1500. Suvi-Maija Suominen: Etelä-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen kehtolaulujen vertailu. S 310. 1983. 26 s.
1501. Airi-Maija Suonio: Huumorista Kelevalassa. F 69. 1949. 233-244 s.
1502. Marja-Terttu Suonio: “Satehixi peijuen sappi, Poudixi Cuun kehä’ (Agricolan Rucouskiria vuodelta 1544). S 60. 1957. 14 s.
1503. M. Suortti: Hevosen sanat. Säetutkimus. F 6. 1911. 38 s.
1504. M. Suortti: Pistoksen ampuminen. F 51. 1911 (?). 85 s.
1505. Mirja Suppola: Elättikäärmeestä. S 192. 1969. 16 s. + 4 1.
1506. Martta Surakka: “Olin orja vellollani” -runo. Säetutkimus. F 18. 28 s.
1507. Saara Sutinen: Kalavaras. S 235. 1974. 17 s.
1508. Ritva Suurnäkki: Häiden jäljittely. S 83. 1959. 24 s.
1509. Riitta Suutari: Sotkamolaisista vainolaistarinoista. S 194. 1968. 18 s.
1510. Valma Suvanto: “Lenti kokko koilta ilman”. Säetutkimus. F 15. 1927. 27 s.
1511. Arto Suvas: Sammon juuret. S 249. 1975. 41 s.
1512. Br. Suviranta: Sota-aseiden käytöstä taioissa. Aineskokoelma. F 10. 1916. 26 s.
1513. Marja-Liisa Swantz: The religious and magical rites connected with the life cycle of the woman in some Bantu Ethnic Groups of Tanzania. S 144. 1965.
1514. Pirjo Särkkä: Itkujen Tuonela. S 115. 1963. 33 s.
1515. Tauno Särkkä: Värit ja taikuus. S 85. 1959. 22 s.
1516. Salme Söderlin: Hirvisillä-leiki. S 23. 1952. 23 s.
1517. Riitta Tainio: Lappalaisten arvoitusten suomalaisia ja virolaisia vastineita. S 121. 1964. 27 s.
1518. Ari Taipale: Tutkimus huumorista suomalaisessa iskelmätekstityksessä. S 251. 1976. 18 s.
1519. Veikko Takala: Suomalaiset kalastusloitsut. S 47. 1956. 21 s.
1520. Ulla Tala: Agricolan jumalaluettelon kommentaarit. S 131. 1965. 36 s.
1521. Salli-Marja Talasoja: Perinteestä kaunokirjallisuudeksi. Samuli Paulaharjun novellikokoelman “Tunturien yöpuolta” rakentuminen kansanperinteen pohjalta. S 265. 1975. 40 s.
1522. Jeannine Elizabeth Talley: The Finnish Helka Festival and Ballads. S 172. 1967. 100 s.
1523. Marja Talsi: Kalevalan synty Bertalan Krompecherin käsityksen mukaan. F 72. 1949. 202-230 s.
1524. Pirkko Talvio: Tuuti lasta lampuriksi. S 81. 1958. 18 s.
1525. Tuukka Talvio: Mytologiset aiheet antiikin Kreikan rahoissa. S 209. 1971. 14 s.
1526. Anna-Marja Talvitie: Pappi ja lukkari varkaissa. S 76. 1959. 26 s.
1527. Arvi Tamminen: Suomalaisten juomatavat Johan K. Harjun kokoamien alkoholikaskujen valossa. S 267. 1978. 28 s.
1528. Sinikka Tamminen: Satu AT 361 Der Bärenhäuter “Sinä sait yhden, minä kaksi. S 195. 1968. 22 s. + 2 l.
1529. Mirja Tanhuanpää: “Meren neito, metsän sulho”. S 115. 1962. 30 s.
1530. Anna Tanskanen: Kun mie kasvelin kananen. Säetutkimus. F 18. 1927. 20 s.
1531. Tuomas Tapola: Sämpsän noudanta eri tutkijain käsittelemänä. S 31. 1954. 18 s.
1532. Ahti Taponen: Eksoottiset kuvat suomalaisissa vertauksissa. S 105. 1962. 25 s.
1533. Henry Tapper: “Rosvo ja poliisi” — kuvittelu- ja kiinniottoleikki. S 250. 1967. 19 s.
1534. Lotte Tarkka: Tiede ja tulkinta. Sämpsä Pellervoisen arvoituksen ratkaisijat. S 321. 1984. 28 s. + liitteet.
1535. Leea Tarvainen: Hevosen synty. S 30. 1954. 19 s.
1536. Leea Tarvainen: Kaksi suomalaista arvoitusketjua. S 64. 1957. 141 s. Ks. myös Virtanen, Leea.
1537. Jaakko Tarvanen: Suomalaisten vapunpäivätaioista ja -tavoista. F 10. 1916. 29 s.
1538. Tuula Taulo: Rooman perintö Suomen sananlaskuissa. S 93. 1961. 36 s.
1539. Archer Taylor: The Proverb (suomennos). F 76. 152 s.
1540. Archer Taylor: The Proverb. Julkaisematon, sananparsia käsittelevä esitelmä. F 79. 23 s.
1541. Archer Taylor: The Wisdom of Many and the Wit of One. Julkaisematon esitelmä. F 79. 24 s.
1542. Pekka Teelahti: Draumkvaedet. S 31. 1954. 15 s.
1543. Uuno K. Teittinen: Historialliset tarinat Ruotsin kuninkaista. F 14. 13 s.
1544. Marja Teivonen: Piru ylpeän tytön sulhasena. S 204. 1970. 22 s. + 1 l.
1545. Terttu Telkkinen: Alahall’ on allin mieli. Säetutkimus. S 67. 1957. 13 s.
1546. Kaija Tenhola: Leikillä hirteen. S 3. 1951. 122-146 s.
1547. Pirkko Tenkanen: Pyyn pieneneminen. S 97. 1960. 17 s.
1548. Signild Tennberg: Pihlaja kansanrunoudessamme. Aineskokoelma. F 11. 1928 (?). 24 s.
1549. Hannes Teppo: Keski-Inkeri (SKVR IV: 1-2): Kysyminen ja vastaaminen suoran kertomalauseen johtosäkeessä. Säetutkimus. F 11. 1928. 16 s.
1550. Helvi Terho: Tarina susien synnystä: Aineskokoelma. F 2. 14 s.
1551. Terttu Terho: Muinaiskreikkalaisten mantiikka. S 132. 1965. 19 s.
1552. Paula Tervo: Teoksessa ”Karelskije epiteškije pjesni” julkaistut kilpakosintarunon toisinnot. S 45. 1955. 29 s.
1553. Aino Tervonen: Referaatti tutkielmasta Erkki Itkonen: A. A. Borenius-Lähteenkorva, kansanrunouden kerääjä ja tutkija. F 72. 1948. 231-274 s.
1554. Konrad Teräsvuori: Joukahaisen luonne. F 12. 1910. 29 s.
1555. Konrad Teräsvuori: Käärme-oluen tarjonta. F 14. 1912 (?). 53 s.
1556. Konrad Teräsvuori: Säepari ”Nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen” Vienan läänissä. Säetutkimus. F 12. 1909. 13 s.
1557. Konrad Teräsvuori: Venepuun etsintä Vienan l. alueella. Säetutkimus. F 12. 1909. 31 s.
1558. Konrad (Olla) Teräsvuori: Kateen luku eli loitsu pahasilmäisiä vastaan. Säeluettelo. F 29. 152 + 52 s.
1559. Marja Tiainen: Dovren kissa eli tarina karhunkuljettajasta ja karhusta. S 130. 1962. 24 s.
1560. Pirkko-Liisa Tiainen: Borenius-Lähteenkorva kansanrunouden kerääjänä ja tutkijana. S 74. 1959. 20 s.
1561. Aulikki Tiilikainen: Kansantarinoiden taistelukuvausten todellisuus. S 133. 1964. 23 s.
1562. P. Tiilikainen: Sanan virkkoi, noin nimesi. Säetutkimus. F 11. 1928. 47 s.
1563. P. Tiilikainen: Äiti Inkerin vanhoissa runoissa. F 11. 1928 (?). 107 s.
1564. Hellevi Tiinus: Larin Parasken kotiseuturunot. ”En itke omia maita ja Hyvä meillä elää”. S 10. 1949. 147-201 s.
1565. Anna-Maija Tiitinen: Yliluonnollinen soitonopettaja. S 20. 1953. 31 s.
1566. Ilpo Tiitinen: Eskil Petraeuksen Lyhyt suomen kielen opetus. Lähteitä setvivä tutkielma. S 193. 1969. 39 s.
1567. Erja Tikka: Me Tammelat ja Naapurilähiö. Analyysi kahdesta suomalaisesta TV-perhesarjasta. S 267. 1977. 23 s.
1568. Erja Tikka: Suomalaisen ihmesadun maailmankuva. S 279. 1980. 167 s. + 12 l.
1569. Erja Tikka: Tutkimussuunnitelma pro gradu -työtä varten. 1979. 9 s. + 13 l. S 295
1570. Heikki Tikkala: Kuhamäen piru. S 235. 1973. 26 s.
1571. Heikki Tikkala: Poltergeist kognitiivisen dissonanssin aiheuttajana. Tutkimus Vaimosniemen kummituksesta ja Kuhamäen pirusta. S 255. 1976. 207 s.
1572. A. Tikkanen: Väinämöisen veneen veisto ja polvenhaava. Säetutkimus. F 36. 120 s.
1573. Eino A.H. Tikkanen: Siikasen loitsu. F 46. 1910. 134 + 84 s.
1574. Eino A.H. Tikkanen: Sotaloitsut. F 6. 35 s.
1575. Eino Tikkanen: Tuonelassa käynti. Säetutkimus. F 12. 57 s.
1576. Terttu Tilus: IV infinitiiviä käyttävä sananlaskuformula. S 60. 1956. 17 s.
1577. Senni Timonen: Europaeuksen H-kokoelman (runot 1-67) alkuperä. S 200. 1968. 66 s. + 7 l.
1578. Senni Timonen: Simo Hurtta. S 162. 1965. 49 s. + 3 l.
1579. Sirpa Timonen: Max Lüthin eurooppalaisen kansansadun perusmuoto suomalaisessa ihmesadussa. S 151. 1965. 24 s.
1580. Seija Tiusanen: Rinnastussananparret. S 79. 1959. 29 s.
1581. Ulla Toivainen: Unikeonpäivä. S 71. 1958. 19 s.
1582. Aarni Toivanen: Eräs sananparsien itäsuomalainen erikoispiirre. -han, -hän –lisäkkeen esiintymistä koskeva selvitys. S 66. 1958. 23 s.
1583. Arja-Riitta Toivanen: Kansanlaulut vuosisadan alun suomalaisessa äänilevytuotannossa. S 242. 1976. 28 s.
1584. Lea Toivanen: Elias Lönnrotin “Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri” ja sen vertailua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanlääkintäkortistoon. S 193. 1968. 18 s.
1585. Markku Toivanen: Mickey Spillanen Mike Hammer -salapoliisikirjojen henkilöhahmoista. S 310. 1983. 23 s.
1586. Emil Toivia: Pole lauljat. Säetutkimus. F 21. 35 s.
1587. Kari Toiviainen: Ihmisen haltija (kaksoisolento, etiäinen). S 125. 1963. 30 s.
1588. Peter Toiviainen: Huomioita graffitien huumorista. S 316. 1983. 18 s. + 1 l.
1589. Seppo Toiviainen: Inkerin nuorison vuorovaikutus sosiaalisena laitoksena. S 159. 1966. 178 s.
1590. Seppo Toiviainen: Kansanperinteen osuus ylioppilasaineiden aiheissa vuosina 1874-1964. S 131. 1964. 38 s.
1591. Seppo Toiviainen: Tieteellisestä metodista. S 168. 1965. 10 s.
1592. Impi Toivola: Morsian tuodaan suihasen kotiin (patvaskan kiittäminen). Säetutkimus. F 15. 29 s.
1593. Lea Toivola: Angelika-tyyppisen historiallisen naistenviihteen henkilöistä. S 238. 1974. 20 s.
1594. H. Toivonen: Kantelettaren 1 kirj. 47 ja 48 runot. Säetutkimus. F 16. 82 s.
1595. Hermanni Toivonen: Arg laulik. Säetutkimus. F 21. 84 s.
1596. Raili Toivonen: ”Kyty kyinä kynnyksella” . S 109. 1960. 15 s.
1597. Yrjö H. Toivonen: Ahti suomalaisissa kansanrunoissa. F 78. 1957. 283 s.
1598. Leena Tolkki: Joulukuusi. S 145. 1965. 23 s.
1599. Riitta-Leena Tolmonen: Pikku-Kalle -vitseistä. S 293. 1982. 18 s. + 4 l.
1600. Juha Tolvanen: Suhtautuminen fyysiseen vajavuuteen kaskuissa. S 195. 1968. 16 s.
1601. Kari Tolvanen: Totuudellisuuden kriteerit aarretarinoissa. S 161. 1966. 29 s.
1602. Mirja Tolvanen: Miekka merestä. S 146. 1966. 45 s.
1603. Onni Tolvanen: Länsi-Suomen “puunsanat”. F 36. 32 s.
1604. Sirkkaliisa Tolvanen: Suomalainen laskiainen Elsa Enäjärvi-Haavion teoksen “The Finnish Shrovetide” mukaan. S 71. 1957. 16 s.
1605. Varpu Tolvanen: Nimipäiviin liittyvät sananparret Parikkalassa, Simpeleellä ja Rautjärvellä sekä vertailua Sotkamon ja Paltamon kalendaarisiin sananparsiin. S 136. 1964. 22 s.
1606. Birgitta Tommola: “Trulli tadikkona”. F 72. 1949. 275-336 s.
1607. Marja-Liisa Tontti: Trullit myllyssä karvoja punnitsemassa — noitasapattikuvitelman vastine trulliperinteessämme. S 176. 1968. 44 s.
1608. Heikki Toppila: Satu kahdesta akasta, jotka päästivät veneen hengestään. Aineskokoelma. F 2. 1913. 26 s.
1609. Marja-Liiena Torikka: Satu AT 1416 “Hiiri hopearuukussa”. S 151. 1966. 27 s.
1610. Alf. Torneil ja Vilho Hurmalainen: Nimiä. Kootut Porkan keräämistä hää- ja loitsurunoista. F 1. 1886 (?). 44 s.
1611. Mirjam Torniainen: Maanalaiset käytävät. S 4. 1950. 202-221 s.
1612. Elli Torpakko: Jakoaika. S 96. 1961. 14 s.
1613. Arja Tuisku: Suomalaisten ja virolaisten yhteisiä arvoituksia. S 165. 1967. 71 s.
1614. Terttu Tukiainen: Lappalaisten noitaruxnmusta. S 150. 1966. 29 s.
1615. Leena-Maria Tulkki: Kaarle Krohnin kansanrunohakemisto (johdanto). S 74. 1960. 9 s.
1616. Leena-Maria Tulkki: ks. myös Nyyssönen, Juhani.
1617. Marjaleena Tuohino: Maahis-manalaiset Pellon seudun perinteessä. S 235. 1972. 22 s.
1618. Matti Tuokko: Mitä ilmansuunnat merkitsevät Suomen kansan taioissa. F 41. 208 s.
1619. Tuomaala: Leino leski. Aineskokoelma. F 17. 13 s.
1620. Väinö Tuomaala: Katsaus Vetelin pitäjän tarinaperineeseen. F 79. 78 s.
1621. Kalle Tuomarila: Koiran lumoussanat. F 6. 36 s.
1622. Sirkka Tuominen: Kurikka orrenpäässä. S 197. 1969. 23 s
1623. Uuno Tuominen: Kaksoset taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922. 29 s.
1624. Kerttu Tuovila: Sairaaksi kiroamisesta uskomustarinain valossa. S 204. 1970. 23 s
1625. Inkeri Tuovinen: Pappi suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 8. 1928. 30 s.
1626. Eemil Tuppurainen: Lemminkäisen ja Päivölän emännän keskustelu Päivölässä. Aineskokoelma. F 14. 1912 (?). 40 s.
1627. Arja-Elina Tuppurainen. Inkerin heimosuhteet ja niiden merkitys kansanrunoudelle. S 86. 1959. 24 s.
1628. Arja-Elina Turpeinen: Inkerin heimosuhteet ja niiden merkitys kansanrunoudelle. S 86. 1959. 24 s.
1629. Eeva Turunen: Mara. S 94. 1960. 16 s.
1630. Elina Turunen: Taikinan luku. S 97. 1961. 23 s.
1631. Jussi Turunen: Myödyn neidon runon johdanto Vienan Karjalan ja muutamissa Suomen toisinnoissa. Runotutkimus. F 13. 1917 (?). 17 s.
1632. Kirsti Turunen: Salmin murteen vertauksia ja niiden vastineita. S 148. 1965. 40 s.
1633. Maija Turunen: Kalevalaisen säkeen sanajärjestyksestä. Adjektiivi- ja genetiiviattribuutin paikka kalevalaisessa säkeessä. S 109. 1961. 18 s.
1634. Eero Tuurna: Enteiden kuuntelu. S 85. 1959. 18 s.
1635. Marja-Leena Tuurna: Etnologinen hakemisto Hämäläisosakunnan albumiin Kaikuja Hämeestä I-XI. S 127. 1963. 2 s.
1636. Juha Tynkkynen: Ruokolahtelainen J.P. Hänninen ja hänen repertoaarinsa. S 286. 1979. 27 s.
+ 1 l.
1637. Kaapre Tynni: Karhun kurkkutorvi ja pääluu taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1916. 13 s.
1638. Tyyne Tyrni: Lukko taioissa. Aineskokoelma. F 8. 24 s.
1639. Anja Talvikki Tyrväinen: Brigitte Stephan: Studien zur russischen Častuska und ihrer Entwicklung — referaatti tutkimuksesta. S 268. 1978. 7 s.
1640. Anja Talvikki Tyrväinen: Venäläinen tšastuška. S 268. 1977. 37 s. + liitt.
1641. J.M. Töllikkö: Pihlaja suomalaisissa taioissa. Aineskokoelma. F 23. 86 s.
1642. Anneli Tönkyrä: Ironiset vertaukset. S 93. 1961. 22 s.
1643. Hanna Törmä: Laulun voima. Säetutkimus. F 62. 27 s.
1644. Helena Törmänen: Juomisesta kalendaarisena tapana. S 163. 1967. 30 s.
1645. E.V. Törnqvist: Nimiluettelo. F 1. 1886 (?). 46 s.
1646. Sisko Ukkonen: Vertaileva tutkimus lasten leikinalkajaisluvuista Tampereen Amurissa, Lielahdessa, Nekalassa ja Pispalassa. S 110. 1962. 30 s.
1647. Y.I. Uljas: Vienan läänin, Aunuksen ja Tverin Karjalan käärmeenmanaukset. Säetutkimus. F 55. 1928. 76 s.
1648. Y.I. Uljas: Kauno kalaan. — Sulhon kylvettäjä. Säetutkimus. F 37. 1928. 132 s.
1649. Kirsti Uotila: Vankila-aiheiset uudemmat kansanlaulut. S 111. 1960. 44 s.
1650. Toivo Uotila: Ei sanat sanellen puutu, virret laulaen vähene. Aineskokoelma. F 62. 1920. 9 s.
1651. Yrjö Uotila: Almanakan käyttö suomalaisissa taioissa. F 42. 1924. 14 s.
1652. Väinö Uotila: Tuuti lasta Tuonelahan. Säeluettelo hämäläisalueelta. Säetutkimus. F 19. 1919. 34 s.
1653. Väinö Uusoksa: “Tuuti lasta Tuonelahan” Hämäläisalueella. F 19. 34 s.
1654. Leena Uuttu: Yksi yrtti pihlajainen. Kartografinen tutkimus. S 21. 1953. 13 s.
1655. Laila Vaahtera: Kansainvälisiä sananlaskuja kahden rahayksikön välisestä suhteesta. S 48. 1955. 16 s.
1656. V.B. Vaara: ”Mikä sorti äänen suuren”. F 62. 25 s.
1657. Emil Vaarila: Lunastettavan neidon runo. Aineskokoelma. F 61. 8 s.
1658. Terttu Vaetoja: Tähtiä tarkoittavat arvoituskuvat. S 72. 1958. 32 s.
1659. Tyyne Vahiman: Kerjäläinen ja vaivainen taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 17 s.
1660. Aino Vainikainen “Meren kosijat”. Säetutkimus. F 20. 30 s.
1661. Irma Vainikka: Muut kirkkoon — minä karjaan. S 81. 1958. 23 s.
1662. Jorma Vainonen: Paholaisen tehtävät Suomen kansan tarinoissa. S 78. 1960. 19 s.
1663. Sinikka Vakimo: Vanhuus kulttuuriantropologisena tutkimuskohteena. S 317. 1983. 23 s.
1664. Anja Vakkila: Ruutuhyppyleikeistä. S 83. 1959. 25 s.
1665. Kai Vakkuri: Vepsäläisten ja vatjalaisten uskomukselliset olennot. S 58. 1956. 16 s.
1666. Ulla Walden: Primitiiviset uskonnot. Vertaileva referaatti kahdesta aihetta käsittelevästä teoksesta. S 210. 1970. 26 s.
1667. Tuulikki Waldmann: ”Hyys hyys Hymylään”. S 16. 1950. 87 s.
1668. Tuulikki Waldmann: Kartografinen metodi. F 67. 1947. s. 304-332.
1669. Tellervo Valkama: Piru taksvärkkärin apuna. S 204. 1970. 18 s. + 2 l.
1670. lida Vallaskangas: Laulajan palkka. Säetutkimus. F 62. 27 s.
1671. lida Vallaskangas: Oluen valmistus. Säetutkimus. F 12. 101 s.
1672. Vesa Tapio Valo: “Hauranmaa”. S 242. 1975. 23 s.
1673. Saima Valpola: Ilmarinen ja Väinämöinen suorasanaisissa tarinoissa. F 14. 1912 (?). 8 s.
1674. Antti Valve: Hammastaudin loitsut ja taiat. F 82. 1911. 175 s.
1675. Antti Valve: Lemminkäinen saarella. F 14. 1912 (?). 81 s.
1676. Antti Valve: Tuulen sanat. F 6. 1910. 25 s.
1677. Elsa Vanhala: Tulonenkin tummenevi. F 62. 14 s.
1678. Marjatta Varis: Kaskujen H.G.Th. Brofeldt. S 195. 1967. 19 s.
1679. Matilda Varjokallio: Kilpa-ajo joulukirkosta kotiin. S 145. 1965. 24 s.
1680. Tuula Varkama: Väärä vala. S 125. 1962. 26 s.
1681. Väinö Varmanen: Ahlqvistin Ilomantsista keräämien ruonojen nominikerrot. F 38. 1910. 70 s.
1682. Anja Vartiainen: Huomioita suomalaisista riimisananparsista. (Bemerkungen Über die
finnischen Reimsprichwörter.) S 28. 1953. 172 s.
1683. Aug. Vartiainen: Kaukolaisia kosinta- ja häätapoja viime vuosisadan lopulla. F 81. 1928. 54 s.
1684. Aug. Vartiainen: Kaukolaisia kosinta- ja häätapoja viime vuosisadan lopulla. F 77. 1957. 58 s.
1685. Elsa Vartiainen: Kaarlon sota. Säetutkimus. F 13. 1917 (?). 37 s.
1686. Kristiina Vartiainen: Ristitty metsä. S 115. 1963. 44 s.
1687. Taina Wartiovaara: Uskomusten ja kansan lääkintätietouden isorokko. S 149. 1966. 18 s.
1688. Leena Vasama: ”Tuuti lasta tuomariksi”. S 46. 1955. 21 s.
1689. Raili Vasara: Kansantarinoiden systematiikka. F 72. 1948. 337-375. s. Ks. myös Malmberg, Raili.
1690. Marja Vasara: Referaatti Ilmari Mannisen väitöskirjasta ”Die dämonistischen Krankheiten im finnischen Volksaberglauben”. S 34. 1954. 22 s.
1691. Marja Vass: Referaatti Ilmari Mannisen väitöskirjasta ”Die dämonistischen Krankheiten im finnischen Volksaberglauben”. S 34. 1954. 22 s.
1692. Tuula Vatanen: vanhanpiian kiusoittelu. S 195. 1968. 14 s.
1693. Liisa Vauhkonen: Karjalaisista hautaustavoista omaisten ja läheisten siirtymäriittinä. S 163. 1967. 23 s.
1694. Mirja Wegelius: Larin Parasken runonlaulannan improvisoinnin tarkastelua. S 200. 1968. 20 s.
1695. Arja Veitonmäki: Siirtolaisuus ja uudemmat kansanlaulut. S 82. 1959. 18 s.
1696. Rauno Velling: Taivaasta pudonneet. S 47. 1956. 15 s.
1697. Tellervo Venho: “Sydän syttyköön tulehen” – “Sydän syntisen kytövi”. Kansanlyriikan tulisymboliikkaa. S 166. 1966. 33 s.
1698. Arja Vento: Sopimus pirun kanssa -tarinoiden rakenneanalyysia. S 266. 1978. 37 s.
1699. Urpo Vento: Kansanomaiset kiertuetavat eurooppalaisen perinnetieteen tutkimuskohteina. S 189. 1967. 175 s.
1700. Urpo Vento: Merellä silmät, metsällä korvat. S 93. 1961. 25 s.
1701. Urpo Vento: Typologisen metodin vaiheita. S 168. 1965. 8 s.
1702. Hertta Vesanto: Etelä-Karjalan Nuku nuku nurmilintu. Säetutkimus. S 21. 1953. 32 s.
1703. Jouko Vesikansa: Trullit. S 94. 1956. 30 s.
1704. Kaisa Vesisenaho: Riimikerto Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Inkerin vanhoissa runoissa. S 81. 1959. 27 s.
1705. Alma Vest: Laisa mehe laul. F 20. 1923. 52 s.
1706. M.J. Vesterholm: Suomalaisten tinataioista. Aineskokoelma. F 10. 1914. 40 s.
1707. Ilmari Vesterinen: Aimo Turusen ”Kalevalan sanakirjasta”. S 209. 1971. 25 s.
1708. Lauri Vesterinen: Iivanan virsi. S 45. 1955. 43 s.
1709. Leeni Vesterinen: ks. Ploompuu.
1710. Esko S. Vierikko: Wellerismiperinteemme uusimpia kehityspiirteitä. S 105. 1962. 36 s.
1711. Pertti Viestilä: 0din. S 95. 1961. 19 s.
1712. E. Vihervaara: Käärmeen synty. (Mistä käärmeen eri osat on tehty.) F 6. 101 s.
1713. Eemeli Vihervaara: Lemmen loitsut. F 32. 250 s.
1714. Sakari Vihonen: Koskelta kosinta. S 45. 1955. 25 s.
1715. Kaarina Viik: Muodon moittinen. Säetutkimus. F 16. 18 s.
1716. Elisa Viitaniemi: Valekuollut. S 44. 1955. 19 s.
1717. Seija Viitaniemi-Lahtinen: Tarinamotiivit Pietari Päivärinnan tuotannossa. S 252. 1975. 21 s.
1718. Saga Wikberg: ”Kanna korppi huoliani”. F 69. 1949. 245-262 s.
1719. Raimo Wikstedt: Loitsujen mahdottomuuskaavoista. S 97. 1961. 20 s.
1720. Ulla Viljanen: Paimentaioista. S 198. 1966. 35 s.
1721. Marjatta Vilkamaa. Tietäjä tietää etukäteen kuka on tulossa. Motiivin tarkastelua. S 130. 1963. 22 s.
1722. Hilja Vilkman: ”Tuuti lasta tuomariksi”. Säetutkimus. F 19. 19 s.
1723. Asko Vilkuna. Hiidenväki. S 13. 1952. 15 s.
1724. Asko Vilkuna: Oulun läänin Pyhäjärven paikallis- ja asutustarinoista. S 1. 1951. 222-242 s.
1725. Irma Vilkuna: Jyväskylässä vuosina 1868-1870 ilmestyneen Kansan lehden etnologinen hakemisto. S 160. 1965. 14 s. + 2 l.
1726. Kustaa Vilkuna: “Meren ajoa odottavat”. Säetutkimus. F 17. 1927. 12 s.
1727. Maria Vilkuna: Couvade: isän osuus lapsen syntymään liittyviin tapoihin. S 210. 1971. 21 s.
1728. Marja Vilpo: “Söisi suu, vetäisi vatsa, vaan ei kestä vaaterievut”. S 114. 1963. 28 s.
1729. Matti Viippula: Aalonksi ja Emuli. Erään arkkiballadin taustaa. S 183. 1965. 93 s.
1730. Matti Viippula: Petollinen morsian -aiheiset balladit Venäjän vallan aikaisessa arkkirunoudessamme. S 111. 1962. 67 s.
1731. W. Wilson: American Foklore research. S 168. 1966. 5 s.
1732. Lena Winberg: Väinö Salminen kansanrunoudentutkijana (liite: Heliä-Kaarina Salminen: Väinö Salinisen bibliografia). S 112. 1962. 29 s.
1733. Helle Virkkala: Tuomas Frimanin satusuomennos “Kiittämätön”. Satututkimus. F 2. 1928. 40 s.
1734. Raija Virkkala: “Haapa Hallin kalliolla…” Härän sarvia tarkoittava suomalainen arvoitus. S 121. 1964. 20 s.
1735. LauraVirkki: ”Sijan tiijän kussa synnyin”. S 57. 23 s.
1736. Eemil Aug. Virkkunen: Riian rikkominen. Säetutkimus. F 20. 65 s.
1737. Maria Virolainen: Inkerin para. S 15. 1946. 102 s.
1738. Viron orja ja isäntä. F 61: 87. 7 s.
1739. Harri Virtanen: Kenttätutkimus Janakkalaan muuttaneiden Antrean siirtolaisten sananparsien tuntemuksesta. S 136. 1964. 24 s.
1740. Leea Virtanen: Elsa Enäjärvi-Haavio, The game of rich and poor. S 168. 1965. 7 s. Ks. myös Tarvainen, Leea.
1741. Leea Virtanen: Perinnelajianalyysi. S 168. 1966. 7 s.
1742. Leea Virtanen: Virolais-suomalaiset arvoitussarjat. S 108. 1962. 271 s.
1743. Pekka Virtanen ja Tuulikki Sundatröm: Hakemisto
Kalevalaseuran vuosikir joihin numerot 41-59. S 285. (Ks. myös Tuulikki Sundström.)
1744. Pekka Virtanen: Näkökohtia ja pohdintaa metsänhaltijoista. S 311. 1983. 6 s.
1745. Raimo Virtanen: Leinon lesken runo. S 31. 1954.
25 s.
1746. Seppo Virtanen: Pistoksen ammunta. S 33. 1953. 20 s.
1747. Helvi Vitikkala: “Aloin kukkua käkenä”. Säetutkimus. F 18. 1928. 14 s.
1748. Rauni Vornanen: Katsaus Korpiselän pitäjän runo- ja loitsuperinteeseen. S 1. 1951. 2-27 s.
1749. Marja-Liisa Vuolle: Naisen itku ja sananparret. S 79. 1959. 10 s.
1750. Toivo Vuorela: Etelä-Pohjanmaan runojen ruotsalaisia lainasanoja. F 72. 1952. 33 s.
1751. Ritva Vuorenmaa: Synnytysloitsut. S 203. 1970. 17 s.
1752. Toivo Vuorenrinne: Tii, tii tikanpoika. Pois päivä pilven päältä. Säetutkimus. F 19. 8 s.
1753. Leea Vuorinen: Tankero — erään vitsisikermän tarkastelua. S 251. 1977. 25 s. + 2 l. Ks. myös Leea Kröger.
1754. Osmo Vuorinen: Suomalaiset taika-ampujat ja muita yhdistelmiä metsästäjästä ja öylätistä. S 265. 1977. 16 s.
1755. J.G. Vuoriniemi: Etana ja näkinkenkä taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 19 s.
1756. Sirkka Vuorio: Vedonlyöntimotiivi suomalaisissa myytillisissä tarinoissa. S 44. 1955. 24 s.
1757. Osmo Vuoristo: Kirkon voima metsästys- ja kalastustaikaperinteessä. S 88. 1959. 130 s.
1758. Tauno Vuoristo: “Laulan pielekset pihoille”. S 10. 1949. 28-49 s.1979.
1759. Elsa Vuorjoki: ks. Huttunen, Elsa.
1760. Eeva Vuortama : Neljä neittä heinää niittämässä. S 166. 1967. 32 s.
1761. Eira Vähätalo: Kannaksen lahjoitusmaaolot ja kertomusperinne. S 308. 1983. 125 s. + 2 liitt.
1762. Eira Vähätalo: Lahjoitusmaaolot Kannaksen tarinaperinteessä. S 252. 1976. 24 s.
1763. Anna-Liisa Väisänen: Ruskettumisen ja kesakkojen välttäminen. S 84. 1959. 25 s.
1764. Aune Väisänen: Joulurauha. S 96. 1961. 23 s.
1765. Kaija-Sisko Väisänen: Maahiset. S 69. 1958. 21 s.
1766. P. Väisänen: “Ei mun lauloa pitäisi”. Aineskokoelma. F 16. 21 s.
1767. Asta Välinoro: Mikkelinpässi. S 99. 1962. 22 s.
1768. Leo Väyrynen: Siirtymäriittiteoria. Teorian käyttöarvo suomalais-ugrilaisten kansojen hautausmenojen analyysissa. S 210. 1970. 21 s.
1769. Leo Väyrynen: Suullinen aineisto suomalaisen historiantutkimuksen lähteenä. S 265. 1978. 22 s.
1770. Anne Väänänen: Laivanhaltija suomalaisessa perinteessä. S 284. 1979. 24 s. + liitteitä.

1771. Jorma Väänänen: Eräiden kansanlaulujen sana- ja sävelrytmien vertailuilmiöitä (vertaileva kansanlaulututkimus). S 180. 1968. 71 s.
1772. J. Väätäinen: Juhannuskaste taioissa. Aineskokoelma. F 9. 1922 (?). 20 s.
1773. Niilo Väätäinen: Lemminkäinen. F 68. 1948. 580-618 s.
1774. Liisa Yli-Paavola: Kartografinen esitys eräiden yleisten sananparsien ja niiden eri redaktioiden levinneisyydestä. S 48. 1955. 38 s.
1775. Jaakko Yli-Paavola: Käänne ihmisen sisällä. S 94. 1961. 15 s.
1776. Hanna Yli-Pohja: Tarinoita paikannimistä. Aineskokoelma. F 2. 36 s.
1777. Raili Ylä-Hokkala: Waldemar Liungmanin käsitys pohjoismaisten satujen alkuperästä. S 43. 1954. 10 s.
1778. U. K. Ylä-Jussila: Naisen synty. S 7. 1952. 16 + 4 s.
1779. Ritva Ylä-Tuuhonen: Satutyyppi AT 709 “Lumikki”. S 124. 1964. 26 s.
1780. Anna-Liisa Ylönen: Oskari Kuitunen Kangasniemen kansanperinteen tallentajana. S 2. 1951. 159-184.
1781. Ulla Yrjänä: Hylkeenpyyntitavoista ja -uskomuksista. S 177. 1967. 30 s.
1782. Riitta Yrjönen: Kyläyhteisön endogamia ja eksogamia sananparsien valossa. S 197. 1969. 15 s. + 4 l.
1783. Helena Äijälä: Anna-Maria Schultzin kertoma perinne ja kerronnan muuttuminen. S 207. 1968. 19 s.
1784. Raija Äikäs: Kehtolaulujemme kulttuurihistoriallinen aines. S 72. 1956. 16 s.
1785. Äimä: ks. Emeleus.
1786. Aksa Älli: Akkame laisad laulemaie. Säetutkimus. F 21. 1927. 28 s.
1787. Mikko Ensio Ängeslevä: “Kova paikka”. S 44. 1954. 25 s.
1788. Karin Ärfors: Kurikka taioissa. Aineskokoelna. F 9. 1922 (?). 15 s.
1789. P.E. Öfverström: Ordstäv från sydvästra Småland. S 181. 1966. 13 s.

VARIA

1790. Danmarks Gamle Folkeviser. F 53. 112 s.
1791. Den 16. Nordiske Folkelivs- og Folkeminnegranskarkongress Røros 27. – 30.8.1963. F 80.
1792. Konferens på Julita gård 5. – 7.9.1962. F 80.
1793. Kuld pölele ja Pilves pisar. F 20. 92-133 s.
1794. Kurkihirsi. Arvoitustutkimus. F 28. 8 s.
1795. Käki. F 11. 1928 (?). 98 s.
1796. Luettelo lastenperinteen kilpakeräyksestä v. 1969. F 83.
1797. Lauliku lapsepöli. F 21. 86 s.
1798. Luettelo. Eläimet, kasvit ja kivennäiset (myös adjektiivijohdannaiset) kansanrunoissa. F 43. 335 s.
1799. Luettelo lapinkielisestä kirjallisuudesta. F 1. 1886 (?). 8 s.
1800. Luomisruno. F 61. 12 s.
1801. Luomisruno. F 12. 16 s.
1802. Lähme Luojale loole. Säetutkinus. F 20. 38 s.
1803. Aug. Vartiainen: Sulhasen tullessa morsiamen kotiin eli Vävyn virsi. F 61. 1928. 20 s.
1804. Nimiluettelo (Hiisi, Jeesus, Herra jne.). F 45. 15 s.
1805. Pistoksen ampuminen. F 51. Pistoksen ammunta. S 33.
1806. Purren valitus. Säetutkimus. F 61. 4 s.
1807. Sairastava neito. F 61. 8 s.
1808. Seminaarin pöytäkirjat 1950-1967: 21 numeroimatonta sidosta. 1968: S 201. 1969-1970: S 219. 1972-1974: S 243.
1809. Seppo kosii Saaren neittä. säetutkimus. F 17. 30 s.
1810. “Sisarten surmaaja” -virsi eli Suomalaisen kansan naisen merkitys naisasialiikkeessä. F 17. 36 s.
1811. Archer Taylor: The Proverb. Suomennos.
1812. Tulen tuhot. Säeluetteloa. F 61. 9 s.
1813. Tuomen käyttö Suomen kansan taioissa. F 10. 1910 (?). 16 s.
1814. Tutkijapiiri 1971-1977. S 253.
1815. Vipusessa käynti. Säetutkimus. F 12. 72 s.
LISÄYKSIÄ
1816. Marjut Ahtiainen: “Cry tough.” Rockin tutkimus, protesti ja transkulturaatio. S 331. 1985. 31 s.
1817. Anja Ekman: Sulkavan suursoutujen muuntuminen kotiseututapahtumasta valtakunnalliseksi urheilukilpailuksi. S 327. 1985. 11 s.
1818. Anne-Maarit Heinonen: Kolmen ristin tarina Helsingin Kaivopuistosta. S 331. 1985. 26 s. + 2 l.
1819. Marja-Leena Helin-Strebel: Piirileikkiä Suomenniemen seuduilla. S 326. 1985. 31 s. + 2 karttaa + 5 l.
1820. Sinikka Hirvikoski: Koti- ja kioskileikki nykykulttuurin heijastajana. Tutkimuseksperimentti helsinkiläisten päiväkotilasten keskuudessa. S 327. 1985. 18 s. + 58 liites.
1821. Sinikka Hirvikoski: Lasten kotileikki. Tutkimuseksperimentti helsinkiläisten
päiväkotilasten keskuudessa. S 328. 1985. 80 s. + 62 liites.
1822. Satu Hukkinen: Hämeen kansanrunoista ja niiden keruusta ennen 1900-luvun alkua. S 331. 1985. 23 s. + 8 l.
1823. Matti Häyry: Kansanrunoudentutkimuksen “runous” – ”folkloristiikan “lore”. Vilkaisu perinnetieteen perusteisiin. S 326. 1985. 28 s.
1824. Petri Lauerma: Vatjalaisten haltioiden piirteitä. S 331. 1985. 38 s.
1825. Leena Louhivuori: Kenttätyömenetelmän synty ja kenttätyöhön liittyviä ongelmia erityisnuorisoryhmiä tutkittaessa. S 327. 1985. 7 s.
1826. Anja Nygren: Suomalaisista nykyhäistä: 1970-80-luvun häät verrattuna 1800-1900-luvun vaihteen häihin. S 331. 1985. 20 s. + 1 liite.
1827. Tuula Pelkonen: Syntykertomusten nainen. Eevan luonteen kvalitatiivinen tarkastelu. S 331. 1985. 16 s. + 11 liites.
1828. Sirkka Rautoja: Tietokoneen käyttömahdollisuuksia sananparsien tutkimuksessa. S 326. 1985. 13 s. + 2 l.
1829. Tommi Savolainen: Helena Savolaisen elämä ja yliluonnolliset kokemukset. S 329 + 330. 1985. 400 s. + 2 karttaa.
1830. Kaisa Simola: Kerro minulle rakkaudesta. Romanttisten rakkauskertomusten maailmoja. S 327. 18 s. + 2 liitettä.
1831. Irene Tommiska: ”Jos ei sauna, viina ja terva auta…” Yskän kansanomaisista parannuskeinoista. S 331. 1985. 23 s. + 1 liite.
1832. Sinikka Vakimo-Pöysä: Eläkeläistanssit tutkimuskohteena. S 327. 1985. 15 s.

ASIAHAKEMISTO

aarretarinat 182, 345, 475, 879, 1601
– upotetut kirkonkellot (D 701) 1029, 1257
Agricolan jumalaluettelo 1122, 1520
Ahdin ja Kyllikin runo 61, 1374, 1597
aineksen systemointi 636
aineskokoelmat, ks. myös lähdeselvityksiä
– Basilierin julkaisemattomat 1032
– Hellenin Aenigmata Esthonica 1164
– Lönnrotin sanakirjan sananlaskuaines 1033
– äänitearkiston 1476
Aino-runo 601, 1177, 1335, 1423
aitiologiset tarinat, ks. jättiläis-, hiisi- ja kalevanpoikatarinat, syntykertomukset
akkulturaatio 424, 669, 990, 1589
albumiperinne 56, 546, 1130
alkoholi
– kalendaariperinne 1644
– kaskut 1527
– laulajan kestitys 1173
– miestenlehdissä 70
– rekilauluissa 1458
– sananparsien valossa 516
alkusointu 750-751
Annikaisen virsi 1522
Ansiotyökosinta 520:100-103, 658, 1081, 1249, 1250, 1384, 1425, 1555, 1572, 1809
Anteruksen virsi 466, 687
antiikin perinne 365
– aiheita Suomessa 1493
– mantiikka 1551
– sananlaskut 1538, 1700
arkeologia ja kansanperinne 964
arkisto 342; ks. myös keruu, kerääjät
– epäaito perinne 285
– keruutilastoja 24, 1822
– SKS:n virolaiset loitsut 801
– SKS:n äänitearkisto 1476
arkkikirjallisuus, ks. myös arkkiveisut
-Pitkä-Piena 1406
arkkityyppi
– folkloressa 577:91
– Jungin teoria 1003
arkkiveisut 514, 1583
– Aalonksi ja Emuli 1729
– Anssin Jukka 927
– Hallin Janne 819
– Jerusalemin suutari 211
– Kangasalan verikivi 1352
– petollinen morsian -aihe 1730
– Punaparran sota 1340
– Puolassa 209
– Titanic 222
– Turkin sota 251
arvoitukset
– Aarneen tutkimukset 1462
– arvoitusketjut 1536
– arvoituskuvasto 145
– arvoitussarjat 1742
– aura 189
– eläimet 47-48, 1277, 1734
– formula-analyysi 415, 417
– kaksi Turjan lappalaista yhtä latua hiihtää 445
– kansainvälisiä yhteyksiä 52, 1189, 1517
– kieli suussa 1089
– kommat 239, 1358
– kosmologiset 90, 172, 1431, 1468, 1658
– kuolema 631
– kurkihirsi 1794
– leikeissä 1536, 1667
– lippu liinaa lappu lautaa 1199
– luonnonilmiöt 349, 574, 1038
– lyhyt ämmä lylleröinen 1300
– lähteet 530, 1164, 1168, 1312, 1345
– metsäsuomalaisten 1014-1015
– mies tuvassa, päätä pihalla pestään 1011
– minä-muotoiset 993
– musta kuin pappi 507
– musta mies merestä nousi 1018
– neljä oritta tallissa, viides ympäri kiertää 300
– olkilyhde 175
– pieni ukko kehärätukka kävvöö kivikattoo 1349
– pyy lensi Pyhäjokeen 1265
– seksuaaliarvoitukset 723
– suhde muihin perinnelajeihin 631, 1199
– suola 476
– suomalais-englantilaiset 146
– suomalais-ruotsalaiset 651, 1072
– suomalais-turkkilaiset 997
– suomalais-venäläiset 1456, 1457
– suomenruotsalaiset 651, 652
– takaa-ajo kuvana 486
– tuhat turkkinen sata sarkkinen 1451
– värit tyylikeinona 1393
– yksi hiiri, kaksi häntää 650
– yksi kerä, seitsemän reikää 892
astrologia 429
asutustarinat 11, 527, 1620:49, 1724
autoritaarisuus 596
avioero 1289
avioliitto 844, 1195, 1289, 1589, 1782; ks. myös häät, kihlat, kosiminen, yöstely
– arabikultturissa 1288
– kontitseminen 62
– kyläyhteisön endogamia ja eksogamia 1782
– lapsiavio 1258
– oljamissa käynti 1684
– uudemmissa kansanlauluissa 713
balladit, ks. myös arkkiveisut, kertauslaulut
– Aalonksi ja Emuli 1729
– Elinan surma 136, 140
– helkajuhlan 1522
– kolmiodraama-struktuuri 980
– Marketta ja Anterus 1185
– Marketta ja Hannus 304, 1080
– mordvalaiset 730
– perinnelajina 1096, 1352
– petollinen morsian -aihe 1730
– suomenruotsalaiset 1231, 1488
bibliografiat ja hakemistot
– Ankkapurha-albumi 602
– Harva, Uno 249, 287, 1190
– Joukahainen-albumi 78
– julkaisematon Lönnrotiana 1-30, 1138
– Kaikuja Hämeestä -albumi 1635
– Kansan lehti 1868-1870; 1725
– Kaukomieli 1042
– Krohn, Kaarle 1020, 1120, 1256, 1615
– Kalevalaseuran vuosikirja 1010, 1489, 1743
– Kyrönmaa I—XII; 286, 646
– luettelo lastenperinteen kilpakeräyksestä v. 1969; 1796
– Salminen, Väinö 1732
– sarjakuvajulkaisut 463
– Satakunta I—IX; 366
– Savotar-albumi 1312
– Suometar 1847-1852; 932
– Uusimaa-albumi 1312
– v. 1918 tapahtumia koskeva kertomusperinneaineisto 1367
– VKS-vastineettomien sananparsien painettujen lähteiden hakemisto 642
couvade 1727
cross-cultural -tutkimus 388, 403
deprivaatio 990
dualismi 15, 674
– syntykertomuksissa 1440, 1778
ekologia 525, 1000, 1024, 1288, 1589
eksogamia 1195
eleet 478, 479, 480
– pitkännenän näyttäminen (Shanghai-ele) 481
Elinan surma 136, 140
elokuva 65, 370, 492, 704
eläimet 45, 47, 48, 1829-30
eläinsadut
– eläinemon neuvo (AT 72*) 46, 49
– eläinten roolit 47-48
– eläinten tienteko (AT 55) 1469
– koiran passi (AT 200) 656
– metsäneläimet outoa otusta (kissaa) piilossa (AT 103) 624
– Okavangon 353
– tikku karhun kämmenessä (AT 156) 437
eläkeläiset 1832
Ennen naidun naisen tappo, ks. Anteruksen virsi
ennetarinat, ks. myös enteet ja ennustukset, näkijät, tietäjät
– “aika on täysi” (L 401) 897
– haltijan näyttäytyminen (A 1-100, G 151) 331, 1587
– harvinainen kalansaalis (A 211, A 261) 560
– lapsi kuolee kaivon kannelle (A 711) 1315
– pappilan palvelija sulhasta tiedustamassa (A 601) 785
– pirun näyttäytyminen (E 151) 331
– uni kuoleman enteenä (A 801-900) 23
– unikakkiainen näyttäytyy unessa (A 811-821) 182, 183, 184
enteet ja ennustukset 164, 549, 843, 1427, 1829-30; ks. myös ennetarinat, sääennustukset, taiat
– aivastamien 1446
– enteiden kuuntelu 1634
– horoskoopit 772
– kana 975
– kuolema 23, 560, 1240
– lintuenteet 1241
– maailmanloppu 603
– muinaiskreikkalaisten 1551
– peilin avulla 1225
– sulhastaiat 1397
– syntymään liittyvät 504, 537
– tinanvalanta 1444

erotiikka, ks. seksuaaliperinne

esitystavat ja -yhteydet 151
– kehtolaulujen 1101
– Larin Parasken improvisointi 1694
– sananparsien 640
– Seppänen, Unto: Myllytarinat 1436

eskatologia 603

etniset ryhmät, ks. myös lappalaiset, mustalaiset
– alorilaiset 702
– arabit 1288, 1289
– Inkerissä 1589
– intiaanit 497, 695, 990, 1666
– masait 1024
– suomenruotsalaiset 633
– tataarit 850

etnologia
– jatkuvuuden käsite saksalaisten tutkijoiden mukaan 98
– Steensberg, Axel: Etnologien som historisk videnskab 1791
– Vilkuna, Asko: Gränsdragning mellan andlig och materiell folklivsforskning 1791

etnosentrismi 251, 424, 1099
– kaskuissa 670, 694
– rekilauluissa 771

etymologisia selvityksiä
– Ahti 1597
– Tuhkimus 165

evakot, ks. siirtoväki

evolutionistiset teoriat 212

fiktit 182, 183, 267:85, 484, 716, 1345, 1414

folklorismi 700
– Maaningan huiluuruppeemat 1364
– Neuvosto-Karjalan uusaiheiset runot 27
– Sulkavan suursoudut 1817

folkloristiikka, ks. myös oppihistoria, tutkijat
– antropologinen 735
– Grimmin veljekset 64
– Italiassa 447
– opinnäytteiden valossa 371
– Suomessa 212
– synty ja kehitys von Sydowin mukaan 381
– tutkimusalan määrittelyä 1823
– Yhdysvalloissa 1731
– yhteisöntutkimus 14, 735

fraseologia, ks. puheenparret

frekvenssianalyysi 267:15

funktioanalyysi 1410, 1589

funktiot, ks. myös rakenneanalyysi
– sadun 1341
– sananparsien ilmaisu- 1188

Gananderin sanakirja 277

graffitit 1215, 1588

haastattelutekniikka 523

hahmoteoria 847

haltijatarinat 499, 1829-30
– ”aika on täysi” (L 401) 897
– Dovren kissa (G 1801-1900, At 1161) 1559
– kirkonhaltija (C 1501 ym.) 632
– kodinhaltijaperinne Suomessa ja Virossa (G 101-300) 1180
– laivanhaltija 1770
– metsänhaltijat 1744
– metsänpeitto (K 201-300) 635
– saunanhaltija (G 411) 125
– tontun sokaiseminen (G 1701-1800, AT 1135—1137) 459
– vatjalaisten 1824
– vedenhaltija (L 1-200) 12, 140, 504, 591, 592, 738, 934, 1565

hautajaiset 595, 657, 1092, 1477
– karjalaiset 1693
– kastamattomana kuolleen 1122
– kuolinitkut 432
– siirtymäriittinä 1693, 1768

havainnointi 523
– osallistava 1825

hedelmällisyysriitit 66

helkajuhla 1522

helppoheikit 872

henkilötarinat
– Haapoja 191, 1224
– Haara-Paavo 903
– Hallin Janne 819
– Ilmajoen Könnit 545
– Kerpeikkari 1224
– Kuikka-Koponen (D 1601-1700) 425
– Laiska-Jaakko 715, 841
– Laurukainen 9, 863
– liikemies Mikko Kaloinen 1163
– maailmanlopun ennustajia 603
– Perttunen 1021, 1224
– Pukkilan Jaska 1170
– Päjvärinta, Pietari: Seurakunta-Kosto 1071
– Rauvan Jaakko 389
– rikollissankarit 1224
– Ruotsin kuninkaat 231, 1543
– Sika-Kyösti 241, 1224
– Simo Hurtta 575, 1578
– sosiaaliset rosvot 1224, 1326
– Sutki 1224
– Talvi-Erkki 552
– Tell, Wilhelm 863
– Töysän Tohni 527
– Venäjän keisarit 231
– voimamiehet 1227, 1228

Hiiden hirven hiihdäntä 10, 466:121-123, 495, 976, 1773

Uuden sepän kahlinta 1250

Hiidestä kosinta, ks. Ansiotyökosinta

Hiihtävä surma 672

hiisi, ks. jättiläistarinat

historia ja kansanperinne 223, 32, 339, 819, 1561, 1762, 1769
– kalevalainen epiikka (Jevsejev) 1281
– kansalaissota 1390
– Laiska-Jaakko 841
– Punaparran sota 1340
– Simo Hurtta 575

historialliset paikallistarinat, ks. asutustarinat, henkilötarinat, kartanotarinat, kirkkoihin liittyvät tarinat, kronikaatit, kuningas- ja keisaritarinat, luostareihin liittyvät tarinat, muistitieto, paikallisperinne, paikannimitarinat, rikollistarinat, sotatarinat, vainolaistarinat, voimamiestarinat

– härkäpari lähteeseen 1280
– lahjoitusmaaolot Kannaksen tarinaperinteessä 1761, 1762
– laukkuryssät 670
– maanalainen käytävä 1611
– markkinat 1149
– mestauspaikat 1233
– nälkävuodet 226
– rautarenkaat kalliossa 133
– silmilähteet 973
– suomalaiset ja tanskalaiset 171
– taistelukuvaukset 1561
– vesipaikan siirtyminen 358

historialliset runot
– Iivanan virsi 1708
– Kaarle-kuninkaan runo 1185
– Kaarlon sota 1340
– Punaparran sota 1340
– sotamiehenottorunot 629

hokemat 490, 928; ks. myös lastenperinne, leikinalkajaislorut
– Päivä puolessa 1197
– sormien nimet 643, 1455
– Suutari, tee mulle kengät 1494
– Yksi yrtti pihlajainen 1654

huhut 139, 369

huulet 32

huumori, ks. myös hölmöläissadut, kaskut, kiusoitteluperinne, parodiat, pilasadut, vitsit
– alle kouluikäisten 1386, 1387
– graffiti 1588
– iskelmäsanoituksissa 1518
– Kalevalassa 1501
– koululaisten 280
– pläkkyri- 1295
– sanaleikit 676, 677
– sananparsissa 1188
– sotilas- 1368
– työyhteisön 981

Hämeen ihmeet 1667:128

härkäkulttuuri 5

häärunot 109, 1252, 1536:37
– ”En tullut syömistä varten” 131
– Kalevalassa 567
– Kokkovirsi 1510
– Kyty kyinä kynnyksellä 1596
– morsiamen tullessa sulhasen kotiin 76
– naiskauneuden ylistys 873-874
– neuvokkivirret 355, 645, 1114, 1482:13, 1694:14
– patvaskan kiittäminen 1592
– saajannaisen kiittäminen 1372
– sanaparallelismi 931
– tulovirsi 1429
– vatjalaisten 1385
– Vävyn hevonen 974
– Vävyn virsi 1803

häät 291, 953, 1114, 1174, 1589, 1826; ks. myös häärunot, itkuvirret
– anopin- ja apensauna 135
– eteläkarjalaiset 937
– häävuode 66
– Karjalan kannaksella (Unto Seppänen) 1436
– Kaukolassa 1684
– morsiamen irtautumisriitti 937

hölmöläissadut 1191
– ketjuuntuminen 720
– tutkimuksia eri satutyypeistä: Akat ja vene (AT 1276) 1608, Hölmöläiset eivät löydä jalkojaan (AT 1288) 1279, Mies karhunpesässä (AT 1225) 994, Tuntematon otus (AT 1281) 397

ideaalityypit 1409, 1589

ideologiat 1633; ks. myös kristinusko 27, 840, 882, 1368, 1390
– Titanic-lauluissa 222

idolianalyysi, 323; ks. myös sankariepiikka
– naiskauneuden ihanne 873-874
– poliittisten vitsien 1753

ihmehevonen 1253

ihmemaa 569

ihmesadut 1568, 1569
– eläimet 47-48
– kirjallisissa saduissa 303
– maaginen pako (AT 313) 658
– muuttautuvan neidon takaa-ajo 658, 1249
– rakenne 44, 1104
– runo ja proosa 1250
– tutkimuksia eri satutyypeistä: Eläinlangot (AT 552A), Hannu ja Kerttu (AT 327), Ihnieelliset apulaiset 1105, 1074 (AT 513), Kolme kultaista poikaa (AT 707) 1249, 799, Kolme tohtoria (AT 660), Kuninkaan siivet (AT 575) 915, Likainen mies (AT 361), Lohikäärmeentappaja 234, 1528 (AT 300), Lumikki (AT 709), Naisten lemmikki 44, 1779 (AT 580), Rauta on kalliimpi kultaa (AT 677) 1105, 442, Siniparta (AT 311), Taistelu sillalla (AT 300A) 458, Tyttö veljiään etsimässä (AT 451) 1249, 971, Viisas hevonen (AT 531) 1249

Iivanan virsi 1026

ilmansuunnat 1618

Ilmarinen
– Kalevalassa 1302
– proosakertomuksissa 1673
– tutkijain käsittelemänä 86

initiaatioriitit 844, 845, 1727

Inkeri
– heimosuhteet ja perinne 1628
– hääitkut 419, 589, 953, 970
– Iljan virsi 793, 804
– Jyrin virsi 804
– kerto runoissa 655, 1161
– keruuhistoriaa 151, 1214, 1453
– kokkovirret 804
– lyyriset laulut 427
– Martin virsi 804
– Miikkulan virsi 804
– parausko 1737, 1403
– praasniekat 804
– Sotasanomat-runo 889

Inkerin virsi 1522

inkeroiset 1589

insestikiellot 1195

intiaanit 695, 990, 1666

Iro-neito 1185, 1249

iskelmät 53, 817
– huumori 1518
– Irwin 775, 776
– kotimaisuus-ulkomaisuus 126
– markkinointi 126
– naiskuva 1016
– Palle (Hirviseppä) 784
– protestilaulun tyylikeinot 206
– sanoitus 784, 890
– suosionvaihtelut 126
– syntytavat 890
– tanssimusiikki 126
– äänilevyt 1583

Iso härkä 464, 576, 1194, 1329, 1343:13, 1344

Iso sika 1401:8

Iso tammi 169:43, 246, 435, 1401:8, 1746
– neljä neittä 1760
– omenatammi 838

itkuvirret
– Inkerin hääitkut 419, 589, 953, 970
– Kaukolan hääitkut 1684
– kolttien 241
– kuolinitkut 432
– musiikillinen hahmotus 1362
– Tuonela-motiivit 1514

jakoaika 571, 1612

joiut, 701, 807

Joukahaisen virsi 174, 187, 907, 1045, 1141, 1150, 1389, 1421:15, 1554
– runon nimeäminen 1478

joulu 117, 309, 1051, 1589, 1644, 1699
– joulukuusi 1598
– joululaulut 84
– joululeipä 1380
– joulurauha 1764
– tähti-aihe 799
– kilpa-ajo joulukirkosta 1679
– lyhde 1223
– ortodoksien 368
– taiat 1129

juhannus 1589
– juhannuskuusi 496
– kokonpoltto 21
– taiat 262

juhlapyhät 216; ks. helkajuhla, iljanpäivä, jakoaika, joulu, juhannus, jyrinpäivä, kalenteri, katariinanpäivä, kekri, kiirastorstai, laskiainen, martinpäivä, mikkelinpäivä, nuutinpäivä, palmusunnuntai, pääsiäinen, vappu

juhlatavat
– iljanpäivä 793, 804
– juhannuskuusi 496
– juominen 1644
– jyrinpäivä 804
– Karjalan kannaksella (Unto Seppänen) 1436
– karnevaalit 386, 561
– katariinanpäivä 954
– kiiranajo 763
– kokkolaulut 1697
– Maaningan huiluuruppeemat 1364
– martinpäivä 326
– mikkelinpässi 1767
– penkinpainajaiset 1333, 1334
– ortodoksien joulunvietto 368
– Sulkavan suursoudut 97
– vatjalaisten 1385
– virpominen 1325

jumin häät 474

junttalaulut 1087

juonikaava 43, 44, 68, 395, 716, 859, 1594, 1730; ks. myös rakenneanalyysi

jyrinpäivä
– Jyrin virsi 804

jätkäperinne 1193

jättiläis-, hiisi- ja -kalevanpoikatarinat 1723
– hiisien malja (M 82, N 1031) 1206, 1230
– jättiläistytön leikkikalu 1035
– kirkonrakennus (N 401-600) 482, 854, 1296
– kiven heittäminen 354, 597
– sillanteko (N 201-205) 1049
– suhdetarinat (N 701-800) 270
– tervanjuonti (N 781) 674
– yliluonnollinen soutu (N 811-813) 405

Kadonnut veli: 808

kaksoset, kaksoisesineet 1623

kalastus
– kesäpyynnin aloittaminen ja lopettaminen 268
– uhrit 1412

kalastustaiat 1507, 1757; ks. myös loitsut

kalendaariperinne ja -riitit, ks. juhlapyhät, juhlatavat, kalenteri, merkkipäivät

kalenteri, ks. myös juhlapyhät, juhlatavat, merkkipäivät
– kesäkalastuksen aloittaminen ja lopettaminen 268
– kevään ja kesän alkaminen 124, 1083
– muuttolintujen tulo ja lähtö 332, 436
– puhdetöiden määräpäivät 1327
– pyykinpesu 1475
– Salmin ortodoksinen 1440
– sananlaskut 1605
– toisiaan vastaavat merkkipäivät 1208
– viikkolaskut 517
– vuotuisjuhlat 216

Kalevala
– Aino 1423
– Antero Vipunen 834
– huumori 1501
– häärunot 567
– Ilmarinen 1302
– Joukahainen 174
– kansaneepoksena 1487
– kouluopetus 876, 877
– Kullervo 392
– Kultaneito 567
– käännökset 33
– laulajan alku- ja loppusanat 297
– Lemminkäinen 1773
– Luojan virsi 581
– Maailmansynty 1378
– Pohjola 483
– Pohjolan emäntä 1160
– Päivän päästö 1470
– sampo 1479
– sanakirja 910, 1707
– sota-aihe 281
– synty B. Krompecherin mukaan 1523
– syntypaikkakiista 1560
– teosofinen tulkinta 979
– tärkeimmät laulajat 438
– uskomusolentoja 85, 91
– Vellamon neidon onginta 683, 878
– ylioppilasaineiden aiheissa 1590

kalevalamittainen epiikka, ks. balladit, historialliset runot, kertauslaulut, legendarunot, lyyrinen epiikka, sampo ja samporunot, sankariepiikka
– yksittäisiä runoja, ks. Hiihtävä surma, Kadonnut veli, Likainen neito, Metsästysretkelle hävinnyt poika, Olin orja vellollani, Sämpsä Pellervoinen, Tuonelta kosinta, Varahin varis jalalla, Vellamon neidon onginta, Vipusessa käynti

kalevalamittainen lyriikka, ks. myös kansanepigrammit, kehtolaulut, paimenenlaulut, priaamelit, sananlaskurunot
– Alahall on allin mieli 196, 1545
– Anna huolia hevosen 444, 1497
– Ei mun lauloa pitäisi 1766
– Ei sula sydänsuruni 705
– Emon haudalla 186, 900
– Emon huolet tyttäristä 829
– Emännän kolme kieltä 237
– En mie sitten laajoin laula 1426
– En ole musta luonnon musta 920
– En ole opissa ollut 143
– Enemp on minulla huolta 531
– ennen-kuin -rakenne 1324
– Erilainen kirkonkäynti 630
– eroottiset kaipuulaulut 188
– Etsei Suomet sorkeinta 1416
– haudalla käynti -aihe 467
– Huoliensa haastelija 1184
– Isän kotona ja miehelässä 768, 902, 1454, 1530
– jauhinrunot 666
– Jos mun tuttuni tulisi 1009
– Jouduin puulle pyörivälle 107
– Juomarille joutunut 661
– Kanna korppi 159, 1718
– Karjalan kaset palavat 992
– Kasvatti emo kanoja 237
– Ken emon unohtanevi 1121
– Kivinen linna 1274
– kohtalo-idea 1022
– kotiseudun ylistys 689, 1564
– Kun kuulen sanottavaksi 470
– Kun ma kuolen kuulu neito 802
– Kun ois tuuli mielellinen 588
– Kun oisin kuollut kolmiöisnä 1199
– kuolema-motiivi 1426, 1735
– käki-aihe 757, 1747, 1758, 1795
– Larin Parasken 1694
– laulajan alkusanat 1142
– laulajan kerskaus 1324
– laulajan kestitys 1173
– laulajan palkka 109
– Laulan pielekset pihoille 1758
– Laulavat Lapinki lapset 1135
– lauluja laulusta (Krohnin “Tunnelmarunojen tutkimusten”
esitöitä): 109, 347, 604, 608, 613, 1181, 1310, 1407, 1463, 1643, 1650, 1656, 1670, l677;l97, 243, 380, 521, 654, 691, 724, 1059, 1246, 1586, 1595, 1786
– lintuaiheet 1106
– lintusymboliikka 264
– Manalan neiti 290
– Meren ajoa odottavat 1726
– Meren neito, metsän sulho 1529
– Meri kuivi kuutta syltä 192
– Miehen kolme pahaa 1245
– Minä jauhan Jaakolleni 666
– Muodon moittiminen 1715
– naiskauneus 873-874
– onni-aihe 220, 1022, 1405
– Orvon elegia 467
– Pilvilampi 495
– Sananalainen 506, 634
– Sijan tiijän kussa synnyin 1735
– suhde isään 1040
– Syntymistään sureva 526, 577, 1594
– tanssilaulut 198
– tulisymbolit 1697
– Tunnen tuulet 237
– Tuvan pyytäminen 198
– Vaan en jouda laulamahan 473
– Vakka on syttä vatsassani 378
– Vieras emo 726
– Viikon viivyin Viipurissa 1416
– Älä kihlo kirkkotiellä 929

kalevalamittainen runous, ks. balladit, häärunot, Kalevala, kalevalamittainen epiikka, kalevalamittainen lyriikka, kehtolaulut, ketjurunot, lasten runot, loitsut
– eläimen monologi ja eläinten dialogi 45
– eläimet 47-48
– erisnimiluetteloita 89, 93, 293, 453, 607, 710, 805, 917, 1146, 1242, 1278, 1304, 1348, 1610, 1645
– Etelä-Pohjanmaan runojen ruotsalaiset lainasanat 1750
– Gananderin sanakirjassa 277
– Hämeessä 1822
– keskiajan kertomarunot 141
– Korpiselän epiikka 1748
– kyty kyinä kynnyksellä -klisee 1596
– laulajan rooli 649
– Neuvosto-Karjalan uusaiheiset runot 27
– Pohjola 483, 1270
– Pohjolan emäntä 1160
– runojen kansanomaiset nimitykset 684
– runojen nimeäminen 1478
– saari-aihe 992:18
– sanaluetteloita (eläimet, kasvit, kivennäiset) 1798
– Sisarten surmaaja -runo ja naisasialiike 1564
– soitintermistö 1810
– suhde veljeen 1079, 1370
– suhde äitiin 1563
– yleisluetteloita 253
kalevalamitta
– sanajärjestys 1633
– Virossa 1126

kalevalansävelmät
– musikologinen syntaksi 554

kalevanpoika, ks. jättiläistarinat

Kalevanpojan runo 218, 693, 1147, 1340
– Kalervikon kyntö 593
– Kalevanpojan kosto 864, 1036, 1467
– kaskenkaato 441

Kaloniemen neiti, ks. Anteruksen virsi

kansanelämänkuvaukset 22, 122

kansanepigrammit 1539:109
– Ei ole Vuoksen voittanutta 1
– Iharin koski 223
– Nälän kulku 1039
– Saaren palo 874:7, 998

kansanlaulut, ks. myös arkkiveisut, balladit, rekilaulut, uudemmat kansanlaulut
– Etelä-Pohjanmaan 1313
– laulukirjoissa 1583
– maailman laulutyylit (Lomax) 388
– mustalaislaulut 400
– sana- ja sävelrytmien vertailua 1771
– suhde iskelmään 890
– Suomen tataarien 850
– Tanskan 1790
– äänilevytuotannossa 1583

kansanlääkintä 213, 214, 215; ks. kansanparantajat, kotieläinten taudit, loitsut, lääkärikirjat, parantamisnäytelmä, taikuus, taudinselitykset, taudit
– kuukautiset 955
– muinaiskirkkoslaavin lähde 348
– rohtokasvit 1831
– Tuusniemellä 1323
– Uudellakirkolla (Vpl.) 1303

kansanmusiikki, 1107; ks. myös kansansoittajat, soittimet, sävelmät
– joiut 701, 807
– kantometrinen tutkimusmenetelmä 388
– Kaustisen kansanmusiikkijuhlat 700
– kolttien 701
– maailman laulutyylit (Lomax) 388
– pelimannimusiikki 94, 1672
– sana- ja sävelrytmien vertailua 1771
– suomenruotsalainen musiikkikulttuuri 95
– tataarien lauluperinne Suomessa 850

kansannäytelmät, ks. leikit, kiertueperinne

kansanparantajat 120, 572; ks. myös näkijät, tietäjätarinat
– Hurstinen, Heikki 573
– Kyyrä, Jussi (D 536) 454
– Muur-Juonas (Joonas Muurmäki, D 541) 330
– Vaalimon ämmä 1399, 1400
– verensulkijat (D 678) 1369

kansansoittajat 94, 1108, 1672

Kanteleen synty 1268
– oinaan luusta 627

Kanteletar, ks. kalevalamittainen lyriikka
– konkordanssi 639

karelianismi
– Iivo Härkönen 334
– I.K. Inha 765

karhu 350, 614, 958
– karhumyytti 1376
– peijaiset 83, 153, 1153
– taikavälineet 777, 1473, 1637

karja ks. myös karjataiat, kotieläinten taudit, paimenen laulut
– paimentaminen 1024, 1589
– Pyhä Yrjänä suojelijana 503

karjalaiset, ks. myös ortodoksit, praasniekat, siirtoväki, suurperhe
– kaskut laukkuryssistä 670
– lahjoitusmaaolot Kannaksen tarinaperinteessä 1762
– lastenhoito ja -kasvatus 403
– virpominen 1325

karjataiat 124, 763, 795, 938, 975, 1129, 1133, 1720
– eläinten osto ja myynti 1077
– karjaa ulos laskiessa 1030
– laitumen varaaminen 329

kartanotarinat 1186, 1187, 1350

kartografia 203, 268, 269, 310, 336, 722, 1494, 1654, 1668, 1699, 1774

kaskenviljely 752

kaskut, ks. myös pilasadut, vitsit
– alkoholikaskut 1527
– avioliittoaiheiset 494, 542
– evakkokaskut 717
– fyysinen vajavuus 1600
– henkilöistä 609, 1287, 1678
– jättiläiskala (AT 1960 B) 678
– kansallisuuskaskut (lastenperinteessä) 742
– kinkerit 230
– laukkuryssät 670
– markkinamatkat 1149
– morsiamenkatsonta 610, 1600
– mustalaiset 694, 908
– papin lahjukset 760
– papit 230, 1222, 1678
– poliittiset 1753
– repertuaarin osana 385
– suhde sananparsiin 1125
– valehteleminen 1116
– vanhapiika 1692

kastaminen 403

katariinanpäivä 954

Katrina kotikananen 606

Kaukamoisen virsi 466:117-118, 1432, 1460, 1675

kehruulaulut 1218

kehtolaulut 1500
– Aa aa Akkerin Kaija 471
– Aa aa allin lasta 594
– etninen tausta 1784
– Heijaten huovaten lapsiansa 1204
– Hämeen 928
– Ketun neuvot 616-617
– Kiteen 1101
– kuolema-aiheiset 618
– Lintu tuopi liinapaidan 360
– Nuku nuku nukkeroinen 996
– Nuku nuku nurmilintu 1702
– Nukuta Jumalan lasta 770
– Tule Jeesus kolmanneksi 671
– Tuuti lasta lampuriksi 1524
– Tuuti lasta nukkumaan 558
– Tuuti lasta suurelle vuorelle 1428
– Tuuti lasta tuomariksi 1524, 1688, 1722
– Tuuti lasta Tuonelaan 315, 618, 761, 1653
– uniukko 716

kekri 1644, 1699
– kekritulet 828

kenning
– arvoituksissa 415, 417, 1457:224,

kenttätyö 94, 271, 272, 342, 479, 523, 714, 735, 847, 923, 1139, 1213, 1214; ks. myös keruu, kerääjät
– konferenssi v. 1962 1792
– nuorisoryhmien keskuudessa 1825
– sananparsien tuntemus 17, 1499, 1739
– siirtokarjalaisten keskuudessa 24
– äänitykset 1476

kertauslaulut, ks. Aino-runo, balladit, Ilmanimmen kosinta, Kuolinsanomat, Leino leski, Lunastettava neito, Meren kosijat, Vassilei kuningas, Veneeseen pyrkivä neito
– Itkien kotiin 1172
– Kallaksen ja Kuusen jaottelu 1137

kerto
– kalevalaisten runojen teonsanat 154
– Länsi-Inkerin runoissa 655, 1161
– nominikerto 1681
– riimikerto 1704
– sanaparallelismi häärunoissa 931

kertomusperinne, ks. myös kaskut, kronikaatit, legendat, sadut, syntykertomukset, tarinat, vitsit 698, 832, 1013, 1761

keruu, ks. myös arkisto, kerääjät
– Hämeen vanhat runot 1822
– kuuhuulia-kilpailu 32

kerääjät, ks. myös tutkijat
– Akiander, Matthias 1093
– Alava, Vihtori 1453
– Basilier, Hj. 1032
– Borenius, A.A. 1560
– epäluotettavat 285
– Europaeus, D.E.D. 1577
– Gananderin kansanrunoainesten 277
– Gottlund, K.A. 1015
– Haljala, Kaarlo 1822
– Hämäläis-Osakunnan 1910-luvulla 1139
– Härkönen, Iivo 334
– Inha, I.K. 765
– Inkerin runonkerääjät 1800-l. 1214
– Kettunen, Lauri 1014-1015
– Koskinen, Hannes 190
– Kuitunen, Oskari 1780
– Kujala, Antti 578
– Lönnrot, Elias 806
– Metsäsuomalaisperinteen 1014-1015
– Neovius, Ad. 684
– Paulaharju, Samuli 1521
– Porkka, Volmari 453
– Ranta, Kaarlo 708
– Reguly, Antal 565
– Ritola, Juho 508
– Simonsuuri, Lauri 342
– Sonninen, Ahti 754
– Sääski, Sylvi 886
– vatjan runojen 1385

ketjukirje 880

ketjurunot 490, 928
– Hobu sadula 122
– Ken söi kesävoin 1447
– Kips kilo karjaan 1373
– Kits kile karja 1373
– Kukko ja kana meni saunaan 797
– Liiri lööri 1447
– Meri meiän ikkunalla 144
– Onnimanni 4, 741
– pakeneva 228
– palvelin minä talonpoikaa 615

ketjuuntuminen 588, 1009
— hölmöläissaduissa 720

kiertueperinne 67, 1699
– martinsantit 326
– tiernapojat 1212, 1301

kihlat, ks. myös avioliitto, kosiminen
– kihlamarkkinat 999
– kihlamatkat 999
– rekilauluaiheena 713

kiirastorstai 763

kilpakosintaruno, ks. Ansiotyökosinta

Kilpalaulanta, ks. Joukahaisen virsi

kirjallisuus ja folklore 27, 303, 489, 535, 649, 720, 1070, 1340, 1539, 1569, 1729
– Aho, Juhani 1402
– Aino-aihe 55
– Canth, Minna 1086
– Elinan surma 664
– Friman, Tuomas 1733
– Gananderin oppaat ja kansanlääkintä 404, 1396
– Haanpää, Pentti 1152
– Ingman, A.E. 533
– Kallas, Aino 1352
– Kivi, Aleksis 637-638, 718, 1211, 1230, 1263
– Lehtonen, Joel
– Lilius, Henrik 996
– Linna, Väinö 1044
– Lönnrotin lääkärikirja 1584
– Lönnrotin sanakirjan sananlaskuainekset 1033
– Meriläinen, Heikki 746
– mustaraamattu 132
– Olaus Magnus 274
– Paulaharju, Samuli 1521
– Petraeuksen kielioppi 1566
– Pyhän Stefanuksen legenda 859
– Päivärinta, Pietari 1071, 1717
– Rossi, Matti 649
– Sandman Lilius, Irmelin 1159
– Scott, Walter 743
– Seppänen, Unto 1436

kirjoitusmerkit 1100

kirkko, ks. myös kirkkoon liittyvät tarinat, papisto
– metsästys- ja kalastustaioissa 1757

kirkkoon liittyvät tarinat
– kirkon perustaminen (N 401-600) 87, 482
– kirkonkellot vedenpohjassa, ks. aarretarinat
– kirkonkivitystarinat (N 61-66 ym.) 354, 727
– maanalaiset käytävät 1611
– piru kirkossa (E 1211—1221) 1271
– vainajien jumalanpalvelus (C 1341) 383

kirkottelu 403

Kirsti ja Riion poika 1375

kiusoitteluperinne, ks. lastenperinne, ulkoryhmä

kliseet
– arvoituksissa 1300
– Jeesukseen liittyvät 978
– käki-aiheiset 1795
– laulanta-aiheiset 199, 774
– ”nenässä utuisen.. .“ 1556
– oratio rectan johtolauseet 1285, 1549, 1562
– papu 1082
– pihlaja 1548
– rekilauluissa 732
– sisarta tarkoittavat 780
– uudemmissa kansanlauluissa 62
– veli 1079, 1370
– äiti ja isä 1040, 1563

Kojosen pojan runo 466, 1694

Kokkovirsi 804, 1510

kollektiivitraditio 735

kolonialismi
– antropologian suhde 844
– kulttuuri-imperialismi Intiassa 370

kommunikaatio
– eleet 478, 479
– kirjoitusmerkit 110
– sanaton 480

kommat, ks. arvoitukset

konfigurationalismi 847

konfliktit, ks. myös rekilaulut, sosiaaliset vastakohdat
– evakkokarjalaisten ja suomalaisten 424
– suomen- ja ruotsinkielisten 633, 1307

kongressit
– ohjelmia ja esitelmien referaatteja 1791, 1792

korttipelit 839, 1088

kosiminen 1684
kosmologia 429, 924
– ison tammen tulkinnat 246

kotieläinten taudit 1024
– Gananderin Eläinten Tauti -kirja 404

kristinusko, ks. myös kirkkoon liittyvät tarinat, legendat, luostareihin liittyvät tarinat, ortodoksit, papisto
– tulo Karjalaan 321

kronikaatit 39

Kultaneito 567, 1005, 1065, 1382

kulttuurin muutos 669, 990

kummitustarinat 73, 74, 364, 1165, 1186, 1187
– häviävä talo (B 171, E 841) 105
– ”kova paikka” (B 401-500) 1787
– poltergeist (E 601-700) 418, 1570

kuningas ja keisaritarinat 231, 1543

kuolema 59, ks. myös hautajaiset, kuolemaan ja vainajiin liittyvät tarinat
– arvoituksissa 631
– kuolinilmoitukset 657
– sijattomat sielut 1768

kuolemaan ja vainajiin liittyvät tarinat
– “aika on täysi” (L 401) 897
– arkku painaa (C 201-300) 816
– kiista ruumislaudasta (C 131) 1174
– kotonakulkijat (C 301-400) 737, 794
– “kuollut ei saa kurkistella” (C 171) 233
– lapsivainajat (C 901-1000, C 1031, C 1041, C 1051) 1122
– Lenore (C 501, PT 365) 811
– meriraukka (C 1011) 762
– noidan kuolema (C 26) 278
– pilkkaaja hautausmaalla (C 1101-1130) 382
– Pitkä-Piena (C 1401) 1406
– tanssinhaluinen tyttö vainajana (C 151) 509
– vaimo kirkonväen kätilönä (C 1741) 504
– vainajien jumalanpalvelus (C 1341) 383, 945
– vainajien yliluonnollisuuden kriteerit 335
– valekuollut (C 1901—2000) 1716
– vanhurskaan kuolema (C 1, C 11, C 61) 278
– vedonlyönti (C 141, C 1131-1146) 1756
– villan vitvoja (C 141) 559

Kuolinsanomat 77, 466:119-120

kupletit 170, 784

Kurki kyntämässä 869

kuvaperinne 101

kuukautiset 955

kvasimyytit
– ihminen 1778, 1827
– mustalaiset 1099
– ryssän paita 1464

kyläyhteisö
– beduiinien 1288
– endogamia – eksogamia 1782
– Inkerissä 1589
– uudemmissa kansanlauluissa 771
– virpominen karjalaisessa kyläyhteisössä 1325
– ”ämmät” ja naimakaupat 62

käsikirjoituksia (vieraskielisten teosten suomenkielisiä)
– Hautala, Jouko: Die folkloristische Forschung in Finnland 212
– Kuusi, Matti: Parömiologische Betrachtungen 640
– Kuusi, Matti: Regen bei Sonnenschein 641
– Taylor, Archer: The Proverb 1539

käsityöläiset
– sananparsissa 1485

käyttäytymisnormit
– mustalaisten 502, 826
– ortodoksien 1185, 1353

käärmetarinat 544, 933, 1505, 1775
– käärmeiden käräjäkivet (R 11) 439

köllit, ks. myös ulkoryhmä 696
– kansakohtaiset 935
– savolainen pulloposki 766
– vieraspaikkakuntalaisten 935, 940-941

köyri ks. kekri

Laivaretki 520, 813, 814
– Purren itku 1806

Laivassa surmattu veli 740, 808

lappa1aiset
– arvoitukset 1517
– joiku 807
– kolttien musiikkiperinne 701
– Lapin noita suomalaisessa tarinastossa 1019, 1057
– Laurukais-tarinat 9, 863
– meriraukka 762
– noitarummut 337, 1614
– Olaus Magnuksen tiedot 274
– pyhät paikat 1103
– seidat 803
– uskomusperinne 1765
– uskonto 1176
– vaihdokastarinat 1207
– vainajausko 803

laskiainen 561, 571, 1589, 1604

lastenhoito 403

lastenkasvatus 402, 403, 583, 702, 1579
– kummin ja kätilön vaikutus 1264
– kuritussananlaskut 1392
– lastenpelotukset 583, 1275, 1345
– ohjeet morsiamelle 1114
– yöitku 328

lastenperinne, ks. myös hokemat, leikinalkajaislorut, leikit
– arvoitukset 853
– ennustaminen 426
– herjaaminen 787, 788
– härnääminen 550, 928, 1434
– ikäryhmäperinne 88, 1387, 1820, 1821
– kansallisuuskaskut 742, 1387
– kaupungissa 836
– kioskileikki 1820
– kiroileminen 1434
– kotileikki 1820, 1821
– kummitusjutut 523, 1052, 1128
– lastentarhassa 88, 1820, 1821
– leikkikielet 942
– leikkipaikat 550, 836
– luettelo kilpakeräyksestä v. 1969: 1796
– maaseudulla 836, 1721
– nappilorut 426
– nimipilkat ja -hokemat 884
– nolaaminen 523, 550
– norjalainen 1023
– perinteen muuttuminen 570
– pihayhteisöt 523
– sakki 584
– salaseurat 356
– satujen kokeminen 1158
– suomen- ja ruotsinkielisten suhteet 633
– supranormaalit elämykset 1052
– vitsit 1424
– väännelmät 550
– yksilötutkimus 524

lastenrunot, ks. myös Viron folklore
– Antti armas naitettiin 84, 221
– Elli keitti vellii 123
– Hiiren häät 1447
– Hiiren runo 221
– Hiiri hiiri hiukkahammas 42
– Hiiri naittoi tyttärensä 283
– Huomenna mennään Lappeenrantaan 976
– Huru huru hummalla 179
– Hämeessä 928
– Jäniksen neuvot 860, 861
– Ken söi kesävoin? 1447
– Kirpukkainen neijokkainen 283
– Lennä lennä leppäkerttu 193
– Palvelin minä talonpoikaa 690
– Piu pau papinkello 1069, 1145
– Pois pilvi päivän päältä 1752
– Riit raat rannan pappi 1375
– Rju rau reporukka 375
– Soi soi soropilli 193
– Soutaa Suomeen 80
– suomalais-venäläiset 490
– Taivaassa paimenena 375
– Tiainen olutta keitti 283
– Tii tii tiainen 307
– Tii tii tikanpoika 1752
– Tule meille, Tuomas kulta 84
– Voiteenpyyntö heinäsirkalta 1118

lasten surmaaminen 577, 922

laulun kuvaukset
– Inkerin runoissa 199
– Vienan ja Aunuksen runoissa 774

laulunäytelmät
– tiernapojat 1212, 1301

Lauri Lappalainen 1113

leqendarunot
– Imetegija 1081
– Luojan laivaretki, ks. Laivaretki
– Luojan virsi 581
– Länsi-Inkerissä 520
– Mataleenan virsi 1522
– Piispa Henrikin surinavirsi 482
– Silta ja kirkko 989
– Tapanin virsi 13
– Viron orja ja isäntä 522, 846, 1192, 1237, 1738

legendat, ks. myös legendarunot, luostareihin liittyvät tarinat, pyhimykset, syntylegendat
– Jerusalemin suutari (AT 777) 211
– luostarilegendat 321
– Olaus Magnuksen 274
– Pyhä Stefanus 859
– Pyhä Yrjänä ja eläimet 503
– rakenne 394, 395
– Salmin pyhimyslegendat 1440
– Seitsemän unikekoa (AT 766) 1581
– yliluonnollinen purjehdus -motiivi (N 811-813, D 1311) 405

lehdistö 1571
– Kurikka 312
– miesten lehdet 70
– nuorisolehdet 69, 1067
– rintamalehdet 1368
– Savon Sanomat 313-314

leikinalkajaislorut 99, 100, 523, 1132, 1244, 1299, 1646; ks. myös hokemat, lastenperinne
– Ensimmäinen enkel 4
– kuppariaihe 821

leikit (kansan-), ks. myös näytelmäleikit
– eläinaiheet 47-48
– hanhisilla 1430
– hippasilla 952
– hirvisillä 1516
– hyys hyys Hymylään 1667
– häiden jäljittelyleikki 1508
– Jerusalemin suutari 211
– ketjukirje 880
– kätken kiveä 831
– laivasilla 825
– laululeikki “Kutsu sa sulo neitonen” 555
– liinanmyynti 679, 680
– nauriisilla 1235
– näkkisillä 513
– panttileikit 268, 270, 372
– parisilla 390
– Seppänen, Unto: Myllytarinat 1436
– sokkoleikit 149
– susilampaisilla 1235
– tanssileikit 1411

leikit (lasten) 410, 411
– hyppyleikit 523
– kielletyt leikit 835, 836, 837
– kiinniottoleikit 1533
– kotileikit 257, 523, 550
– leikkipaikat 550, 836
– leikkisodat 584
– lääkärileikit 194
– nuorahyppely 599
– pelit 570
– roolileikit 550, 570
– ruutuhyppely 1664
– suomalaiset ja saksalaiset 951
– välituntileikit 598

leikkikielet 942

leikkilaulut 1430, 1516; ks. myös tanssi
– “Kutsu sa sulo neitonen” 555
– piirileikkilaulut 809

Leino leski 1619, 1745

Lemminkäisen virsi 276, 466:115-118, 883, 1037, 1291, 1626, 1773
– kilpalaulu 548
– käärmeaita 711
– käärmeolut 1555
– pako Saareen 1432, 1675

liettualais-itämerensuomalaiset kosketukset 577:82

liiviläisten perinne 1027

Likainen neito 1714

loitsut 428, 1442
– Ahti 1597
– alkuperäteoriat 939
– ampiaisen 319, 665, 1309
– hammastaudin 1674
– hevosen 1503
– hevosen synty 1535
– hylkeen 341
– Hämeessä 1822
– hämähäkin 1253
– härän synty 1331
– Jeesus 978
– kalastajan sanat 1363, 1519
– karhun sanat 260, 830, 831
– karjan 260, 1030, 1133
– kateen sanat 260, 518, 1558
– kitumaan manaus 193
– kiven sanat 112, 113
– koiran lumoussanat 1621
– korpin synty 1361
– Korpiselässä 1748
– kristilliset piirteet 520
– Krohn, Kaarle: loitsukeräelmät 1459
– käräjillä 1054, 1413
– käärmeen 665, 1182, 1647
– käärmeen synty 169, 1573:28-36, 1712
– lemmennosto 1356, 1357, 1713
– lumikon (talvikon) synty 169
– löylyn sanat 1420
– maagiset varusteet 1445
– maanviljelyksen 1319
– mahdottomuuskaavat 1719
– makuulle mennessä 1178
– manauspaikat 457
– metsästys- 41, 160, 448, 449
– Neitsyt Maana 338
– niukahduksen sanat 1438
– noita 154
– omaan synty 1331
– onkijan sanat 621
– oravan sanat 1217, 1419
– pakkasen sanat 1354
– para 129
– parannusloitsut 1822
– pistoksen ammunta 1746
– pistoksen sanat 246, 275, 1504
– pistoksen synty 1343:14
– pohjoismainen loitsuluettelo 1791
– puun sanat 1047, 1603
– pyhimykset 155
– päästäinen 1155
– raudan sanat 238
– raudan synty 169:55, 250, 789
– rukoukset 978
– ruton sanat 275, 416
– sian synty 1331
– siikasen sanat 1111, 1573
– sisilialaiset 447
– sisiliskon sanat 1298, 1469
– sotaanlähtijän sanat 1445
– sotaloitsut 1574
– suden synty 1573:24-36
– sudenluvut 800, 1030
– synnyttäjän 421, 1751
– taikinan 1630
-taivaasta putoaminen syntyaihelmana 1696
– tietäjän nostatussanat 396
– tietäjän varausloitsut 357
– tulen luku 460, 1136
– tulen synty 152, 192, 294, 295, 653, 659, 745, 1034, 1342, 1696, 1812
– tuulen sanat 1676
– verensulkusanat 977
– vertausloitsut 452
– virolaiset 801
– virolais-suomalaiset 1318
– voiteen sanat 901
– yönitkettäjän sanat 328:19
– ähkyn sanat 1220, 1221

loppiainen 368

Lunastettava neito 1001, 1657

Luojan laivaretki, ks. Laivaretki

Luojan virsi 106, 121, 520, 581, 644, 799, 1250
– Hiiden sepän kahlinta 193
– Lapsen etsintä 1311
– sikiämisaihelma 1185

luonnonilmiöiden selitykset 367, 379, 1829-30; ks. myös luonnonäänet, syntykertomukset, syntylegendat
– kuunpilkut 963
– litamato 879
– tulikettu 1236
– tähdet 72
– valoilmiöt 273:72

luonnonäänet
– kirkonkellot 336
– lintujen äänet 103, 235, 259, 1210
– myllyjen äänet 823
– ruokakello 519

luostareihin liittyvät tarinat 321, 962, 1611

lyyrinen epiikka
– Kiistasin kivelle uida 147
– mustalaisten 412
– Poikako vai tyttö? 922
– Päivän kera kilpaa 1262, 1482
– Soljella sotaan 1167
– Tein mie tielle tetrin ansan 936

lähdehistoria
– Gananderin runot 693
– Gananderin sanakirja 277
– sananlaskujulkaisujen 1491
– venäläisten arvoituskokoelmien 1457

lähdekritiikki 50, 272, 827, 1589
– epäaito perinne 285

lähdeselvityksiä, ks. myös aineskokoelmat
– Akiander, Matthias: sananparsikeräelmä 1093
– Basilierin julkaisemattomat 1032
– Euchologicum Sinaiticum 348
– Ganander: Eläinten Tauti-Kirja 404
– Gananderin kokoelmien Tulen luku 360
– Hellenin Aenigmata Esthonica 1164
– Lavian väärennykset 982
– Lönnrotin sanakirjan sananlaskuaines 1033
– Petraeus: Linguae Finnicae brevis institutio 1566
– Proverbia Finkenbergiana 733
– Schröter: Finnische Runen 1028
– Salmelainen: Suomen kansan satuja ja tarinoita 1247, 1248
– ”Tuntematon D” (arvoituskäsikirjoitus) 1308
– vatjalaisen Anna Ivanovnan runot (Sjögren, Reguly ym.) 565

lääkärikirjat
– Ganander: Eläinten Tauti-Kirja 404
– Ganander: Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki 1396
– Lönnrotin “Koti-Lääkäri” 1584

maahistarinat 1617, 1765
– vaimo maahisten kätilönä (C 1741) 504

maailmankuva, ks. myös luonnonilmiöiden selitykset, mytologia, Tuonela
– Jerry Cottonissa 1321, 1322
– taivaskuvitelmat 172

Maailmansyntyruno 71, 177, 1213, 1378, 1435, 1800
– Meren haravointi 1760

maantieteellis-historiallinen menetelmä 240, 734

maanviljelystaiat 753, 1025, 1090, 1194

magia, ks. taikuus

mahdottomuussymbolit 1081, 1154
– loitsuissa 1719
– sananparsissa 563

Maie-runo 477, 1448

Marketta ja Anterus 1185

Marketta ja Hannus 304, 1080

markkinat 1589
– helppoheikki 872
– kaskuissa ja tarinoissa 1149

marssilaulut 809:21

martinpäivä 326
– Martin santti 804

marxilaisuus, ks. ideologiat

Mataleenan virsi 1522

menninkäiset, ks. kuolemaan ja vainajiin liittyvät tarinat

mensuraali 415, 417
– pilasaduissa 1154

Meren kosijat 619, 1660

merkkipäivät 351, 571, 995, 1202, 1325; ks. myös juhlapyhät, kalenteri
– enteiden kuuntelu 1634
– juhannuskaste taioissa 1772
– keskitalven päivä 1076
– kesän alkuun sijoittuvat 124
– kokonpoltto 21
– laskiaisruuat 205
– matinpäivä 911
– parittaiset 1208
– puhumiskiellot 351
– syöpäläisten hävittäminen 571
– unikeonpäivä 1581
– uusivuosi 1444
– vappu 1537

metaforakieli
– hääitkujen 419, 589, 970

metodit 78, 98, 271, 414, 636, 1591, 1828; ks. aineksen systemointi, funktioanalyysi, lähdekritiikki, maantieteellis-historiallinen menetelmä, perinnelajianalyysi, psykoanalyysi, rakenneanalyysi, repertuaarianalyysi, sisällön analyysi, tilastollinen menetelmä, typologinen menetelmä, yhteisöntutkimus, yksilötutkimus

metsäsuomalaisten perinne
– arvoitukset 1014-1015
– lastenrunot 221
– loitsut 1438
– samporuno 1250:12
– sananparret 344

metsästys, ks. myös loitsut, metsästystaiat
– hylkeenpyynti 1781
– onnen pilaus 1781
– uhrit 1412

Metsästysretkel1e hävinnyt poika 110, 808

metsästystaiat 265, 363, 1757, 1781; ks. myös loitsut
-ehtoollisleipä 1754
– kanalinnut 686
– kirkon voima 1757
– orava 81
– susi ja kettu 773

Miekka merestä 420, 778, 1055, 1602

miestenlehdet 70

mikkelinpäivä 289
– Miikkulan virsi 804

mordvalaisten folklore 493, 924
– ersä-balladit 730

Morsiamen kuolo, ks. Anteruksen virsi

muistajaiset 595, 628

muistitieto 39, 1762, 1769; ks. myös kansanelämänkuvaukset
– jätkäperinne 1193
– kansalaissotaa koskeva 1112, 1390
– nälkävuodet 226
– O.A.F. Lönnbohm 605
– rautarenkaat kalliossa 133

mustalaiset 638:347, 1099
– kaskuissa 694
– lauluperinne 412
– tavat ja normit 502, 826
– wellerismit 851

mytologia 783, 1024
– astraalimytologia 72
– dualistiset myytit 665
– eskimoiden Sedna 1293
– luoja ja vastaluoja 665, 712
– maailmanpalo 250
– mordvalaisten maailmankannattajakalat 924
– ukkosenjumala 712
– vogulien sankaritarinoissa 469

Myyrin miniä 577

myytit 201, 859; ks. myös kosmologia, maailmansyntyruno, mytologia, syntykertomukset
– ihmisensyntymyytti 593
– karhumyytti 1376

Myyty neito 857, 988, 1631

nativistiset liikkeet
– cargo-kultti 669
– ghost dance 990, 1666

Neljän neidon runo 495, 1002, 176

Neuvosto-Karjala 27

nimet, ks. myös paikannimisananparret ja -tarinat
– kansanrunoissa 325, 1480
– Suomen Kansan Vanhat Runot VII 1-3:n nimiluettelo 944
– taioissa 1143

noitatarinat 1166
– ”Kolmen lukon takana” (D 401) 376
– Lapin noita (D 11, D 21, D 1101-1300) 1019, 1057
– noita ja käärme (D 231, D 921, D 926) 377
– noita yöllä kirkossa 818 (D 311-361)
– paholaismotiiveja (D 401-500) 376, 1273
– taistelevat noidat (D 271) 1330
– trullit (D 1701—1900) 20, 532, 1166, 1273, 1606, 1607, 1620:68, 1703

noituus 1166, 1614, 1666; ks. myös šamanismi, taikuus
– noitavainot 339, 1607
– l600-luvun oikeudenkäynnit 224

Norjan folklore, ks. myös Skandinavian folklore
– Draumkvaedet-visioruno 1542
– lastenperinne 1023
– wellerismit 163

novellisadut
– Keisari ja apotti (AT 922) 35, Kolme tohtoria (AT 660) 915, Oidipus (AT 931) 543, Rauta on kalliimpi kultaa (AT 910 B) 492

nuorisokulttuurit ja -ryhmät 69, 393, 1409, 1410-1411, 1589, 1819, 1825
– nuorisolehdet 69, 1067
– Suomen- ja ruotsinkielisten suhteet 633

nuutinpäivä 67

nykyperinne, ks. myös graffitit, huulet, jätkäperinne, kaskut, lastenperinne, muistitieto, opiskelijaperinne, populaarikulttuuri, ufot, vitsit
– AIDS 1215
– horoskoopit 772
– häät 1826
– nykytarinat 1818
– spiritisminpeluu 692, 769,

näkijät 164, 330, 573, 1078, 1721; ks. myös tietäjät

Nälän kulku 1391

näytelmäleikit ks. myös laulunäytelmät 1235, 1508
– lampaisilla 1234
– leikkihäät 474
– liinanmyynti 680
– nauriisilla 752, 1234
– susilampaisilla 752:144
– ukkokämppäisillä 752:143
– äitisillä 752:143

näyttämötaide
– antiikki 858
– Canth, Minna 1086
– karhunpeijaiset draamana 1153
– keskiaika 102
– Kivi, Aleksis 637-638

0din 1711

oikeudenkäyttö, ks. myös rikollistarinat
– vankila 1649
– väärä vala (F 201) 1680

Olin orja vellollani 1506

Oljamissa käynti 1063, 1684

opiskelijaperinne
– amerikkalainen 491
– kortinpeluu 1088
– povaaminen 725
– tenttitaikuus 138

oppihistoria, ks. myös folkloristiikka, tutkijat
– Aarne, Antti 422
– Agricolan jumalaluettelon kommentaarit 1520
– Ahdin ja Kyllikin runo 61
– Akiander, Matthias 1093
– Borenius, A.A. 1560
– Castren, M.A. 1198
– “folk” ja ”lore” 1823
– fraseologian tutkimus 637-638
– Ilmaris-käsitykset 86
– intressidominanssi 247
– Ison tammen selitykset 246
– jatkuvuuden käsite saksalaisessa etnologiassa 98
– Krohn, Kaarle 240
– laulajatutkimus Virossa 6
– loitsujen alkuperäteoriat 939
– mana 868
– Mannhardt, W. 783
– Petraeus ja 1600-luku 1566
– Pilvilammen tulkinnat 495
– saduntutkimus 1341
– sampotulkintoja 1511
– Setälä, E.N. 26
– Sämpsä Pellervoinen 1531, 1534
– taudinetiologia 275
– Thompson, Stith: The Motif-Index of Folk Literature 541
– Turun akatemian noitakäsitykset 224

ortodoksit, ks. myös karjalaiset 227, 368, 628
– ikonien käyttö 950
– kaskuissa 670
– legendaperinne 321, 394, 395
– muinaiskirkkoslaavin lääkintätietous 348
– pyhimykset 961, 1440
– räähkä 1353
– siveysnormit 1185
– vanhauskoisuus 962

paasto 229, 1185

Pahasulhollinen 896

paholainen, ks. pirutarinat

paholaisusko
– 1600-luvun Suomessa 224

paikallisperinne
– Anjala 1186, 1187
– Asikkala 626
– Ei ole Vuoksen voittanutta 1
– Elimäki 578
– Etelä-Pohjanmaan kansanlaulut 1313
– Haapavesi 508
– Hauhon Hyömäki 735
– Iisalmi 150, 1188
– Ilomantsi 385
– Impilahden sananparret 943
– Jalasjärvi 626
– Jämsä 1829-30
– Kaivopuisto 1818
– Kangasala 511
– Kangasniemi 1780
– Kannas 24
– Kauhajoki 1170, 1243
– Kiteen kehtolaulut 1101
– Kiuruvesi 1213
– Kokemäki 120
– Korpilahti 1306
– Korpiselkä 1748
– Kuhmoinen 1822
– Laihia 534
– Lapuan vertaukset 706
– Lavansaari 949
– Leppävirta 190
– Maaninka 1364
– Nälän kulku 1039
– Paltamo 1509
– Parkano 185
– Pello 1617
– Pieksämäki 1366
– pilkkanimet 935, 940-941
– Pyhäjärvi Ol. 562, 1724
– Raudun rekilaulut 913
– Räisälä 648
– Rääkkylä 282
– Saha 532
– Sammatti 1346
– Sotkamo 1068, 1509
– Sulkava 1817
– Suomenniemi 1819
– Suonenjoki 1471
– Säräisniemi 626
– Tampereen leikinalkajaislorut 1646
– Tuusniemi 1323
– työmaakohtaiset laulut 824
– Uusikirkko Vl. 1303
– Valkeala 67
– Vehkalahti 1175
– Veteli 1620
– Vieremä 662
– Vihti 708
– Vuoksela 626

paikallistarinat, ks. historialliset paikallistarinat

paikannimi sananparret 943

paikannimitarinat 551, 562, 707, 1233, 1346, 1776

paimenen laulut
– Muut kirkkoon, minä karjaan 1661
– Muut menee 960
– Paimenen hätä 812

palmusunnuntai 1202
– virpominen 1325

pantinlunastus 268, 270, 372

papisto, ks. myös kirkko
– kaskuissa ja pilasaduissa 35, 230, 760, 1222, 1526
– lahjukset ja maksut 728, 760
– taioissa 1625

paradoksi 415, 417

parannustaiat, ks. myös kansanparantajat, kotieläinten taudit, loitsut, parantamisnäytelmä, taudinselitykset, taudit
– eri aineiden käyttö 169
– lapsen hammas 42
– lapsen yöitku 328
– metallit 843
– silmilähteet 973
– sylkeminen, sylki 647
– synnytys 403, 1751
– syntyvyydensäännöstely 423

parantamisnäytelmä 275:212

parapsykologia 134, 1570

paratarinat (H 101-300) 129, 1403

parodiat 1263; ks. myös kvasimyytit, lastenperinne, pilasadut

peijaiset 595, 1153

pelimannimusiikki 94, 1672

performanssi 697

perhe 1195, 1289, 1589

perinnelajianalyysi 271, 272, 637-638, 735, 1122, 1741

perinnepolitiikka 418

perinteen mukaelmat ks. myös kirjallisuus ja folklore 704, 1247

perinteentaitajat, ks. myös kansanparantajat, näkijät, tietäjät
– Hartman, Johan 1151
– Haudanmaa, Matti 1672
– Hauhon Hyömäessä 735
– Hurstinen, Heikki 573
– Hänninen, P.J. 1636
– Kainulainen, Juhana 438, 806
– Karjalainen, Martiska 438
– Kekki, Aino 611
– Kieleväinen, Vaassila 438
– Korkeamäki, Annastiina 923
– Kyyrä, Jussi 454
– Kyyrönen, Matrona 1041
– Kähmi, Martta 1344
– Larin Paraske 684, 1564, 1694
– Lempinen, Juuso 94
– Malinen, Ontrei 438
– Martiskainen, Kuisma 385
– muistisuoritukset, perinteen reproduktio 272
– Perttunen, Arhippa 438
– Savolainen, Helena 1415, 1829-30
– Schultz, Anna-Maria 1783
– Sissonen, Mishi 1577
– Sivulahti, Joonas 1822
– suhde traditioon 1338
– Tuovinen, Pekka 18, 1442

persoonallisuus kulttuuri -koulukunta 402, 403, 1232

persoonallisuustutkimus 702, 847, 1829-30

piirileikki 1819

Piispa Henrikin surmavirsi 482

pilailuperinne 317

pilasaarna 1263

pilasadut, ks. myös hölmöläissadut, kaskut
– jättiläiskala (AT 1960 B) 678
– ”mahdottoman suuri” (AT 1960) 1154
– Matti ja piru 781, 986, 1073
– pappi 1222
– pappi ja lukkari 1526
– Peuckertin käsitys 663
– tutkimuksia eri satutyypeistä: Hiiri hopeamaljassa (AT 1416) 1609, Keisari ja apotti (AT 922) 35, Kolme tohtoria (AT 660) 915, Mies etsii kolmea yhtä tyhmää kuin vaimonsa (AT 1384) 443

Pilviin viety 808

Pilvilampi 495

pirutarinat 376, 1662
– friimuurarit (E 501) 204
– häviävä talo (E 841) 105
– leikillä hirteen (E 456) 1546
– mellastava piru (E 601) 1570, 1571
– myöhään saunassa (E 261 ym, F 61 ym) 125, 891
– “Nakkaanko ma?’ (E 491) 718
– noita ja piru (D 401—500) 1273
– noitasapatti (D 1831, D 1841) 1607
– piru ja kortinpelaajat (E 201, E 211) 926
– piru ja ukkonen (E 1402) 712
– piru kirkossa (E 1211, E 1221) 1271
– piru kuolleen nahassa (E 861) 1078
– piru rovioi kasken (E 1071) 1366
– piru sulhasena (E 256) 1544
– piru taksvärkkärin apuna (E 461, E 466, K 15) 1669
– pirulle luvattu (E 551) 739
– pirun ulkonäkö (E 101-200 ym.) 176, 926
– poltergeist, ks. mellastava piru
– pyyntionni pirun avulla (E 563, E 566, E 571) 1272
– sopimus pirun kanssa (E 520-E 552) ym.) 1698
– tanssinhaluinen tyttö (E 231) 790
– vaihdokas (E 901-1000) 535, 1207, 1294

Pohjanmaan kansanperinne 596; ks. myös paikallisperinne

Pohjola
– Kalevalan mukaan 744
– runoissa 483, 1270

poliittiset laulut 840, 882

polygynia 1024, 1289

populaarikulttuuri, ks. elokuvat, iskelmät, radio ja TV, sarjakuvat, viihdekirjallisuus
– horoskoopit 772
– mainonta 324
– rockmusiikki 1816
– sankareita 44, 75, 688, 1169, 1321, 1322

praasniekat 804, 1205, 1589

priaamelit 893, 936

propaganda 840

psykoanalyysi 506, 702, 844, 847
– Jung, C.G. 1003

puberteettiriitit 844, 845, 1666

puhdetyöt 1372

puheenparret 904, 1539:127
– Kivi, Aleksis 637-368
– konsekutiivifraasit 267:66
– kurikka orrenpäässä 1622
– soinnuttelufraasit 415:105, 417:55

puhtaus 1475

Punaparran sota 1340

pyhimykset, ks. myös legendarunot, legendat
– Ilja-Elias 793, 1440
– Katariina 954
– kreikkalaiskatoliset 961
– loitsuissa 978, 1331, 1363
– Martti 326
– Miikkula-Nikolaos 1440
– palvonta loitsujen valossa 155
– perttu-Bartolomeus 1140
– Salmin perinteessä 1440
– Yrjänä-Georgios 503, 1030, 1440

pyrkimäluvut 856, 1684

Päivän päästö 658:18, 699, 1470
– Meren ajoa odottavat 1726

Päivölän pidot 1037
– Oluen valmistus 1671

pääsiäinen 1202, 1589
– kokonpoltto 21

raamattu
– arvoitusten pohjana 530
– fraasisitaatit 637-638
– taioissa 685

radio
– iskelmät 126, 1016, 1276

rakenneanalyysi 271, 272
– arvoitusformulat 415, 417
– balladit 980
– fraasien luokitus 637-638
– ihmesadun ja seikkailuviihteen (James Bond) vertailu 44
– ihmesadut 44, 68, 1104
– juonikaavat, 43, 44, 68, 395, 716, 859, 1730
– kaskut 1753
– legendat 394, 395
– rakkausnovellit 1060
– sananparsiformulat 451, 1576, 1682
– tarinat 73, 74, 727, 794, 1035, 1698
– viihdekirjallisuuden formulat 580

referaatteja ja esittelyjä
– Aarne, Antti: arvoitustutkielmia 1462
Die magische Flucht 870
– Anderson, Walter: Ein volkskundliches Experiment 272
Eine neue Arbeit zur Experimefltellen Volkskunde 272
Kaiser und Abt 35
– Armstrong, Robert P.: Content analysis in folkloristics 272
– Bartlett, F.C.: Some experiments on the reproduction of folk stories 272
– Bascom, William: The forms of folklore: prose narratives 272
– Blehr, Otto: Noen synspunkter på analysen av folketrofortellinger 272
– Borenius, A.A.: Luojan virsi 1560:14
– Burckhardt, Heinrich: Zur Phychologie der Erlebnisse 272
– Bødker, Laurits: Folk literature (Germanic) 272
– Celander, Hilding: Staffansvisorna 13
Stjärngossarna 1212
– Chambers, E.K.: The mediaeval stage I-II 102
– Christiansen, R. Th.: Fabulat og memorat 272
– Cushing, F.H.: The dead and the living 1379
– Cushing, F.H.: The cock and the nouse 272
– Danmarks gamle folkeviser 1790
– Dorson, Richard: Buying the wind 272
– Dundes, Alan: Structural typology in North Axnerican Indian folktales 272
Toward a structural definition of the riddle 272
Trends in content analysis: a review article 272
– Dyer, Richard: Stars 1017
– Eliade, Mircea: Schainanismus und… 867
– Enäjärvi-Haavio, Elsa: The Finnish shrovetide 1604
The game of rich and poor 1740
Ritvalan helkajuhla 468, 1452
– Eskeröd, Albert: Årets äring 414
– Fabula 9:n artikkeleita 271
– Fischer, J.L.: The Sociopsychological analysis of folktales 272
– Fossenius, Maj: Majgren, majträd, majstång 960
– Frake, Charles 0.: A structural description of Subanun “Religious behaviour” 272
– Gennep, Arnold van: Manuel de folklore 216
– Gerould, G.H.: The ballad of tradition 1096
– Goldstein, Kenneth: A guide for field workers in folklore 272
– Granberg, Gunnar: Memorat und Sage. Eine methodische Gesichtspunkte 272
Skogsrået 414
– Grudde, Hertha: Wie ich meine ‘Plattdeutschen Volksmärchen aus Ostpreussen’ aufschrieb 272
– Haavio, Martti: Karjalan jumalat 244
Suomalaiset kodinhaltiat 50
Väinämöinen 827
– Haavio-Mannila, Elina: Kylätappelut 984
– Hako, Matti: Das Wiesel… 747
– Hako, Matti ym. (toim.): Aatteet ja vaatteet 515
– Hand, Wayland D.: Status of European and American legend study 272
– Hartmann, Elisabeth: Die Trollvorstellungen in den Sagen und Märchen der skandinavischen
Völker 272, 758, 1251
– Harva, Uno: Vainajainpalvonnasta 1320
– Hautala, Jouko: Lauri Lappalaisen runo 748, 1351
– Hofmann, Winfried: Das rheinische Sagwort 965-966
– Honko, Lauri: Geisterglaube in Ingermanland 104
Krankheitsprojektile 1433
Memorates and the study of folk beliefs 272
– Hultkranz, Åke: Religious aspects of the Wind River Shoshoni folk literature 272
The North inerican Indian Orpheus tradition 272
– Itkonen, Erkki: A.A. Borenius-Lähteenkorva, kansanrunouden kerääjä ja tutkija 1553
– Itkonen, T.I.: Heidnische Religion 1176
– Jevsejev, V.: Karelskije epitseskije pjesni 1552
Osnovy 1281
– Johansons, Andrejs: Der Schirmherr des Hofes im Volksglaube des Letten 104
– Järviä-Nieminen, Iris: Suomalaiset sanomukset 966
– Kaberry, Phyllis: Malinowski’s contribution to fieldwork methods and the writing of ethnography
272
– Kallas, Oskar 1137
– Kardiner, Abram: The individual and his society 702
– Koskenjaakko, A.A.: Koira suomalaisissa ja virolaisissa sananlaskuissa 719
Laki, oikeus ja oikeudenkäynti suomalaisissa sananlaskuissa 822
Sananlaskututkimuksia 719
Virkamiehet ja herrat suomalaisissa sananlaskuissa 719
– Krompecher, Bertalan: Die Entstehung des Kalevala 1523
– Kuusi, Matti: Sampo-eepos 681
Sananparsiston rakenneanalyysin terminologiaa 272
Vanhan kansan sananlaskuviisaus 406
Über Wiederholungstypen 1137
– Köngäs Maranda, Elli ja Maranda, Pierre: Structural models in folklore 272, 1377
– Laiho, Lauri: “Komm nicht, Frost, in die Stube” 489
– Leach, Edmund: Lévi-Strauss in the garden of Eden… 272
– Lévi-Strauss, Claude: The structural study of myth 272
– Liungman, Waldemar: Satututkimuksia 1777
Sinnesvillkor och sägenbildning samt därmed sammanhängande
trosföreställningar 272
– Littleton, C. Scott: A two-dimensional scheme for the classification of narratives 272
– Lomax, Alan: Folk song styles and culture 388
– Loorits, Oskar: Volkslieder der Liven 1027
– Lord, Albert B.: Yugoslav epic folk poetry 272
– Lowie, R.H.: Primitive religion 1666
– Lüthi, Max: Das europäische Volksmärchen 25
Die Gabe im Märchen und in der Sage 82
– Manker, Ernst: Die lappische Zaubertrommel 337
– Manninen, Ilmari: Die dämonistischen Krankheiten 1691
– Mansikka, V.J.: tutkimuksia Suomen kreikkalaiskatolisista pyhimyksistä 961
– Norbeck, Edward: Religion in primitive society 1666
– Odstedt, Ella: Varulven i svensk folktradition 455
– Penttinen, Yrjö: Sotasanomat 889
– Peuckert, Will-Erich: Märchen und Sage, Schwank und Rätsel 663
– Pipping, Rolf: Ordspråksstudier 500
– Propp, Vladimir: Morphology of the folktale 272
– Rooth, Anna-Birgitta: The Cinderella cycle 1006, 1266
– Röhrich, Lutz: Die deutsche Volkssage 272
Märchen und Wirklichkeit 272
– Salminen, Väinö 1252
– sananparsitutkimuksia 640
– satututkimuksia 1341
– Sebeok, Thomas A.: The structure and content of Cheremis charms 272
– Setälä, E.N. 26
– Simonsuuri, Lauri: Über die Klassifizierung der finnischen Sagentradition 272
– Sirovátka, Oldřich: Zur Morphologie der Sage und Sagenkatalogisierung 272
– Sola Pool, Ithiel de: Trends in content analysis 272
– Stemplinger, E.: Antiikin kansanusko 365
– Stephan, Birgitte: Studien zur russischen Častuška und ihrer entwicklung 1639
– Swahn, Jan-Öjvind: The tale of Cupid and Psyche 302
– Sydow, C.W. von: Folkminnesforskningens uppkomst och utveckling 381
Kategorien der Prosa-Volksdichtung 272
Om folkets sägner 272
– Talve, Ilmar (toim.): Radoilta ja ratojen varsilta 515
– Taylor, Archer: The biographical pattern in traditional narrative 272
– Thompson, Stith: Motif-index of folk-literature 541
– Tillhagen, C.-H.: Was ist eine Sage? 272
– Turunen, Aimo: Kalevalan sanakirja 910
– Vansina, Jan: Oral tradition 272
– Westermarck, Edvard: Wjt and wisdom 1097
– Vide, S.-B.: Ordspråk, ordstäv och talesätt från sydvästra Småland 1789
– Vilkuna, Asko: Vainajan eläin 792
– Ward, Colin: The Child in the City 258
– Woods, Barbara Allen: The devil in dog form 272

rekilaulut, ks. myös kansanlaulut
– ennen kuin -rakenne 505
– lintu-johdanto 409, 1106
– luonnonjohdanto 62, 732
– Matalan torpan balladi 809
– tulo Suomeen 485
– tuuli viestinviejänä 588
– vaeltamisen teema 53
repertoaarianalyysi 523, 524, 573, 1829-30

nimi 1682
– riimikerto 1704
– varhaisvaiheet Suomessa 485

riimilliset kansanlaulut, ks. rekilaulut, uudemmat kansanlaulut

riitit 402, 845, 990, 1000, 1024, 1289, 1666, 1727, 1768
– hedelmällisyys 66
– häänäytelmä 953
– initiaatiomenot 844
– karhunpeijaiset 83, 153, 1153
– lemmennosto 324, 1357
– sovitusriitit 1686

rikollistarinat 1224
– Haapoja 191, 1224
– Hallin Janne 819
– Kerpeikkari 1224
– Pukkilan Jaska 1170
– Sika-Kyösti 241
– Sutki 1224
– Talvi-Erkki 552
– väärä vala (F 201) 1680

rinnastus
– sananparsissa 1580

Ristitty metsä 162, 1686

rockmusiikki 1816

rukoukset
– kansanrunoissa 520
– kristillinen lääkintätietous 348
– sananlaskuissa 284
– uhrirukoukset 622

runonlaulalat, ks. perinteentaitajat

Ruotsin folklore, ks. myös Skandinavian folklore
– arvoitukset 651, 1072
– ihmissusi 455
– kehruulaulut 1218
– niimisananparret 1682
– sananlaskut 1465
– wellerismit, mustalais- 851
– wellerismit, Smoolannissa 1789
– vertaukset 1183

saamelaiset, ks. lappalaiset

Saaren neito 912

Saaren synty 1809

sadut, ks. eläinsadut, hölmöläissadut, ihmesadut, novellisadut, pilasadut
– alkuperä 1777
– antiikin aiheita Suomessa 1493
– Assyrian ja Babylonian 1282
– kerronta 385
– kokeminen (lasten) 1158
– lahja-motiivi 82
– luokittelu 1414
– monografiat 302
– Olaus Magnuksen 274
– pako-aihe 870
– perinnelajina 272
– pietarilaisten käsikirjoitusten luettelo 30
– runon ja proosan yhteyksiä 1249, 1250
– runorepliikit 866
– Salmelainen 1248
– taikaesineet 303, 820
– tutkimus 25, 64, 82, 422, 663, 1104, 1247, 1579
– tyyppiluettelot 130, 422, 540, 1007, 1474

Sairastava neito 1807

salakielet 523, 524, 942

šamanismi 311, 573, 779, 867, 1614; ks. myös noituus, transsi
– eskimoiden 1293
– loitsujen valossa 154
– noitarummut 337, 1614
– nuolet ym. projektiilit 273, 275
– Olaus Magnus 274

sampo, samporunot 26, 276, 689, 1479, 1483
– kirjokannen tuonti 1249
– Maija Turpiaisen toisinto 1250:12
– sammon juuret 1511
– sammon ryöstö 699, 1479
– sampo-tulkintoja 1511

sanaleikki 676, 677

sananlaskurunot
– Emännäll on eljet kolmet 855
– ennen – kuin -rakenne 1324
– Ketun neuvot ym. 49, 1765
– Miehet mailla riitelevät 620
– Parempi omalla maalla 689
– Sian neuvo 49
– Tuosta tunnen… 1109
– “vaaksan vaatetta” 1199

sananlaskut 208, 210, 406, 1539; ks. myös sananlaskurunot
– aineenaiheina 1590
– alkoholiasenteet 516
– aurinko paistaa, vettä sataa 641
– ei ole vuohi eläin 673
– ellipsi 236
– endogamia ja eksogamia 1782
– eri heimojen ruokailutavoista 766
– Finkenbergin keräelmä 733
– haukku haavaa 1774
– hevos-aiheiset 1056
– hoppuilemisesta varoittavat 180
– hyvä kello 1774
– Isännän silmä hevosen lihottaa 852
– jalka kapsaa 1774
– jonka lehmä lähteessä 488
– kahden rahayksikön suhteesta 1655
– kalendaariset 1605
– kieltoformula 1490
– kiitä päivää illalla 893
– koira älähtää 1774
– ”kolme on” -formula 1245
– kukko munii 1774
– kuritus 1392
– kutsumaton vieras 173
– kuu kiurusta kesään 436
– “kyllä”-alku 203
– laskiaiseen liittyvät 205
– latinalaiset vastineet 1538
– lintu-aiheiset 1084
– lisä ei pahaa 1774
– Lönnrot – Juteini – Gottlund – VKS -konkordanssi 1491
– Lönnrotin sanakirjassa 1033
– Maassa maan tavalla 1203
– merellä silmät 1700
– monologi- ja dialogisananlaskut 1297
– muuttolintu-aiheiset 332, 436
– naisen kauneus – rumuus 874
– neljäs infinitiivi -formula 1576
– oikeusnormit 822
– paljon jauhoja – jokaisen suun 948
– Petraeuksen 1566
– pitäjittäinen frekvenssiluettelo 895
– pyy pivossa 1774
– rajakengät suutarilla 1485
– rekilaulun aineksena 409
– riihirempukoita 1774
– rukoussananlaskut 284
– Se vasikka elää joka juo 1125
– seppä syntyessään 1496
– Siinä susi missä mainitaan 1286
– sika, lammas ja vuohi -aiheiset 709
– sika Saksaan 362
– sisältö 1539:47
– Skandinavian 500
– sopu sijaa 1774
– suomalais-suomenruotsalaisia 539
– suomenruotsalaiset 1465-1466
– Suu saatti suden ritahan 1102
– säilyvyys siirtoväellä 1739
– söisi suu, vetäisi vatsa 1728
– Taylor, Archer: The proverb (suomennos) 1539
– toiselle kuoppaa 791

sananparret, ks. myös kansanepigrammit, kirjallisuus ja folklore, puheenparret, sananlaskut, sutkaukset, wellerismit
– Agricolan Rucouskirjassa 1502
– Akianderin keräelmä 1093
– alkoholiasenteet 516
– alkusointuisuus 749-751
– eläimet 47-48, 919
– -han, -hän -lisäke 1582
– härkäkulttuuri 5
– ilmaisufunktiot 1188
– kalendaariset 1605
– kehotussutkaukset 267:55
– kiellonkierrot 267:51
– kieltoformula 1490
– kieltosutkaukset ja .-tokaisut 267
– korttipeli 675
– kummin ja kätilön vaikutus lapseen 1264
– Kuusalun 722
– käyttötilanteet 298, 310, 533, 865
– lehdistössä 579
– lippu liinaa 1199
– lähdekritiikki 982
– markkina-aiheiset 600
– metsäsuomalaisten 344
– miesten ja naisten 1739
– naisen itku 1749
– nykytuntemus 17
– paikannimelliset 943
– pilasadussa 610
– pyytäminen ja antaminen 1008
– riimisananparret 1682
– rinnastus 1188, 1580
– sanaleikit 676, 677
– siirtoväen 1739
– suhde kaskuihin 1125
– suhde muihin perinnelajeihin 1199
– synonyymi- 180
– syöpäläiset 1439
– tietokoneen käyttö tutkimuksessa 1828
– ulkoryhmäasenteet 696
– vanhapiika 1692
– venäläiset 167, 168
– vertaukset (Juhani Ahon) 1402
– vierasheimoisista 696
– vieraskielisten teosten suomenkielisiä käsikirjoituksia 640, 641, 1539
– VKS-vastineettomiefl sananparsiefl painettujen lähteiden hakemisto 642
– Väinämöisen kiellot 1490
– yleiskatsauksia 1540, 1541
– äärimmäisyyssymbolit 1064

sankariepiikka, ks. Ahdin ja Kyllikin runo, Ansiotyökosinta, Joukahaisen virsi, kalevalamittainen epiikka, Kalevanpojan runo, Kultaneito, Laivaretki, Lemminkäisen virsi, Pohjola, Päivän päästö, Päivölän pidot, sampo ja samporunot, Veneen veisto, Väinämöinen
– historiallisuus 240
– ikä arkeologian todisteiden valossa 964
– Ilmarinen 86, 1673
– jaakkolan näkemys 60
– Kullervo 392
– sota-aihe 281

sanomukset, ks. wellerismit

sarjakuvat
– Aku Ankka 43
– Asterix 301
– bibliografia 463
– julkaisijat 463
– jännitys 434
– kirjat 463
– komiikka 434
– lehdet 463
– luokittelukriteerit 434
– Mustanaamio 885
– piirrostyyli 434
– piirtäjät 463
– romantiikka 434
– Tintti 75
– tutkimuksen lähtökohdat 461
– typologia 434

savakot 1589

Savon kansanperinne 596; ks. myös paikallisperinne

seksuaaliperinne, ks. myös kaskut, yöstely
– arvoitukset 723
– lemmennosto 324, 1356, 1357
– Lönnrotin keräämä 1138:83
– Marjatan pidättyvyys 1185
– miestenlehdet 70
– naimaonni ja naimattomuus 1356
– pantinlunastus 372
– pyrkimäluvut 856
– Servin Maija 108
– sukupuolielämää koskevat rajoitukset 402, 403
– syntyvyydensäännöstely 423
– tanssi 898

seminaarin pöytäkirjat 1808

siirtolaisuus 1695

siirtoväki 424, 950
– sananparsien tuntemus 1739

silmänkääntäjätarinat
– Kuikka-Koponen (D 1601—1700) 425, 512

Siperian kansat
– ostjakkien perinne 1376
– sielukäsitykset 15

Sisaren turmelu, ks. Tuurikkaisen runo

sisällönanalyysi 272, 840
– kontakti-ilmoitusten 782
– naistenlehtien horoskooppien 772

sisäryhmä 424, 1193, 1589; ks. myös ulkoryhmä

Skandinavian folklore 758; ks. myös Norjan, Ruotsin, Tanskan folklore
– ”Ei mikään lintu niin korkealle lennä” 409
– laululeikit 555
– mytologia 1711
– 0din 1711
– peikkouskomukset 1251
– sananlaskut 500
– uhrikivet 1043
– wellerismit 1359

soittimet
– kantele 1388
– paimenten 755

sosiaalinen kontrolli 1409, 1589

sosiaaliset vastakohdat 1784; ks. myös konfliktit
– pilkkanimissä 935, 940-941
– rekilauluissa 756
– tukkilaiset – kyläläiset 1087

sosiaalistaminen 403

sotamiehenottorunot 1340

Sotasanomat 322, 889

sotatarinat 248, 1071, 1112, 1464, 1509

sotaväki
– arkkiveisut Turkin sodasta 251, 252
– laulu- ja muistovihkot 56, 546
– marssilaulut 809:21
– rekilauluissa 1075

strukturalismi, ks. rakenneanalyysi

Suka mereen 778, 808, 1055, 1360, 1602

sukupuolielämä, ks. kaskut, seksuaaliperinne, yöstely

sukupuoliroolit 922, 1749
– vanhapiika 1219

Sulhonsa kylvettäjä 1171, 1290, 1648, 1705

suomenruotsalainen folklore 1307
– arvoitukset 415:225, 651, 1072
– leikinalkajaislorut 99, 100
– musiikkikulttuuri 95
– ritarilaulut 1488
– sananlaskut 539, 1465-1466
– sälja tyg -leikki 680
– taruballadit 1231
– vertaukset 1183

supranormaalit elämykset 1829-30, ks. myös uskomusolennot, uskomustarinat ja memoraatit

sutkaukset, ks. myös sananparret
– formula-analyysi 451
– heräämis- ja maatamenosutkaukset 905
– hoppuilemisesta varoittavat 180
– kieltomuotoiset vertaussutkaukset 810
– kieltosutkaukset 266
– konsessiivisutkaukset 451
– korttipelisutkaukset 675, 839
– päivä puolessa 1197
– vastauksenkierrot 865
– X:llä eikä millään Y:llä 408

suurperhe 1063

symbolit 479, 1100, 1332
– tulisymboliikka 1697
– äärimmäisyys- 1064

synnytys, ks. syntymä

syntykertomukset 201, 387, 1099, 1547; ks. myös jättiläis- hiisi- ja kalevanpoikatarinat, kvasimyytit, myytit, paikannimitarinat, syntylegendat
– eläimet 47-48, 259, 665
– ”faaraon lapset” 259
– hevonen 665, 1535
– hämähäkki 1253
– ihminen 1778
– karja 1058
– koira ja tähkäpäät 201, 582, 1261
– kuunpilkut 963
– ”käärmeen siemen” 19
– linnut 1440
– luoja ja vastaluoja 665
– maailman luominen 1620:83
– mustalaiset 1099
– muurahainen 887
– naisesta 1827
– okavangolaiset 353
– päästäinen ei pääse tien yli 1498
– rakenne 394, 395
– seppä oppii karkaisemaan raudan (AT 1163) 1250:21, 1292
– vahinkoeläimet 1492

syntylegendat, ks. myös syntykertomukset
– haavan lehtien värinä 2
– kampela 299
– palokärki 103, 1144
– pyyn pieneneminen 1547
– rakenne 394, 395

syntymä, synnytys 403, 1110
– enteet 537, 538
– fiktit 849
– loitsut ja taiat 1751
– sanktiot 225
– tavat 31, 1727

Sämpsä Pellervojnen 114, 1531, 1534

sävelmät 555; ks. myös kansanmusiikki
– doorinen kirkkosävellaji kansansävelmissä 407
– itkuvirsien 1361
– joiut 701
– kalevalansävelmät 553
– kantelesävelmät 1388
– sana- ja sävelrytmien vertailua 1771

sääennustukset 226, 367, 1083, 1208, 1502; ks. myös merkkipäivät
– etana ja leppäkerttu 352, 490
– kesän alkamiseen liittyvät 124
– Pertun päivä 1140
– syksyn alkaminen 1140

tabu
– eskimouskonnossa 1293
– kehruukiellot 995
– nauraminen 680
– perifraasit 1536:98
– ruokakiellot 1185
– räähkä-normit 1353
– sanankiellot 680
– taudinselityksissä 275
– viheltäminen 881

taidehistoria
– kirkkomaalaus 1418
– Olaus Magnus 759
– rahataide 1525

taikuus, taiat, ks. myös kalastustaiat, karjataiat, loitsut, maanviljelystaiat, metsästystaiat, parannustaiat, taikamerkit
– ahven 1347
– almanakka 1651
– aseet 1512
– astrologia 429
– ehtoollisleipä 1272, 1754
– etana ja näkinkenkä 1755
– harakka 1259
– hattu 36
– herne ja papu 547
– hiukset 1305
– hämähäkki ja sen verkko 729
– ilmansuuntien merkitys 1618
– jouluna 1129
– juhannuskaste 262, 1772
– kaiken ottamisen ja antamisen välittäminen 1194
– kaksihaaraisuus 487
– kaksoset 1623
– kampaaminen 413
– karhu, karhun osat 777, 1004, 1473, 1637
– kataja 115
– kaurojen käyttö 564
– kerjäläinen, vaivainen 1659
– kesakot, ruskettuminen 1763
– kiertäminen 1046
– kilpaurheilussa 1196
– kirja 685
– kontti, kontinnaula 1119
– korppi 254
– kulta, hopea, vaski 843
– kurikka 1788
– kuukautisveri 955
– kärppä 1365
– käräjillä 1413
– käärmeen käräjäkivet 439
– lakaisu 1397
– lauantai 359
– lemmennosto 324, 1356, 1357, 1713
– leppä 3
– liitu 263
– lukko 1638
– luku seitsemän 340
– läävämatoon liittyvä 169
– maantie 305
– marja 875
– mehiläinen ja mesi 456, 956
– metallit 843, 1062, 1706
– metsänpeitto 635
– musta kissa 1091
– mustaraamattu 132, 1273
– nauris 148, 430
– nimetön sormi 137, 374
– nimi 1143
– noitapussi 346, 1125
– nokkonen 682
– numeraalimagia 340
– nuotta 914
– näkymättömäksi tuleminen 1472
– olut 909
– paastoaikana 229
– pahkakuppi 1066
– paholainen 1273
– pappi 1625
– pars pro toto 291, 1194
– peili 219, 1225
– pihlaja 1641
– pikkulasten maaginen suojelu 403
– primitiivisissä yhteisöissä 1666
– puhumatta oleminen 351
– pujottaminen 1328
– puntari 116
– päivännousu 969
– raamattu 685
– raha 843
– seula 1239
– similia similibus 764
– suola 667
– sydän 256
– syöpäläisten hävittäminen 571
– taula 7
– tenttitaikuus 138
– tietäjäksi tullessa 587
– tikkalinnut ja kuukkeli 916
– tina 119, 1706
– tuli 1427
– tuomi 1813
– tuulenpesä 79
– Tuusniemellä 1323
– ukontaltta 178
– vaikeneminen 351
– varausmenot 291
– varis 968
– vasara 1226
– viheltäminen 881, 1085
– virpominen 1325
– värit 1515

taikamerkit 660
– viisikanta 528

talonpoikaisrunoilijat
– Laaksonen, Taavi 982
– Nissinen, Lauri 526

Tanskan folklore, ks. myös Skandinavian folkiore
– historialliset paikallistarinat 171
– kansanlaulut 1790

tanssi 898; ks. myös leikkilaulut
– eläkeläisten 1832
– esittävä
– lauantaitanssit 361
– Martin Vappu 108
– ristitanssi 1461
– tanssileikit 1411
– tanssimusiikki 126
– tanssitavat 1590

Tapanin virsi 13

tarinat
– antiikin aiheita Suomessa 1493
– lappalaisista 202, 1019, 1057
– luokittelu 1414, 1689
– Lüthin näkemys 82
– nykyajan 139
– Olaus Magnuksen 274
– perinnelajina 272
– Suometar 1847-1852 932
– tyyppiluettelot 272, 1747, 1791
– unissakulkijoista 612
historialliset paikallistarinat, ks. asutustarinat, henkilötarinat, kartanotarinat, kirkkoihin liittyvät tarinat, kronikaatit, kuningas- ja keisaritarinat, luostareihin liittyvät tarinat, muistitieto, paikallisperinne, paikannimitarinat, rikollistarinat, sotatarinat, vainolaistarinat, voimamiestarinat
uskomustarinat ja memoraatit, ks. aarretarinat, ennetarinat, haltijatarinat, henkilötarinat, jättiläis-, hiisi- ja kalevanpoikatarinat, kummitustarinat, kuolemaan ja vainajiin liittyvät tarinat, käärmetarinat, maahistarinat, noitatarinat, paratarinat, pirutarinat, silmänkääntäjätarinat, tautidemonitarinat, tietäjätarinat, vaihdokastarinat, varoitustarinat, vuorenpeikkotarinat

taudinselitykset 273, 275, 403, 1201, 1433, 1666, 1691
– kirot 1157
– kohtaus 279
– lapsen yöitkun selitys 327
– läävämato 169
– mato 1336
– muinaiskirkkoslaavi 348
– noidannuoli 273, 275
– sairaaksi kiroaminen 1624
– sammakko 1383
– säikähtäminen 786

taudit, ks. myös taudinselitykset
– hammastauti 1674
– hiusten sairaudet 1305
– horkka 1371
– huunpurema 529
– isorokko 1134, 1687
– kaatumatauti 1499
– keltatauti 764
– lapamato 946, 947
– maahinen (ihosairaus) 1481
– mielitaudit 815
– nikotus 985
– näärännäppy 1131
– rutto 232
– ruusutauti 1284, 1417
– sisiliskon purema 450
– syylät 288
– tautien nimitysperusteet 557
– yskä 1831

tautidemonitarinat
– horkka (Q 1) 1371
– isorokko (Q 21) 1687
– rutto (Q 11) 232

televisio 245
– lauantaitanssit 361
– Me Tammelat ja Naapurilähiö 1567

tietokone 1828

tietäjätarinat, tietäjät, ks. myös kansanparantajat, näkijät, perinteentaitajat
– Hurstinen, Heikki 573
– Lapin noita (D 11, D 21, D 1101-1300) 1057
– Muur-Juonas, Joonas Muurmäki (D 541) 330
– Tuovinen, Pekka (D 564) 18, 278
– tietäjä kiroaa (D 801-1000) 1624
– tietäjä nostattaa karhun (D 911) 859
– tietäjä näkee ennalta (D 601) 1721
– tietäjäin taistelu (D 271, D 911) 958, 1330
– tietäjäksi tuleminen (D 1-200) 587
– Vaalimon ämmä 1399, 1400
– yliluonnollinen soutu (D 1311) 405

tilastollinen menetelmä 554, 750-751

transsi 572, 1666

trullit, ks. noitatarinat

tšastuška 1640

tšekkiläinen perinne 161

Tule meille, Tuomas kulta 117, 960

tulen synty 316

Tuonela 1542; ks. myös vainajausko, Valhalla, Väinämöisen, tuonelanmatka
– itkujen 1514
– leikatut kynnet 1031
– nimistö Kalevalan mukaan 431

Tuonelta kosinta, ks. Ansiotyökosinta

tutkijapiiri 1971—1977 1814

tutkijat, ks. myös kerääjät, oppihistoria, referaatteja
– Aarne, Antti 422
– Blehr, Otto 736
– Cavelti, J.G. 580
– Cistov, K.V. 166
– Dougias, Mary 1332
– Dundes, Alan 272
– Ervast, Pekka 979
– Fossenius, Mai 517
– Ganander, Kristfrid 404, 1396
– Granqvist, Hilma 1289
– Grimm, J. ja W. 74
– Haavio, Martti, Heikki ja Jaakko 848
– Harris, Marvin 930
– Harva, Uno 1320
– Jaakkola, Jalmari 60
– Jevsejev, Viktor 1281
– Jung, C.G. 1033
– Kardiner, Abram 702
– Krohn, Julius 128
– Krohn, Kaarle 128, 1200
– Lévi-Strauss, Claude 273
– Lüthi, Max 25, 1579
– Lönnrot, Elias 1584
– Mannhardt, Wilhelm 783
– Propp, Vladimir 272, 1104
– Salminen, Väinö 1732
– sananparsien 640
– Setälä, E.N. 26
– Sydow, C.W. von 272, 318, 1414

tutkintovaatimukset 1900 – 1960 899

Tuurikkaisen runo 255, 1048

typologinen menetelmä 200, 1701

Tytärten surmaaja 1810

tyylikeinot, ks. myös alkusointi, kenning, kerto, klisee, mahdottomuussymbolit, mensuraali, metaforakieli, riimi, symbolit
– ellipsi 236
– ennen kuin -rakenne 505
– praesens historicum 276
– puhuttelu loitsuissa 238
– rinnastus 1682
– sananparsissa 1188
– värit 1393

tyylilajit
– ironia 1642
– parodia 1263
– runon ja proosan siirtymäilmiöt 1250
– suhde fraasityyppeihin 637-638

tyyppiluettelot
– loitsut 1791
– sadut 130, 422, 540, 1007, 1474
– tarinat 272, 1474, 1791

työväenperinne
– iltamat 1156
– kisällilaulut 142
– kansanperinneaines julkaisuissa 515
– vankileirilaulut 882

työyhteisöjen laulut
– rautatie- ja kanavanrakennustyömaiden 824
– tukkilaislaulut 1087
– työyhteisöt 317, 501, 981, 1216

ufot 655
– humanoidit 556
– spiritismi 769

uhraaminen, uhrit 793
– karsikot, keripäät 1412
– laitumen varaaminen 329
– mikkelinpässi 1767
– rakennusuhri 493
– uhrikivet 1043

ulkomaiden perinne, ks. myös Liettuan, Norjan, Ruotsin, Skandinavian, Tanskan, Venäjän, Viron folklore
– arvoitukset 1189, 1457
– Assyria ja Babylonia 1282
– berserkit 350
– englantilainen arvoitusperinne 146
– englantilais-skottilaiset balladit 980
– eskimouskonto 1293
– Espanja 207, 1012
– Katalonia 1012
– keltit 16
– Kreikka 68
– Kuuba 1449
– muinaiskirkkoslaavin lääkintätietous 348
– neuvostokarjalaiset 27
– näytelmäleikit 680
– Okavango 353
– Pohjois-Amerikka 492, 497
– Ranska 216
– tšekkiläiset 161
– unkarilaisten satujen tyyppiluettelo 130

ulkoryhmä 424, 940, 1193, 1307, 1409, 1589; ks. myös konfiiktit, köllit

unet 181, 182, 183, 330, 586, 1829-30
– kuoleman enteenä 23
– unissakulkijaperinne 612

urbaanisuus 568, 596

urheilu 1196, 1211

uskomukset, ks. myös enteet, juhlapyhät, luonnonilmiöiden selitykset, merkkipäivät, paholaisusko, taudinselitykset, uskomusolennot, uskomustarinat, vainajausko
– aivastaminen 1446
– aurinko paistaa, vettä sataa 641
– elättikäärine (G 1401, D 231) 1505
– harjakset 403
– hiukset 1305
– horkka (Q 1) 1371
– häävuode 66
– ihmisen haltija (A 1-100) 1587
– Iljan parta 510
– isorokko (Q 21) 1687
– jalokiviin liittyvät 1394
– joululyhde 1223
– jumalausko 769
– jättiläiskala (A 211, A 261) 678
– karja 795, 938, 1679
– kesakot, ruskettuminen 1763
– kohtalo 1315
– korpin valkea höyhen (D 101) 820
– kuukautiset 955
– kuun kehä, auringon sappi 1502
– kynsien leikkaaminen 796, 1031
– käki 269
– käärme ihmisen sisällä (R 151) 1775
– lasten 523
– lasten itkemiseen liittyvät 403
– lemmettömyys 1356
– Lintukoto 590
– litamato (G 1416, P 51) 879
– lumikko ja kärppä (G 1411) 169
– maagiset projektiilit 1746
– maailmanloppuun liittyvät (D 1401-1500) 211
– mara (Q 301-400) 1629
– menestyminen työssä 1679
– mestauspaikkoihin liittyvät (C 631) 1233
– metsänpeitto (K 201-300) 635
– muinaisskandjnaavien 1711
– mustaraamattu (D 81) 132, 1471
– muuttolintujen pilaus 1238
– mätäkuu 320
– naimaonni 1356
– onnenesineet 1395
– onni 138, 220, 262, 820, 1272
– paha silmä (D 801) 327, 403, 1558
– piru, ks. pirutarinat
– puhumiskiellot 351
– pyhät puut 1114:167, 1404
– päästäinen 1155
– raskauteen liittyvät 403
– riihenpuinti 1025
– sammakko ihmisen sisällä 1383
– sielu 15, 695
– sydämen syöminen (D 126) 1224
– synnitön sikiäminen 1185
– säikähtäminen 786
– tonttusitoma 510
– tuli 1427, 1495
– tulikettu (R 201) 1236
– ukkonen 379
– unet 182, 183
– vaihdokas (E 901-1000) 1207, 1294
– vainajausko 1427
– vainajien jumalanpalvelus jouluyönä (C 1341) 945
– vanhapiika 1692
– vedenhaltija tai piru opettaa soittamaan (L 51, E 1051) 40, 1565
– verensulkeminen kaukaa (D 678) 1369
– voiman siirtäminen 350
– väki, mana, orenda (C 1701-1900) 868, 1757

uskomusolennot, ks. myös uskomustarinat
– Ahti 1597
– Ajattaro 1597:253
– haltijat, ks. haltijatarinat
– hiidenväki (C 1781) 1723
– Hippa-Heikki (piru) 952
– horkka (Q 1) 1371
– ihmisen haltija (A 1-100) 1587
– ihtiriekko (C 1041) 1122
– Kalevalassa 85, 91
– kertojan repertoaarissa 1829-30
– kirkonkivittäjät (N 61-66 ym.) 354
– lapsen yönitkettäjä (Q 101) 327
– lapsivainajat (C 901-1000) 1122
– lehtikelikko (C 1051) 1122
– liekkiö (C 1031) 1122
– lukki 42
– maahiset (M 301-400) 1481, 1765
– menninkäiset (C 1811) 623
– mara (Q 301-400) 1629
– meriraukka (C 1011) 762
– näkki (C 201-300) 12, 513
– Odin 1711
– paholainen, ks. paholaisusko, pirutarinat
– painajainen (Q 201-300) 219, 327
– para (H 101-300) 129, 1403, 1737
– peikko 1251
– Pellonpekko 1111
– rajakummitus 364
– Runkateivas 1111
– rutto (Q 11) 232
– Tapio 449
– taudinnimissä 557
– tautiprojektiilin ampujat 273, 275
– ukkosenjumala ja piru 712
– unikakkiainen (A 811, 821) 182, 183, 184
– yönitkettäjä (Q 101) 328
– äpärä (C 1051) 1122

uskomustarinat ja memoraatit, ks. aarretarinat, ennetarinat, haltijatarinat, henkilötarinat, jättiläis-, hiisi- ja kalevanpoikatarinat, kummitustarinat, kuolemaan ja vainajiin liittyvät tarinat, käärmetarinat, maahistarinat, noitatarinat, paratarinat, pirutarinat, tautidemonitarinat, tietäjätarinat, vaihdokastarinat, varoitustarinat, vuorenpeikkotarinat
– Blehr, Otto: Sagnfortelleren og folketrosagnene 1791
– Dovren kissa (G 1801-1900, AT 1161) 1559
– havaintofilosofinen ongelma 703
– hopealuoti-motiivi (D 211 viitteineen) 1115
– ihmissusi (D 1001-1100) 296, 455, 1117, 1550
– järven syvyyden mittaaminen (L 501-600) 738
– kalaton järvi (D 941) 707
– kantapää oven väliin -motiivi (D 311-331) 1355
– kertojan asennoituminen 28
– kertojan repertoaarissa 1829-30
– kolmen ristin tarina Kaivopuistossa 1818
– mustaraamattu (D 81) 1053
– näkymättömäksi tuleminen (D 126 ym) 1472
– peitenimitykset 1029
– Polyphemos-aihe (G 1701-1800, AT 1135-1137) 459
– sairaaksi kiroaminen (D 811) 1624
– sosiaalinen funktio 891
– tulikettu (R 201) 1236
– unikakkiainen (A 821) 182
– vaimo yliluonnollisten olentojen kätilönä (C 1741, M 31, 32 ym) 504
– vedonlyönti -motiivi 1756
– yliluonnollinen karja (L 301 ym) 1058
– yliluonnollinen soitonopettaja (L 51, E 1051) 40, 1565
– yliluonnollinen soutu (D 1311, N 811-813) 405
– yliluonnollisuuden kriteerit 536

uskonto, ks. myös kirkkoon liittyvät tarinat, ortodoksit, papisto
– eskimoiden 1293
– initiaatio 844
– käsitteenä 1666
– lappalaisten 1103
– suhde magiaan 1666
– synty 1666

uudemmat kansanlaulut
– Anssin Jukka 927
– Etelä-Pohjanmaan 1313
– Hallin Janne 819
– juomari- ja kulkuripoika 1458
– kihlaus ja pappilassakäynti 713
– kuppari-aihe 821
– markkina-aiheiset 600
– Martin Vappu 108
– mustalaislaulut 412
– piirileikkilaulut 1819
– poikien ylvästely 1313
– Raudun 913
– rautatie- ja kanavanrakennus 824
– rikkaus, rakkaus, köyhyys 756
– sana- ja sävelrytmien vertailua 1789
– Servin Maija 108
– siirtolaisaiheiset 1695
– sotaväkiaiheiset 1075
– suhde iskelmään 890
– tappelulaulut 927, 1313
– tukkilaisaiheiset 1087
– vanhapiika-aiheiset 1219
– yöjalkalaulut 1408
– ämmälaulut 62, 63
– äänilevytuotannossa 1583

uusivuosi 368, 1444, 1679
– tinanvalanta 119, 1444

vaatetus 1451

vaihdokastarinat (E 901-1000) 535, 1207, 1294

vainajakultti 1320, 1379; ks. myös hautajaiset

vainajat, ks. hautajaiset, kuolemaan ja vainajiin liittyvät tarinat, vainajausko

vainajausko 1092, 1477; ks. myös hautajaiset, kuolemaan ja vainajiin liittyvät tarinat, tuonela
– huunpurema 529, 557:8

vainolaistarinat 9, 343
– kapina Kauhajoella 1243
– koirankuonolaiset 38, 991
– Laurukainen 9, 862, 863
– Laurukainen ja Tell 863
– liikkuva metsä 1070
– Turusen pyssy 54
– upotetut kirkonkellot (P 701) 1257
– Vorna 248

Valhalla 1711

vanhuus 1663

vappu 906, 921, 1260

Varahin varis jalalla 894

Varkaalle menijä 34, 440, 619:90

varoitustarinat, ks. myös tabu
– arkku painaa (C 201-300) 816
– ihmissusi (D 1001-1100) 296
– kalavaras (D 971, D 978, L 11, E 361 ym) 1507
– Kaupin linna (F 261) 1350
– ”Kuollut ei saa kurkistella” (C 171) 233
– lapsensurmaaja (C 976) 1122
– leikillä hirteen (E 456) 1546
– Lenore (C 501, AT 365) 811
– myöhään saunassa (E 261 ym, F 61 ym) 125, 891, 1123
– pilkkaaja hautausmaalla (C 1101-1130) 382
– piru ja kortinpelaajat (E 201, E 211) 926
– piru kirkossa (E 1211, E 1221) 1271
– piru ylpeän tytön sulhasena (E 256) 1544
– Pitkä-Piena (C 1401, AT 760) 1406
– Pommerin piika (F 241) 1148
– pyhänä kalassa (E 361, F 46) 767
– pyhänä marjassa (F 31, 36, 41) 308
– tanssinhaluinen tyttö (E 231) 790
– tanssinhaluinen tyttö vainajana – sukat rikki (C 151) 509
– vedonlyöjät (C 1131-1146) 1756
– väärä vala (F 201) 1680

Vassilei kuningas 1050

vatjalaiset 565, 1589
– häärunot 131
– runojen alkuperä 1385
– runot 922
– uskomusperinne 1665, 1824

Veljen etsintä 1269, 1311

Vellamon neidon onginta 37, 472, 683, 878

wellerismit 267:69, 398-401, 626, 750:140, 751:150, 905, 965-966, 1068, 1539, 1774
– eläinwellerismit 749
– Lounais-Smoolannissa 1789
– metsäsuomalaisten 344
– mustalaiswellerismit 851
– norjalais-suomalaiset 163
– piru-sanomukset 721, 749
– sotilasaiheiset 1368
– suomalais-pohjoismaiset 1359
– uusin kehitys 1710

Veneen veisto 495, 814, 1572

Veneeseen pyrkivä neito 58

Venepuun etsintä 96, 1557

Venäjän folklore
– arvoitukset 1456, 1457
– lastenrunot 490
– tutkimus 166

vepsäläiset
– uskomusperinne 1665

vertaukset 267:61, 292, 401, 750:137, 751:147, 952, 1458, 1539:150
– Aho, Juhani 1402
– arvoituksissa 415, 417, 1457:251
– eksoottiset kuvat 1532
– ironiset 1642
– kulkee kuin Jerusalemin suutari 211
– lapualaiset 706
– salmilaiset 1632
– Scott, Walter 743
– suomalais-ruotsalaiset 1183
– täysi kuin Turusen pyssy 54

viihdekirjallisuus 580; ks. myös populaarikulttuuri
– best-sellerin markkinointiprosessi 688
– James Bond 44
– Jerry Cotton 1321, 1322
– Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen 1169
– lääkäriromaanit 1450
– Mike Hammer 1585
– miestenlehdet 70
– nuorisolehdet 69, 1067
– Nyyrikin rakkausnovellit 1060
– Perry Rhodan 1254
– rakkauskertomukset 1830
– sankarikaavat 688
– Tappajahai 688
– Tarzan 1381
– Yrjö-pakinat 1398

Vipusessa käynti 834, 1815

virolais-suomalaiset traditioyhteydet 619, 722, 1517, 1602, 1742
– Kuusalun sananparret 722
– loitsut 1318
– sananparret 1486
– vanha lyriikka 577

Viron folklore, ks. myös virolais-suomalaiset traditioyhteydet
– arvoitukset: Aenigmata Esthonica 1164
– arvoitusformulat 415:214
– arvoitusketjut 1536
– arvoituslaulut 1742
– häärunot 131
– kehruulaulut 1218
– Kuusalun 722
– lemmennostoloitsut 1356:108
– loitsut 801, 1318
– lyriikkaa 188, 569, 577, 888; ks. myös kalevalamitta lyriikka: lauluja laulusta
– maaorjalaulut 798
– martinsantit 326
– riimisananparret 1682
– runoaiheita:
Ehted kakti 1172
Ema ei viinud vette 922
Harja otsimine 1360, 1602
Hobu sadula 122
Imetegija 1081
Kasvatus asjata 577
Kits kile karja 1373
Kuhu pean mina minema 1460
Kuld põleb 1002, 1793
Kurg kündmas 869
Kättemaksmine sakstele 798
Laevpuu 96
Laisk mees 1171, 1290, 1705
Lapsensynnyttäjän laulu 585
Liiri lõõri 1447
Lähme Luojale loole 1802
Maie 1448
Mere kündmine 1421
Mere pühkmine 1421
Mis mees merest tõuseb 619, 1660
Mitu oli alva ilma peal 1317
Muud käivad kirikuteeda 1661
Mõõk merest 420
Müüdud neiu 857, 1237
Neidot Riian linnaa rikkomaan 1736
Neli neit 1002
On taevas 846, 1237
Palve sakstele 798
Pilves pisar 1002, 1793
Porsaan monologi 49
Ristitud mets 162
Salme neiu 1421:13
Tuomalaul 1127
Tütar vette 922
Uppunud vend 1269, 1311
Venna otsija 1269, 1311
Vii vihma Venemaale 1314
– runomitta 1126
– sananparret 722, 1682
– sudenluvut 800

Viron orja ja isäntä 522, 846, 1192, 1237, 1738

virpominen 1325

visiorunous 1542

vitsit
– Ahti Karjalaisesta 1753
– lastenpeninteessä 1424
– nykypeninteessä 1424
– Pikku-Kalle 1599

vogulit 83, 469, 622

voimamiestarinat 527, 1227, 1228
– Haara-Paavo 903
– Rauvan Jaakko 389

vuorenpeikkotaninat (M 1-200) 504, 918

vähemmistökulttuurit 1099, ks. myös lappalaiset
– mustalaiset 412, 502, 694, 826, 1099

– suomenruotsalaiset 95, 99, 100, 415, 539, 633, 651, 1072, 1183, 1231, 1307, 1465-1466, 1488
– tataarit 850

Väinämöinen
– kiellot 1490
– proosakertomuksissa 1673

Väinämöisen ammunta 908

Väinämöisen kanteleensoitto 261, 1179

Väinämöisen polvenhaava 1343, 1572

Väinämöisen tuomio 158, 465, 1185

Väinämöisen tuonelanmatka 1575

Yhdysvaltain folklore
– Villi Länsi 492
– opiskelijaperinne 491

yhteisöntutkimus 14, 57, 735

yksilötutkimus 523, 524, 573, 833, 1151, 1415, 1829-30
– persoonallisuus ja kulttuuri -koulukunta 402, 403, 1232

yöstely 856, 1408, 1409, 1410, 1589, 1684

äyrämöiset 1589

äänilevyt 1583

öitsiminen, ks. yöstely

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s