Breakfast at Daddy’s

Aamu. Mysli on loppu. Melkein. Loppumysliin on nimittäin sekoitettu kuivia kaurahiutaleita ja maapähkinöitä. Siis mysli on loppu.

Isä syö pojalle edellisenä päivänä tarjoamaansa maitorahka-kauravadelmagurtti-raparperi-hunaja-välipalaa. Poika istuutuu isää vastapäätä ja sekoittaa itsejatketun myslin sijasta pöydällä olevasta kulhosta joitakin suolapähkinöitä jugurttiin ja syö pari lusikallista

  • Hei haluatko sääki maistaa suolapähkinäjugurttia?
  • En mää nyt.

Lapsen käsi ojentuu pöydän yli. Kämmenpohjassa kaksi suolapähkinää.

  • Maistapa, se on ihan hyvää.

Isä pysähtyy hetkeksi ja muistaa kaikki omat maustekokeilunsa, joihin suurimpaan osaan liittyy chilikastike.

  • Jaa, no toisaalta kukapa minä olisin vastustamaan tuollaista makuelämystä? Kiitos!

Se oli ihan hyvää, suolapähkinäjogurtti.

Siinä missä suolajäätelökin.

Kulttuurikasta Juhannusta!

Näkymä 60-luvun funkiskuistilta takapihalle. Olo on kuin burmalaisella vuoristokylän siirtomaaisännällä metsän tai viidakon laidalla. Viikonlopun selailtavina Sydämenlyönneissä ikuisuus, Tummaa suklaata ja Melkein geisha. Kaikki multikulttuurisesta ja feministisestä näkökulmasta suodatettuna näköalana.

Isot ikkunat ja avoimet ovet tuovat luonnon askeleen päähän ja olon ilmavaksi.

Luonteikasta juhannusta kaikille!